51 suhteet: Aine, Albert Einstein, Atomi, Atomimassa, Atomimassayksikkö, Avaruustekniikka, Derivaatta, E=mc², Energia, Erityinen suhteellisuusteoria, Fysiikka, Galileo Galilei, Higgsin bosoni, Hitaus, Hitausmomentti, Hiukkasfysiikka, Isaac Newton, Kaarle Kurki-Suonio, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kemiallinen reaktio, Kiihtyvyys, Kilogramma, Klassinen mekaniikka, Konsentraatio, Lepomassa, Liike-energia, Liikemäärä, Massa (täsmennyssivu), Massan säilymislaki, Massaylijäämä, Molekyyli, Neliliikemäärä, Newtonin lait, Nukleoni, Paino, Painovoima, Perussuure, Relativistinen dispersiorelaatio, Resultantti, Säilymislaki, Sidosenergia, Suhteellisuusteoria, Supersymmetria, Tähtitiede, Tieteen historia, Tonni, Vaaka, Vahva vuorovaikutus, Valonnopeus, Voima (fysiikka), ..., Yleinen suhteellisuusteoria. Laajenna indeksi (1 lisää) »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Uusi!!: Massa ja Aine · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Massa ja Albert Einstein · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Massa ja Atomi · Katso lisää »
Atomimassa
Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.
Uusi!!: Massa ja Atomimassa · Katso lisää »
Atomimassayksikkö
Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.
Uusi!!: Massa ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »
Avaruustekniikka
Kansainvälinen avaruusasema joulukuussa 2006. Avaruustekniikka on avaruudessa käytettävää teknologiaa.
Uusi!!: Massa ja Avaruustekniikka · Katso lisää »
Derivaatta
Derivaatta tarkoittaa matematiikassa reaaliarvoja saavan funktion herkkyyttä muutokselle yhden sen riippumattoman muuttujan suhteen.
Uusi!!: Massa ja Derivaatta · Katso lisää »
E=mc²
Kuuluisa yhtälö Taipei 101 -pilvenpiirtäjän kyljessä vuonna 2005 E.
Uusi!!: Massa ja E=mc² · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Massa ja Energia · Katso lisää »
Erityinen suhteellisuusteoria
Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.
Uusi!!: Massa ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Massa ja Fysiikka · Katso lisää »
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Uusi!!: Massa ja Galileo Galilei · Katso lisää »
Higgsin bosoni
Higgsin bosoni eli Higgsin hiukkanen (H0) on alkeishiukkanen, jonka olemassaolon hiukkasfysiikan standardimalli ennustaa ja joka löydettiin CERN:in Suuressa hadronitörmäyttimessä, Sveitsissä.
Uusi!!: Massa ja Higgsin bosoni · Katso lisää »
Hitaus
Hitaus eli inertia on kappaleen taipumus jatkaa tasaisessa liiketilassaan, ellei siihen kohdistu kiihtyvyyttä aiheuttavaa nettovoimaa.
Uusi!!: Massa ja Hitaus · Katso lisää »
Hitausmomentti
Vauhtipyörissä on suuri hitausmomentti, mikä tasaa koneen epätasaista käyntiä. Hitausmomentti eli inertiamomentti (tunnus J tai I) vastaa pyörivässä liikkeessä etenemisliikkeen massaa.
Uusi!!: Massa ja Hitausmomentti · Katso lisää »
Hiukkasfysiikka
Hiukkasfysiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja säteilyn hienorakennetta ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Massa ja Hiukkasfysiikka · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Massa ja Isaac Newton · Katso lisää »
Kaarle Kurki-Suonio
Kaarle Veikko Johannes Kurki-Suonio (s. 28. tammikuuta 1933 Hämeenlinna) on suomalainen fyysikko ja Helsingin yliopiston professori emeritus.
Uusi!!: Massa ja Kaarle Kurki-Suonio · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Massa ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Massa ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Kiihtyvyys
nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta ajan funktiona.
Uusi!!: Massa ja Kiihtyvyys · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Uusi!!: Massa ja Kilogramma · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Massa ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.
Uusi!!: Massa ja Konsentraatio · Katso lisää »
Lepomassa
Lepomassa kuvaa kappaleen massaenergiaa, silloin kun kappale on levossa.
