Sisällysluettelo
136 suhteet: Akselin kaltevuus, Alkueläimet, Analemma, Argon, Astenosfääri, Asteroidi, Astronominen yksikkö, Au, Auringonlasku, Aurinko, Aurinkokunta, Aurinkotuuli, Avaruusromu, Baari, Columbia (supermanner), Devonikausi, Dinosaurukset, Eksosfääri, El Niño, Elämä, Eroosio, Etelänapa, Fennoskandia, Geoidi, Hadeeinen aioni, Happi, Hiilidioksidi, Ihminen, Ilma, Ilmakehä, Ilmasto, Ilmastoluokitus, Interglasiaali, Intia, Ionosfääri, Islanti, Jääkausi, Jäätikkö, Jättiläismanner, Kasvihuoneilmiö, Kasvillisuusvyöhyke, Kädelliset, Kelvin, Kesä, Kiertorata, Kilometri, Kilpikonnat, Konvektio, Kratoni, Krokotiilit, ... Laajenna indeksi (86 lisää) »
- Aurinkokunnan planeetat
- Luonto
- Maankaltaiset planeetat
Akselin kaltevuus
Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.
Katsoa Maa ja Akselin kaltevuus
Alkueläimet
harvasiimaeliö luuytimessä. Alkueläimet (Protozoa;: ’ensimmäinen’, zoa: ’eläin’) ovat mikroskooppisia ja yksisoluisia aitotumaisia eliöryhmiä, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä.
Katsoa Maa ja Alkueläimet
Analemma
New Jerseyssä Yhdysvalloissa iltapäivisin kuvattu analemma. Lontoon Greenwichin kello 12.00:n analemma korkeus- ja leveysvaihteluineen. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijaintia Maan taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan.
Katsoa Maa ja Analemma
Argon
Argon on järjestysluvultaan 18.
Katsoa Maa ja Argon
Astenosfääri
Moho-pinta Astenosfääri on Maan litosfäärin alla sijaitseva suuren viskositeetin kivikerros.
Katsoa Maa ja Astenosfääri
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Katsoa Maa ja Asteroidi
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Katsoa Maa ja Astronominen yksikkö
Au
Au tarkoittaa seuraavia.
Katsoa Maa ja Au
Auringonlasku
Auringonlasku. Auringonlasku on hetki, jolloin Auringon kiekon yläreuna koskettaa horisonttia.
Katsoa Maa ja Auringonlasku
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Katsoa Maa ja Aurinko
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Katsoa Maa ja Aurinkokunta
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Katsoa Maa ja Aurinkotuuli
Avaruusromu
Havainnepiirros avaruusromun jakaantumisesta Maan kiertoradalla, ei oikeassa mittasuhteessa. Delta 2:n toisen vaiheen ajoainesäiliö. Avaruusromu on Maata avaruudessa kiertävää ihmisen aikaansaamaa romua.
Katsoa Maa ja Avaruusromu
Baari
Baari (tunnus bar) on paineen yksikkö, jota usein käytetään ilmoitettaessa nesteen ja kaasun painetta.
Katsoa Maa ja Baari
Columbia (supermanner)
Columbian oletettu koostumus. Columbia (muita nimiä Hudsonland ja Capricornia) oli muinainen jättiläismanner.
Katsoa Maa ja Columbia (supermanner)
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Maa ja Devonikausi
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Katsoa Maa ja Dinosaurukset
Eksosfääri
Eksosfääri on Maan ilmakehän ylin kerros.
Katsoa Maa ja Eksosfääri
El Niño
Meriveden pintalämpötilan poikkeama keskimääräisestä °C joulukuussa 1997 vahvan El Niñon aikana. Punaisilla alueilla normaalia lämpimämpää, sinisillä kylmempää El Niño on merivirran ajoittainen muuttuminen Tyynellämerellä.
Katsoa Maa ja El Niño
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Katsoa Maa ja Elämä
Eroosio
holvikaari Archesin kansallispuistossa Utahissa. Eroosio on kallio- ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden.
Katsoa Maa ja Eroosio
Etelänapa
Etelämanner ja sen navat: 1. Etelänapa 2. Magneettinen etelänapa (2007) 3. Geomagneettinen etelänapa (2005) 4. Eteläinen luoksepääsemättömyyden napa Maantieteellinen etelänapa on merkitty kuvassa oikealla näkyvällä teräspylväällä.
Katsoa Maa ja Etelänapa
Fennoskandia
Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.
Katsoa Maa ja Fennoskandia
Geoidi
Geoidi on Maan tai taivaankappaleen muotoa kuvaava malli.
Katsoa Maa ja Geoidi
Hadeeinen aioni
Hadeeinen aioni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten.
Katsoa Maa ja Hadeeinen aioni
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Maa ja Happi
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Katsoa Maa ja Hiilidioksidi
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Katsoa Maa ja Ihminen
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Katsoa Maa ja Ilma
Ilmakehä
Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.
Katsoa Maa ja Ilmakehä
Ilmasto
Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.
Katsoa Maa ja Ilmasto
Ilmastoluokitus
Holdridgen elämänvyöhykeluokitus on tyypillinen ilmastoluokitus, jossa kasvillisuus määräytyy lämpötilasta, sadannasta ja haihdunnasta. Ilmastoluokitus on erilaisten ilmastojen ryhmittelyjä luokkiin.
Katsoa Maa ja Ilmastoluokitus
Interglasiaali
Interglasiaali on jääkausien välinen lämpimämpi aika.
Katsoa Maa ja Interglasiaali
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Katsoa Maa ja Intia
Ionosfääri
Ionosfääri tarkoittaa planeetan kaasukehän yläosan kerrosta, jossa kaasukehän molekyylit ovat ionisoituneet tähden säteilyn vaikutuksesta, ja se muodostaa magnetosfäärin sisimmän osan.
Katsoa Maa ja Ionosfääri
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Katsoa Maa ja Islanti
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta.
Katsoa Maa ja Jääkausi
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Katsoa Maa ja Jäätikkö
Jättiläismanner
Mannerlaattojen liikkeet Pangean jättiläismantereesta nykypäivään. Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallon mantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner.
Katsoa Maa ja Jättiläismanner
Kasvihuoneilmiö
Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.
Katsoa Maa ja Kasvihuoneilmiö
Kasvillisuusvyöhyke
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Kasvillisuusvyöhykkeet eli kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita.
Katsoa Maa ja Kasvillisuusvyöhyke
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Katsoa Maa ja Kädelliset
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Katsoa Maa ja Kelvin
Kesä
Kesäinen näkymä Puolassa. Kesäinen järvimaisema Säkylässä kesäkuussa 2010. Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä.
Katsoa Maa ja Kesä
Kiertorata
Kahden kappaleen kiertorata. Kiertorata on kappaleen (kuten satelliitin tai planeetan) kehämäinen liikerata avaruudessa.
Katsoa Maa ja Kiertorata
Kilometri
Paikalta, jossa tämä liikennemerkki sijaitsee, on 119 kilometriä Helsinkiin. Kilometri (lyhennettynä km) on pituusyksikkö metrijärjestelmässä.
Katsoa Maa ja Kilometri
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Katsoa Maa ja Kilpikonnat
Konvektio
Ilman konvektio yksinkertaisen keittimen läpileikkauksessa Konvektio (tai kuljettuminen) on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana.
Katsoa Maa ja Konvektio
Kratoni
Arkeeisen kauden kratoneita on eri puolilla maailmaa. Kratoni on pitkään stabiilina pysynyt metamorfisten kivien ja syväkivien muodostama mannerkuoren osa.
Katsoa Maa ja Kratoni
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Katsoa Maa ja Krokotiilit
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Katsoa Maa ja Kuu
Kuu (yleisnimi)
Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.
Katsoa Maa ja Kuu (yleisnimi)
Laattatektoniikka
Kolmentyyppisiä laattojen rajoja Laattatektoniikka on tieteellinen teoria, joka selittää litosfäärilaattojen eli kivikehälaattojen liikkeen mekanismia ja liikkeen vaikutuksia.
Katsoa Maa ja Laattatektoniikka
Laava
Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa. Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta.
Katsoa Maa ja Laava
Litosfääri
Moho-pinta Litosfääri eli kivikehä koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta.
Katsoa Maa ja Litosfääri
Litosfäärilaatta
Kartta suurimmista litosfäärilaatoista. Litosfäärilaatta on kappale Maan litosfääriä.
Katsoa Maa ja Litosfäärilaatta
Maa (täsmennyssivu)
Maa, MAA tai Maapallo voivat tarkoittaa seuraavia.
Katsoa Maa ja Maa (täsmennyssivu)
Maailman väkiluku
Maailman väkiluku valtioittain. Maailman väkiluku on Yhdistyneiden kansakuntien 15.
Katsoa Maa ja Maailman väkiluku
Maailmankartta
Winkel-Tripel-projektion mukainen maailmankartta, jossa mannerten pinta-alat ovat oikeassa suhteessa, mutta pituuspiirit ovat kaarevia. Erilaisia karttapalloja. Maailmankartta on Maapallon pintaa esittävä kartta.
Katsoa Maa ja Maailmankartta
Maan historia
Maan ajanjaksot. Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.
Katsoa Maa ja Maan historia
Maan magneettikenttä
Maan magneettikenttää jäljittelevän tietokoneohjelman tulokset. Tietokonesimulaation mukaan maan magneettikenttä on ytimessä kuin sotkuinen lankakerä, jossa näkyy hieman järjestystä päiväntasaajan suuntaan. Maan magneettikenttä on maapalloa ympäröivä kaksinapainen magneettikenttä, joka ulottuu useita kymmeniä tuhansia kilometrejä avaruuteen magnetosfäärinä.
Katsoa Maa ja Maan magneettikenttä
Maan vaippa
Konvektiosolu 11 Litosfääri 12 Astenosfääri 13 Gutenberg-pinta 14 Moho-pintaMaan vaippa on maapallon sisäinen kerros kuoren ja ytimen välissä.
Katsoa Maa ja Maan vaippa
Maan ydin
Moho-pinta Maan ydin on Maan osa, joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55 %.
Katsoa Maa ja Maan ydin
Maanjäristys
Maanjäristyksen tuhoama koulu El Salvadorissa. Richterin asteikolla, 1973–2004. Väri kuvaa maanjäristyksen esiintymissyvyyttä. Maanjäristysten keskipisteet 1963–1998. 358 214 järistystä. Maanjäristysaaltojen eteneminen Maan sisuksissa. San Franciscon raunioita vuoden 1906 maanjäristyksen jälkeen Maanjäristys on Maan peruskallion tärähtelyä, joka on voimakkaana hyvin tuhoisaa rakennuksille ja ihmisille.
Katsoa Maa ja Maanjäristys
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Katsoa Maa ja Maankaltainen planeetta
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Katsoa Maa ja Maankohoaminen
Maankuori
Manterellinen kuori (sial, 1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (sima, 4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on Maan vaippa (3). Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa. Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros.
Katsoa Maa ja Maankuori
Maantiede
Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.
Katsoa Maa ja Maantiede
Maapallon tulevaisuus
punaiseksi jättiläiseksi. Maapallon tulevaisuus riippuu pitkällä aikavälillä useasta tekijästä, jotka voidaan jakaa muun muassa ihmisen aiheuttamiin ja ihmisen toiminnasta riippumattomiin tekijöihin.
Katsoa Maa ja Maapallon tulevaisuus
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Katsoa Maa ja Magnesium
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Katsoa Maa ja Mannerliikunnot
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Katsoa Maa ja Mars
Merenpohja
keskiselänteen kohdalla Merenpohja on veden peittämää maata meren pohjassa.
Katsoa Maa ja Merenpohja
Merivirta
Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.
Katsoa Maa ja Merivirta
Mesosfääri
Mesosfääri on ilmakehän kerros stratosfäärin ja termosfäärin välissä.
Katsoa Maa ja Mesosfääri
Mesosfääri (Maan vaippa)
Mesosfääri on Maan vaipan alempi kerros.
Katsoa Maa ja Mesosfääri (Maan vaippa)
Minuutti
Minuutti (tunnus min) on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö.
Katsoa Maa ja Minuutti
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Katsoa Maa ja Monisoluinen eliö
Monsuuni
Lähestyviä monsuunipilviä Intiassa. Monsuuni (arabian sanasta mawsim ’vuodenajat’) on sääilmiö, johon kuuluvat vuodenaikojen mukaan suuntaa vaihtavat monsuunituulet sekä rankat ja pitkäkestoiset kesän monsuunisateet.
Katsoa Maa ja Monsuuni
Napa-alue
Napa-alueiden sijainti. Napa-alueilla tarkoitetaan Maan maantieteellisiä napoja ympäröiviä alueita.
Katsoa Maa ja Napa-alue
New Jersey
New Jersey, virallisesti New Jerseyn osavaltio, on Atlantin rannikolla sijaitseva Yhdysvaltojen osavaltio.
Katsoa Maa ja New Jersey
Nikkeli
Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.
Katsoa Maa ja Nikkeli
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Katsoa Maa ja Nisäkkäät
Nutaatio
Nutaatio on akselinsa ympäri pyörivän symmetrisen kappaleen, kuten gyroskoopin, rotaatiovakautetun ammuksen tai planeetan, vähäistä epäsäännöllistä liikettä.
Katsoa Maa ja Nutaatio
Otsonikerros
Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.
Katsoa Maa ja Otsonikerros
Paleotsooinen maailmankausi
Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Maa ja Paleotsooinen maailmankausi
Pallo (geometria)
Pallon säde on r. Pallo on täysin symmetrinen geometrinen muoto.
Katsoa Maa ja Pallo (geometria)
Pangea
Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Maa ja Pangea
Pasaatituuli
Maapallon planetaariset tuulet: koillispasaati keltaisilla, kaakkoispasaati ruskeilla viivoilla. Pasaatituulet ovat päiväntasaajan molemmin puolin kääntöpiirien välissä puhaltavia tuulia, jotka virtaavat subtrooppisilta korkeapaineen alueilta kohti päiväntasaajan matalapaineita.
Katsoa Maa ja Pasaatituuli
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Katsoa Maa ja Päiväntasaaja
Periheli
Aurinkoa (A) kiertävän komeetan rata. Periheli on piste, jossa komeetta on lähimpänä Aurinkoa. Apheli on piste, jossa komeetta on kauimpana Auringosta (C). Periheli on se piste Aurinkoa kiertävän kappaleen radalla, jossa kappale on lähimpänä Aurinkoa.
Katsoa Maa ja Periheli
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Katsoa Maa ja Pii (alkuaine)
Pituuspiiri
Pituuspiiri (nollameridiaani) visualisoituna maapallolla Nollameridiaani Greenwichin observatoriossa Pituuspiiri eli meridiaani (Sen sijaintia pyörähdysellipsoidilla itä–länsi-suunnassa kuvaa pituusaste.
Katsoa Maa ja Pituuspiiri
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Katsoa Maa ja Planeetta
Planetesimaali
Taitailijan näkemys planetesimaalirenkaasta Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.
Katsoa Maa ja Planetesimaali
Pohjantähti
Pohjantähti (α UMi tai α Ursae Minoris), myös Polaris, on Pienen karhun tähdistön kirkkain tähti.
Katsoa Maa ja Pohjantähti
Pohjoisnapa
Pohjoisnapa pituuspiirien leikkauspisteessä keskellä Pohjoista jäämerta. Tämä pohjoisnavalla sijaitseva jääpaineharju on noin 1 km pitkä ja muodostuu kahden monivuotisen jään väliin. Viitattu.
Katsoa Maa ja Pohjoisnapa
Prekessio (tähtitiede)
Maan prekessio – Maa pyörii (valkoiset nuolet) kerran vuorokaudessa pyörimisakselinsa ympäri (punainen); tämä pyörimisakseli itse kiertyy hitaasti (valkoinen ympyrä) ja tekee täyden kierroksen noin 26 000 vuodessa. Tähtitieteessä prekessiolla tarkoitetaan gravitaatiosta aiheutuvaa taivaankappaleen pyörimisakselin suunnan jatkuvaa, hidasta muuttumista, erityisesti Maan pyörimisakselin suunnan muuttumista.
Katsoa Maa ja Prekessio (tähtitiede)
Proterotsooinen aioni
Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Maa ja Proterotsooinen aioni
Pyörähdysellipsoidi
Pyörähdysellipsoidi on ellipsoidi, joka saadaan pyöräyttämällä ellipsi pääakselinsa ympäri.
Katsoa Maa ja Pyörähdysellipsoidi
Pyörimisliike
Pyörimisliikkeessä oleva pallo. Pyörimisliike eli rotaatio on liikettä, jossa kappaleen jokainen osa kiertää ympyränmuotoista rataa kappaleen poikki kulkevan akselin ympäri.
Katsoa Maa ja Pyörimisliike
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Katsoa Maa ja Rauta
Revontulet
Revontulia Alaskassa Pohjois-Amerikassa. Revontulet ovat ilmakehän valoilmiö, joka koostuu värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista pohjoisella ja eteläisellä yötaivaalla.
Katsoa Maa ja Revontulet
Rodinia
Rodinia oli muinainen jättiläismanner.
Katsoa Maa ja Rodinia
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Katsoa Maa ja Sammakkoeläimet
Satelliitti
kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti eli tekokuu on taivaankappaletta kiertämään saatettu teknisiä tutkimuksia tai muunlaisia tehtäviä suorittava laitteisto.
Katsoa Maa ja Satelliitti
Sää
Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.
Katsoa Maa ja Sää
Sekunti
Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.
Katsoa Maa ja Sekunti
Selkärangattomat
Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.
Katsoa Maa ja Selkärangattomat
Seuraava jääkausi
Seuraava jääkausi alkaa, kun nykyinen, kymmenisen tuhatta vuotta kestänyt holoseenin lämpökausi päättyy ja mannerjäätiköt alkavat jälleen laajentua.
Katsoa Maa ja Seuraava jääkausi
Sironta
Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.
Katsoa Maa ja Sironta
Sisilisko
Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on Euraasiassa tavattava maailman pohjoisin matelijalaji.
Katsoa Maa ja Sisilisko
Stratosfääri
Ilmakehän rakenne Stratosfääri eli yläilmakehä on ylemmän ilmakehän kerros, joka alkaa troposfäärin yläpuolelta, keskimäärin noin 15 kilometrin korkeudesta.
Katsoa Maa ja Stratosfääri
Taivas
Kalifornialaista iltataivasta. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijainnin taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan. Kuva New Jerseyn iltapäivätaivaalta. Taivas on avaruus sellaisena kuin se Maasta näkyy eli taivaankansi, tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.
Katsoa Maa ja Taivas
Talvi
vuodenajat. Pohjoisen pallonpuoliskon talvella (kuvassa) Aurinko paistaa pohjoiselle pallonpuoliskolle matalammalta ja osa pohjoista pallonpuoliskoa on silloin jatkuvasti varjossa. Talvi on yksi neljästä vuodenajasta.
Katsoa Maa ja Talvi
Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke
jättiläisplaneetan elinkelpoisesta kuusta, joka on meidän tuntemiamme kuita suurempi. Kuussa on nestemäistä vettä ja sopivan viileää, joten se soveltuu elämälle. Kuun keskusplaneetta näkyy kuun taivaalla valtavan suurena. Jättiläisplaneetan suuren kuun elinkelpoisuutta saattaa häiritä jättiläisen voimakkaaseen magneettikenttään vangiksi jäänyt protonisäteily.
Katsoa Maa ja Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke
Tähtitieteelliset symbolit
Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähtitieteellisiä ilmiöitä.
Katsoa Maa ja Tähtitieteelliset symbolit
Termohaliinikierto
Termohaliinikierto valtamerissä. Meren pintaa myöten kiertävä lämmin vesi on kuvattu punaisella ja syvemmällä kiertävä kylmä, suolainen vesi sinisellä. Termohaliinikierto (termohaliinivirtaus, valtamerien lämpösuolavesikierto) on meriveden tiheyseroista johtuva veden kierto merissä syvävesien ja pintavesien välillä.
Katsoa Maa ja Termohaliinikierto
Termosfääri
Termosfääri on ilmakehän kerros 100–500 kilometrin korkeudessa mesosfäärin ja eksosfäärin välissä.
Katsoa Maa ja Termosfääri
Theia (planeetta)
Taiteilijan näkemys vastaavanlaisesta törmäyksestä. Theia on oletettu protoplaneetta, jonka arvellaan törmänneen Maahan noin 4,5 miljardia vuotta sitten ja synnyttäneen Kuun.
Katsoa Maa ja Theia (planeetta)
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Katsoa Maa ja Tiheys
Triaskausi
Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Katsoa Maa ja Triaskausi
Trooppinen vyöhyke
Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat.
Katsoa Maa ja Trooppinen vyöhyke
Troposfääri
Ilmakehän rakenne Troposfääri eli alailmakehä on ilmakehän alin kerros.
Katsoa Maa ja Troposfääri
Tulivuori
arkistoitu.
Katsoa Maa ja Tulivuori
Tunti
Tunti on SI-järjestelmässä ajan lisäyksikkö, ja sen tunnus on h. Tunnin pituus on 60 minuuttia ja 1/24 vuorokaudesta.
Katsoa Maa ja Tunti
Tyhjiö
Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.
Katsoa Maa ja Tyhjiö
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Katsoa Maa ja Typpi
Valtameri
Maapallon valtameret ja niiden rajat Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä.
Katsoa Maa ja Valtameri
Veden kiertokulku
Veden kiertokulku Veden kiertokulku eli hydrologinen kierto kuvaa Maapallon vesikehässä olevien vesivarastojen välistä jatkuvaa kiertoa, jossa vesi vaihtaa samalla olomuotoaan nesteestä vesihöyryksi ja jääksi tai niistä takaisin vedeksi.
Katsoa Maa ja Veden kiertokulku
Vega
Vega (Wega, α Lyr, Alfa Lyrae) on Lyyran tähdistön päätähti.
Katsoa Maa ja Vega
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Katsoa Maa ja Vesi
Vesikehä
Monta vesikehän elementtiä samassa kuvassa. Vesikehä eli hydrosfääri muodostuu kaikesta planeetalta löytyvästä vedestä.
Katsoa Maa ja Vesikehä
Vuorokausi
Vuorokausi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan pyörähdysaikaan akselinsa ympäri.
Katsoa Maa ja Vuorokausi
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Katsoa Maa ja Vuorovesi
Vuosi
Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri.
Katsoa Maa ja Vuosi
Katso myös
Aurinkokunnan planeetat
Luonto
- Energia
- Fysikaalinen avaruus
- Fysis
- Luonnonmaisema
- Luonto
- Luontopohjaiset ratkaisut
- Maa
- Naturalismi (filosofia)
- Yliluonnollinen
- Ympäristöestetiikka
Maankaltaiset planeetat
- 55 Cancri e
- Aavikkoplaneetta
- CoRoT-7b
- Draugr (eksoplaneetta)
- Gliese 581 e
- Gliese 876 d
- Hiiliplaneetta
- Jääplaneetta
- Kepler-37b
- Kepler-452b
- Kepler-78b
- MOA-2007-BLG-192-L b
- Maa
- Maankaltainen planeetta
- Mars
- Merkurius
- OGLE-2005-BLG-390Lb
- Phobetor (eksoplaneetta)
- Poltergeist (eksoplaneetta)
- Submaapallo
- Supermaapallo
- Valtameriplaneetta
- Venus
Tunnetaan myös nimellä Kiertotähti Maa, Maa-kiertotähti, Maa-planeetta, Maan massa, Maan säde, Maan ytimen tutkiminen, Maapallo, Maapallon ympärysmitta, Planeetta Maa.