Uusi!!: Massa ja Lepomassa · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: Massa ja Liike-energia · Katso lisää »
Liikemäärä
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).
Uusi!!: Massa ja Liikemäärä · Katso lisää »
Massa (täsmennyssivu)
Massa tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Massa ja Massa (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Massan säilymislaki
Massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki), myös aineen häviämättömyyden laki, on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.
Uusi!!: Massa ja Massan säilymislaki · Katso lisää »
Massaylijäämä
Ydinfysiikassa nuklidin massaylijäämä on atomiytimen todellisen, atomimassayksikköinä ilmaistun massan ja sen massaluvun erotus.
Uusi!!: Massa ja Massaylijäämä · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Massa ja Molekyyli · Katso lisää »
Neliliikemäärä
Neliliikemäärä on erityisen suhteellisuusteorian mukainen klassisen kolmiulotteisen liikemäärän yleistys neliulotteisessa aika-avaruudessa.
Uusi!!: Massa ja Neliliikemäärä · Katso lisää »
Newtonin lait
Principia Mathematican'' ensipainoksessa 1687. Newtonin lait käsittelevät kappaleiden liikettä sekä kappaleeseen vaikuttavia voimia, ja ne voidaan nykytermein esittää seuraavassa muodossa.
Uusi!!: Massa ja Newtonin lait · Katso lisää »
Nukleoni
Nukleoni on yhteisnimitys atomiytimen rakenneosille, protoneille ja neutroneille.
Uusi!!: Massa ja Nukleoni · Katso lisää »
Paino
Kappaleen paino on siihen kohdistuva taivaankappaleen (esim. Maan) vetovoima, joka aiheutuu gravitaatiosta ja pieneltä osin taivaankappaleen pyörimisestä.
Uusi!!: Massa ja Paino · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Massa ja Painovoima · Katso lisää »
Perussuure
url-status.
Uusi!!: Massa ja Perussuure · Katso lisää »
Relativistinen dispersiorelaatio
Relativistinen dispersiorelaatio on yhtälö, joka antaa yhteyden massallisen hiukkasen relativistisen liike-energian, massan ja liikemäärän välille.
Uusi!!: Massa ja Relativistinen dispersiorelaatio · Katso lisää »
Resultantti
Resultantti on voima, joka yksinään vaikuttaisi kappaleen liiketilaan samoin kuin kaksi tai useampi siihen vaikuttavaa voimaa yhdessä.
Uusi!!: Massa ja Resultantti · Katso lisää »
Säilymislaki
Säilymislait ovat fysikaalisia luonnonlakeja, joiden mukaan kaikkinaisissa vuorovaikutustapahtumissa tiettyjen suureiden kokonaismäärät pysyvät muuttumattomina.
Uusi!!: Massa ja Säilymislaki · Katso lisää »
Sidosenergia
Sidosenergia on energiamäärä, joka tarvitaan kokonaisuuden purkamiseksi yksittäisiin osiin.
Uusi!!: Massa ja Sidosenergia · Katso lisää »
Suhteellisuusteoria
Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.
Uusi!!: Massa ja Suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Supersymmetria
Supersymmetria (SUSY) on hiukkasfysiikassa ehdotettu teoria.
Uusi!!: Massa ja Supersymmetria · Katso lisää »
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Uusi!!: Massa ja Tähtitiede · Katso lisää »
Tieteen historia
Tieteen historia on historiallista tutkimusta tieteen kehityksestä sekä luonnontieteissä että ihmistieteissä.
Uusi!!: Massa ja Tieteen historia · Katso lisää »
Tonni
Tonni (tunnus t, Suomessa lyhenteenä käytössä myös tn) on massan (arkikielessä ”painon”) lisäyksikkö SI-järjestelmässä.
Uusi!!: Massa ja Tonni · Katso lisää »
Vaaka
Laboratorioissa käytettävä vaaka Tasapainovaakoja museossa Moderni mekaaninen tasapainovaaka painoerojen mittaamiseen Vaaka on yhteisnimitys erilaisille massan ja painon mittauslaitteille.
Uusi!!: Massa ja Vaaka · Katso lisää »
Vahva vuorovaikutus
Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.
Uusi!!: Massa ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Uusi!!: Massa ja Valonnopeus · Katso lisää »
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Massa ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »
Yleinen suhteellisuusteoria
Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.
Uusi!!: Massa ja Yleinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »