Sisällysluettelo
178 suhteet: Adolf Joffe, Aleksandr Kerenski, Aleksandr Koltšak, Aleksei Rykov, Amiraliteetti (Pietari), Anarkismi, Andrei Bubnov, Anton Denikin, Arkangelin alue, Armenia, Atamaani, Aurora (1900), Azerbaidžan, Baltian maat, Baltian rautatieasema (Pietari), Bolševikit, Boris Kustodijev, Brest (Valko-Venäjä), Brest-Litovskin rauha, Carl Enckell, Christer Pursiainen, Diktatuuri, Eino Rahja, Ensimmäinen maailmansota, Feliks Dzeržinski, Georgi Lvov, Georgia, Gregoriaaninen kalenteri, Grigori Sokolnikov, Grigori Zinovjev, Hatsina, Heinäkuun päivät, Helmikuun vallankumous, Helsinki, Hiidenmaa, Historiallinen revisionismi, Imperialismi, Inflaatio, Itämeren laivasto, Itävalta-Unkari, Ivanovo, Ivar Smilga, Jakov Sverdlov, Jekaterinburg, John Reed, Josif Stalin, Jukka Rahja, Juli Martov, Juliaaninen kalenteri, Junkkari, ... Laajenna indeksi (128 lisää) »
- Venäjän vallankumous
Adolf Joffe
Adolf Joffe. Adolf Abramovitš Joffe (22. lokakuuta 1883 Simferopol – 17. marraskuuta 1927 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja valtiomies.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Adolf Joffe
Aleksandr Kerenski
Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Aleksandr Kerenski
Aleksandr Koltšak
Aleksandr Vasiljevitš Koltšak (16. marraskuuta (J: 4. marraskuuta) 1874 Pietari – 7. helmikuuta 1920 Irkutsk) oli venäläinen laivaston amiraali ja arktisten alueiden tutkija, ja vastavallankumouksellinen valkoinen sotilasjohtaja Venäjän sisällissodassa 1918–1920 itäisellä rintamalla.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Aleksandr Koltšak
Aleksei Rykov
Aleksei Rykov. Aleksei Ivanovitš Rykov (25. helmikuuta (J: 13. helmikuuta) 1881 Saratov, Venäjä – 15. maaliskuuta 1938 Moskova) oli venäläinen vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Aleksei Rykov
Amiraliteetti (Pietari)
Pietarin Amiraliteetti. Amiraliteetti on rakennus Pietarissa Venäjällä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Amiraliteetti (Pietari)
Anarkismi
Musta lippu, anarkistien symboli 1880-luvulta alkaen. Anarkismi on taloudellisista ja yhteisöllisistä valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa tavoitteleva poliittinen ideologia, joka korostaa yksilönvapautta.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Anarkismi
Andrei Bubnov
Andrei Bubnov. Andrei Sergejevitš Bubnov (puoluenimiä Himik, Химик ja Jakov, Яков; kirjallisia salanimiä A. Glotov, А. Глотов, S. Jaglov, С. Яглов ym; 4. huhtikuuta (J: 22. maaliskuuta) 1883 Ivanovo-Voznesensk – 1. elokuuta 1938) oli venäläinen bolševikki ja neuvostoliittolainen poliitikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Andrei Bubnov
Anton Denikin
Anton Denikin vuonna 1918. Anton Ivanovitš Denikin (16. joulukuuta (J: 4. joulukuuta) 1872 Wloclawek, Varsovan kuvernementti, Venäjä – 8. elokuuta 1947 Ann Arbor, Yhdysvallat) oli venäläinen kenraali, Venäjän sisällissodassa toimineen sadan tuhannen miehen Etelä-Venäjän valkoisen armeijan komentaja vuosina 1918–1919 ja lyhytikäisen Etelä-Venäjän johtaja.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Anton Denikin
Arkangelin alue
Arkangelin alue eli Arkangelin oblasti on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Arkangelin alue
Armenia
Armenia, virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Armenia
Atamaani
Atamaani Stepan Razin Atamaani on kasakkapäällikkö.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Atamaani
Aurora (1900)
Aurora oli Venäjän keisarikunnan laivaston Pallada-luokan panssarikansiristeilijä, joka tuli kuuluisaksi osallisuudestaan lokakuun vallankumoukseen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Aurora (1900)
Azerbaidžan
Azerbaidžan, virallisesti Azerbaidžanin tasavalta on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Azerbaidžan
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Baltian maat
Baltian rautatieasema (Pietari)
Baltian rautatieasema on vilkas lähiliikenteen rautatieasema Pietarissa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Baltian rautatieasema (Pietari)
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Bolševikit
Boris Kustodijev
Boris Kustodijev, ''Omakuva'', 1912. Boris Mihailovitš Kustodijev (7. maaliskuuta (J: 23. helmikuuta) 1878 Astrahan – 28. toukokuuta 1927 Leningrad) oli venäläinen taidemaalari.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Boris Kustodijev
Brest (Valko-Venäjä)
Brest (tai Бе́расьце, Berastse), aiemmin Brest-Litovsk ("Liettuan Brest"), on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetšjokien yhtymäkohdassa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Brest (Valko-Venäjä)
Brest-Litovskin rauha
Brest-Litovskin rauha oli 3.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Brest-Litovskin rauha
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Carl Enckell
Christer Pursiainen
Christer Pursiainen (s. 18. joulukuuta 1959) on suomalainen valtiotieteen tohtori ja Helsingin yliopiston kansainvälisten suhteiden dosentti, joka on kirjoittanut useita Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa ja politiikkaa käsitteleviä teoksia.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Christer Pursiainen
Diktatuuri
Diktatuuri on itsenäisen valtion poliittinen järjestelmä, jossa valta on yhden ihmisen, ryhmän tai hyvin rajoitetun joukon käsissä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Diktatuuri
Eino Rahja
Eino Einari Rahja (7. heinäkuuta 1885 Kronstadt – 26. huhtikuuta 1936 Leningrad) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri, joka 1920–1930-luvuilla tunnettiin Suomen kommunistisen puolueen johdon ankarana kriitikkona ja Otto Wille Kuusisen vastustajana.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Eino Rahja
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Ensimmäinen maailmansota
Feliks Dzeržinski
Feliks Dzeržinski vuonna 1918. Feliks Edmundovitš Dzeržinski (puolalaisittain Feliks Dzierżyński, 11. syyskuuta (J: 30. elokuuta) 1877 – 20. heinäkuuta 1926) oli bolševikkivallankumouksellinen, joka perusti salaisen poliisin Tšekan.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Feliks Dzeržinski
Georgi Lvov
Ruhtinas Georgi Jevgenjevitš Lvov (s. 2. marraskuuta (J: 21. lokakuuta) 1861 Dresden, Saksa – 7. maaliskuuta 1925 Pariisi) oli venäläinen valtiomies ja ensimmäinen Venäjän pääministeri keisarivallan kukistumisen jälkeen Venäjän väliaikaishallituksessa 1917 (15.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Georgi Lvov
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Georgia
Gregoriaaninen kalenteri
Ruotsalainen almanakka vuodelta 1753, jolloin gregoriaaninen kalenteri otettiin Ruotsissa käyttöön. Gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Gregoriaaninen kalenteri
Grigori Sokolnikov
Grigori Sokolnikov. Grigori Jakovlevitš Sokolnikov (oikea nimi Girš Jankelevitš Briliant; 15. elokuuta (J: 3. elokuuta) 1888 Romny, Pultavan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. toukokuuta 1939 Verhneuralsk, Tšeljabinskin alue, Neuvostoliitto) Hrono.ru.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Grigori Sokolnikov
Grigori Zinovjev
Grigori Zinovjev puhumassa vuonna 1920. Grigori Jevsejevitš Zinovjev (oikea nimi Ovsei-Geršon Aronovitš Radomyslski,; tunnettu myös nimellä Hirsch Apfelbaum; 23. syyskuuta (J: 11. syyskuuta) 1883 Jelisavetgrad, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 25.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Grigori Zinovjev
Hatsina
Hatsina on 92 500 asukkaan kaupunki Venäjällä 46 km Pietarista etelälounaaseen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Hatsina
Heinäkuun päivät
Heinäkuun päiviksi (Julskije dni) kutsutaan Venäjän tasavallan pääkaupungissa Pietarissa heinäkuussa 1917 syntynyttä spontaania väliaikaisen hallituksen vastaista kansannousua, joka oli osa Venäjän vallankumousta.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Heinäkuun päivät
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Helmikuun vallankumous
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Helsinki
Hiidenmaa
Hiidenmaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Itämeressä sijaitseva Viron toiseksi suurin saari sen eteläpuolella sijaitsevan Saarenmaan jälkeen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Hiidenmaa
Historiallinen revisionismi
Historiallinen revisionismi tarkoittaa historian tutkimuksessa näkemystä, jonka mukaan vallitseva tulkinta historiallisesta tapahtumasta tai siihen liittyvistä motiiveista on väärä tai puutteellinen, ja vaatii uudelleenarviointia.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Historiallinen revisionismi
Imperialismi
1900-luvun alussa 85 prosenttia maailman maapinta-alasta. Imperialismi tarkoittaa suurvallan pyrkimystä laajentaa omaa maa-aluettaan tai taloudellista vaikutusvaltaansa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Imperialismi
Inflaatio
Inflaatio 2019 Inflaatio Suomessa 1975-2007 (Lähde: Tilastokeskus). Elinkustannusindeksi Suomessa 1951-2007 (Lähde: Tilastokeskus). Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä, jonka aiheuttaa yleisen hintatason nousu, ts.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Inflaatio
Itämeren laivasto
Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Itämeren laivasto
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Itävalta-Unkari
Ivanovo
Ivanovo on Ivanovon alueen pääkaupunki Venäjällä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Ivanovo
Ivar Smilga
Ivar Tenisovitš Smilga (2. joulukuuta 1892 Ajola, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. tammikuuta 1937 Moskova, Neuvostoliitto) oli latvialaissyntyinen vallankumouksellinen bolševikki.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Ivar Smilga
Jakov Sverdlov
Jakov Mihailovitš Sverdlov (3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1885 Nižni Novgorod – 16. maaliskuuta 1919 Moskova) oli venäjänjuutalainen bolševikkipoliitikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Jakov Sverdlov
Jekaterinburg
Jekaterinburg, aiemmin Sverdlovsk (Свердло́вск; 1924–1991), on suurkaupunki Venäjän Sverdlovskin alueella.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Jekaterinburg
John Reed
John Reedin hautajaiset Moskovassa. John Reed (22. lokakuuta 1887 Portland, Yhdysvallat – 19. lokakuuta 1920 Moskova, Neuvosto-Venäjä) oli yhdysvaltalainen liberaalisosialisti ja yhteiskuntakriittinen toimittaja, joka kirjoitti Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksesta kirjan Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja John Reed
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Josif Stalin
Jukka Rahja
Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Jukka Rahja
Juli Martov
thumb Juli Osipovitš Martov (myös Julius Martov,, alun perin Zederbaum,; 24. marraskuuta 1873 Konstantinopoli – 4. huhtikuuta 1923 Schömberg, Schwarzwald, Saksa) oli venäläinen vallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Juli Martov
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Juliaaninen kalenteri
Junkkari
Junkkari (saksasta: Junker, jossa se tarkoittaa nuorta herraa) tarkoitti Venäjän keisarikunnassa aatelissäätyistä upseeria.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Junkkari
Kadetti
juhlapuvussa m/22 Kadetti (lyhenne kad.; ransk. cadet, nuorempi) on Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulussa sotatieteiden kandidaatintutkintoa suorittavien henkilöiden palvelusarvo.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kadetti
Kansallistaminen
Julistus grenoblelaisen Sainte-Cécilen luostarin kansallistamisesta vuodelta 1793. Kansallistaminen tarkoittaa sitä, kun valtio tai jokin sen kontrolloima entiteetti ottaa haltuunsa yksityistä omaisuutta, kuten kokonaisen teollisuudenalan tai liike-elämän alan.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kansallistaminen
Kansankomissaarien neuvosto
”Venäjän sosialistisen tasavallan ylin auktoriteetti”, 1919. Kansankomissaarien neuvosto (lyh. Sovnarkom) oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja muiden Neuvostoliiton alkuvaiheen (autonomisten) tasavaltojen (kuten Valko-Venäjän SNT) sekä Neuvostoliiton hallitusten nimitys ennen vuotta 1946.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kansankomissaarien neuvosto
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kapitalismi
Karl Marx
Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussin kuningaskunta – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, materialisti ja kapitalismin päättymisen ennustaja.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Karl Marx
Kasakat
Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1880–1891. Kasakat tarkoittaa sotilaallisesti järjestäytynyttä itäslaaveihin kuulunutta ratsastajaväestöä, varsinkin sen ratsumiehiä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kasakat
Kerenskin hyökkäys
Kerenskin hyökkäys eli Keresnkin offensiivi oli Venäjän väliaikaisen hallituksen aikana tehty venäläisten hyökkäys Itärintamalla Itävalta-Unkarin ja Saksan armeijoita vastaan ensimmäisen maailmansodan aikana.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kerenskin hyökkäys
Kerenskin–Krasnovin kapina
Kerenskin–Krasnovin kapina oli ensimmäinen Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumousta vastaan tehty vastavallankumousyritys.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kerenskin–Krasnovin kapina
Keskusvallat
Keskusvallat viittaa maihin, jotka taistelivat ympärysvaltoja vastaan ensimmäisessä maailmansodassa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Keskusvallat
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kommunismi
Kornilovin kapina
Kornilovin kapina oli Venäjällä syyskuussa 1917 tehty sotilasvallankaappausyritys, joka oli osa Venäjän vallankumousta.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kornilovin kapina
Kronstadt
Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kronstadt
Kronstadtin kapina
Kronstadtin kapina oli Kronstadtin laivastotukikohdan sotilaiden epäonnistunut kapina bolševikkeja vastaan vuonna 1921.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kronstadtin kapina
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kylmä sota
Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa
Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa on yhdysvaltalaisen toimittajan ja sosialistin John Reedin kirjoittama kirja Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta, jonka hän koki omakohtaisesti.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa
Lavr Kornilov
Lavr Kornilov vuonna 1916. Lavr Georgijevitš Kornilov (30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1870 Ust-Kamenogorsk – 13. huhtikuuta 1918 lähellä Jekaterinodaria) oli venäläinen kenraali ja kasakka.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Lavr Kornilov
Legitimiteetti
Legitimiteetti on yksinkertaisimmillaan järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Legitimiteetti
Lennätin
Kartta tärkeimmistä lennätinlinjoista vuodelta 1891. Lennätin on yleisnimitys useille erityyppisille laitteille, joilla tekstimuotoinen viesti voidaan välittää alkuperäistekstiä fyysisesti siirtämättä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Lennätin
Lev Kamenev
Lev Borisovitš Kamenev (oik. Rosenfeld; 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Lev Kamenev
Lev Trotski
Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Lev Trotski
Liberaali demokratia
Liberaali demokratia on edustuksellinen demokratia, jossa vaaleilla valittujen edustajien valtaa (ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä) rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta, etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Liberaali demokratia
Lokakuu (elokuva)
''Lokakuu'' Lokakuu (Октябрь, Oktjabr) on vuonna 1928 valmistunut neuvostoliittolainen mykkäelokuva, jonka on ohjannut Sergei Eisenstein.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Lokakuu (elokuva)
Maailmanvallankumous
Maailmanvallankumous on marxilainen käsite, jonka mukaan kommunistinen ja/tai sosialistinen työväenluokka kaataa kapitalismin kaikissa maailman valtioissa, joskaan ei välttämättä samanaikaisesti.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Maailmanvallankumous
Maareformi
Maareformi tai maauudistus tarkoittaa yleensä sitä, että suurtiloja jaetaan niitä viljeleville pientiloiksi yksityisomistukseen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Maareformi
Maatalouden kollektivisointi
Maatalouden kollektivisointi (kollektivointi) on Neuvostoliitossa ja joissakin muissa sosialistisissa maissa toteutettu maatilojen pakko-ottaminen yhteiskunnan haltuun, yksityisomistuksen lakkauttaminen ja yksityisten tilojen yhdistäminen suuriksi kollektiivitiloiksi (kolhoosit) tai valtiontiloiksi (sovhoosit).
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Maatalouden kollektivisointi
Mahiljou
Mahiljou eli Mogiljov on Valko-Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Mahiljoun alueen pääkaupunki.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Mahiljou
Mariinskin palatsi
Mariinskin palatsi. Mariinskin palatsi (”Marian palatsi”) on palatsimainen rakennus Venäjän toiseksi suurimmassa kaupungissa Pietarissa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Mariinskin palatsi
Mežraiontsy
Mežraiontsy oli Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vuosina 1913–1917 vaikuttanut ryhmä, joka pyrki sijoittumaan bolševikkien ja menševikkien väliin ja korostamaan puolueen yhtenäisyyttä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Mežraiontsy
Menševikit
Menševikit olivat 1900-luvun alussa toinen Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vaikuttaneesta kahdesta suuntauksesta bolševikkien ohella.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Menševikit
Mihail Svetšnikov
Mihail Stepanovitš Svetšnikov (30. syyskuuta (J: 18. syyskuuta) 1881 Ust-Medveditskaja, Donin kasakoiden alue, Venäjän keisarikunta – 26. elokuuta 1938 Kommunarka, Neuvostoliitto)Aleksi Mainio: ”Sisällissodan suuri tuntematon”, Historiallinen aikakauskirja 2/2020, s.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Mihail Svetšnikov
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Ministerivaltiosihteeri
Mir (kyläyhteisö Venäjällä)
Mir on perinteisestä kyläyhteisöstä, kyläkunnasta ja volostista käytetty nimitys, joka viittaa erityisesti maanomistukselliseen näkökulmaan.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Mir (kyläyhteisö Venäjällä)
Moisei Uritski
Moisei Uritski. Moisei Solomonovitš Uritski (1873 – 30. elokuuta 1918) oli venäläinen vallankumouksellinen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Moisei Uritski
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Moskova
Moskovan Kreml
Kreml yläviistosta. Moskovan Kreml on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Moskovan Kreml
Muhu
Muhu eli Muhumaa on Viroon kuuluva saari Saarenmaan ja mantereen välissä Itämeressä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Muhu
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Neuvosto-Venäjä
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia: lyhyt oppikurssi
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia: lyhyt oppikurssi on vuonna 1938 ilmestynyt NKP(b):n historian oppikirja.
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Neuvostoliitto
Neuvostopropaganda
Neuvostoliittolaisen taiteilijan Aleksei Radakovin (1879–1942) uskonnonvastainen propagandajuliste arviolta vuodelta 1929. ”Jotta meillä olisi enemmän, meidän täytyy tuottaa enemmän.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Neuvostopropaganda
Neva (joki)
Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Neva (joki)
Nikolai Buharin
Nikolai Buharin Nikolai Ivanovitš Buharin (9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1888 Moskova – 13. maaliskuuta 1938 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja marxilainen teoreetikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Nikolai Buharin
Nikolai Duhonin
Nikolai Nikolajevitš Duhonin (13. joulukuuta (J: 1. joulukuuta) 1876 – 3. joulukuuta (J: 20. marraskuuta) 1917 Mogiljov) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Nikolai Duhonin
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Nikolai II
Nikolai Judenitš
Nikolai Nikolajevitš Judenitš (30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Nikolai Judenitš
Nikolai Krylenko
Nikolai Vasiljevitš Krylenko Nikolai Vasiljevitš Krylenko (14. toukokuuta (J: 2. toukokuuta) 1885 Behtejevo – 29. heinäkuuta 1938 Moskova) oli venäläinen vallankumouksellinen bolševikki ja poliitikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Nikolai Krylenko
Nikolai Nekrasov (poliitikko)
Nikolai Vissarionovitš Nekrasov (1. helmikuuta 1879 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. toukokuuta 1940 Kazan, Neuvostoliitto) oli venäläinen liberaalipoliitikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Nikolai Nekrasov (poliitikko)
Nikolai Podvoiski
Nikolai Podvoiski vuonna 1921. Nikolai Iljitš Podvoiski (16. helmikuuta (J: 4. helmikuuta) 1880 Kunašovka, Tšernigovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 28. heinäkuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Nikolai Podvoiski
Oktobristit
Oktobristit (virallisesti Lokakuun 17:nnen liitto) oli Venäjän keisarikunnassa toiminut konservatiivis-liberaalinen puolue.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Oktobristit
Operaatio Albion
Operaatio Albion oli ensimmäisessä maailmansodassa Saksan keisarikunnan suorittama laivasto- ja maahyökkäys, jossa valloitettiin ja miehitettiin Venäjän keisarikunnan hallitsemat Viron autonomisen kuvernementin saaret Saarenmaa, Hiidenmaa ja Muhu syys–lokakuussa 1917.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Operaatio Albion
Pariisin kommuuni
Place Vendômen voitonpylvään tuhoaminen Pariisin kommuunin määräyksestä. Pariisin kommuuni (commune.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pariisin kommuuni
Pavel Šiško
Pavel Ignatjevitš Šiško (1893 Grodnon kuvernementin Pružanyn kihlakunnan Šenin kylä – 1941 Taškent) oli venäläinen sosialistivallankumouksellinen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pavel Šiško
Pavel Dybenko
Pavel Jefimovitš Dybenko (16. helmikuuta 1889 Tšernihivin kuvernementti – 29. heinäkuuta 1938 Moskova) oli ukrainasyntyinen bolševikki ja puna-armeijan upseeri.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pavel Dybenko
Perustuslaillisdemokraattinen puolue
Pavel Nikolajevitš Miljukov Perustuslaillisdemokraattinen puolue, lyh.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Perustuslaillisdemokraattinen puolue
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pietari (kaupunki)
Pietari-Paavalin linnoitus
Nevajoelta kuvattuna. Pietari-Paavalin linnoitus sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pietari-Paavalin linnoitus
Pietarin neuvosto
Pietarin neuvosto, virall.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pietarin neuvosto
Pietarin neuvosto (1905)
Pietarin vuoden 1905 neuvoston johtajia, keskellä Lev Trotski. Ylärivissä kolmantena vasemmalta neuvoston edellinen puheenjohtaja Georgi Nosar-Hrustaljov ja viidentenä Nikolai Avksentjev. Pietarin neuvosto oli Pietarin kaupungissa Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen aikana perustettu työväestöä edustanut elin.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pietarin neuvosto (1905)
Pietarin neuvoston määräys nro 1
Pietarin neuvoston määräys nro 1. Pietarin neuvosto antoi 14.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pietarin neuvoston määräys nro 1
Pietarin sotilaallinen vallankumouskomitea
Pietarin sotilaallinen vallankumouskomitea (Petrogradski vojenno-revoljutsionnyi komitet) oli syksyllä 1917 Pietarin neuvoston alaisuudessa toiminut elin, jota bolševikit käyttivät tärkeänä välineenään lokakuun vallankumouksen toteuttamisessa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pietarin sotilaallinen vallankumouskomitea
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pihkova
Pjotr Krasnov
Pjotr Nikolajevitš Krasnov (22. syyskuuta (J: 10 syyskuuta) 1869 Pietari — 17. tammikuuta 1947 Moskova) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja eräs valkoisen armeijan johtajista Venäjän sisällissodassa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pjotr Krasnov
Pravda
Pravda (’Totuus’) on venäläinen sanomalehti, joka oli Neuvostoliiton johtava sanomalehti ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean äänenkannattaja vuosina 1912–1991.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Pravda
Proletariaatin diktatuuri
Proletariaatin diktatuuri on marxilaisuudessa esiintyvä käsite, joka tarkoittaa väkivaltaisen vallankumouksen seurauksena perustettavaa poliittista järjestelmää, jossa proletariaatti eli työväenluokka tai sitä edustava puolue on ainoa vallankäyttäjä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Proletariaatin diktatuuri
Puškin (kaupunki)
Puškinin kaupunki Pietarin kartalla. Puškin on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Puškin (kaupunki)
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Puna-armeija
Punaiset (elokuva)
Punaiset (Reds) on vuoden 1981 yhdysvaltalainen historiallinen draamaelokuva.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Punaiset (elokuva)
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Puola
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Riika
S. A. Korff
Korff 1900-luvun alussa. Serge Alexander Korff (3. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1876 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. maaliskuuta 1924 Washington DC, Yhdysvallat) oli venäläinen oikeustieteilijä ja virkamies, joka toimi Venäjän valtio-opin ja oikeushistorian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1907–1919 sekä Suomen kenraalikuvernöörin virkaatekevänä apulaisena vuonna 1917.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja S. A. Korff
Saarenmaa
SaarenmaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron suurin saari.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Saarenmaa
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Saksan keisarikunta
Saratov
Saratov on 837 900 asukkaan (2010) suurkaupunki Volgan varrella Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoisosassa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Saratov
Sergei Eisenstein
Sergei Mihailovitš Eisenstein (23. tammikuuta (J.: 10. tammikuuta) 1898 Riika, Venäjän keisarikunta – 11. helmikuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja elokuvateoreetikko.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Sergei Eisenstein
Setälän senaatti
Setälän senaatti oli viimeinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Setälän senaatti
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Siperia
Smolnan instituutti
Smolnan instituutin pääsisäänkäynti Smolnan instituutti vuonna 1823 Smolnan instituutti tai Smolna on rakennustaiteellinen muistomerkki ja hallinnollinen keskus Pietarissa Venäjällä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Smolnan instituutti
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Sosialismi
Sosialistivallankumouksellinen puolue
Sosialistivallankumouksellisten eli eserrien juliste Sosialistivallankumouksellinen puolue, lyh.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Sosialistivallankumouksellinen puolue
Sotainvalidi
Sotainvalideja saksalaisessa julisteessa vuodelta 1917. Sotainvalidi (myös sotavammainen) on sodassa pysyvästi vammautunut henkilö.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Sotainvalidi
Sotakommunismi
Sotakommunismi oli Neuvosto-Venäjän talouskehityksen jakso sisällissodan vuosina kesäkuusta 1918 maaliskuuhun 1921.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Sotakommunismi
Stavka
Nikolai II Stavkan jäsenten kanssa Mahiljoussa, 1. huhtikuuta 1916. Stavka oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimien pääesikunta; termiä on käytetty jo Kiovan Venäjän ajoista.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Stavka
Stolypinin reformi
Stolypinin reformi oli Venäjän keisarikunnan pääministeri Pjotr Stolypinin mukaan nimetty, vuonna 1906 aloitettu uudistusohjelma.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Stolypinin reformi
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Suomen itsenäistyminen
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Suomen kenraalikuvernööri
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Suomen senaatti
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen valtiosihteerinvirasto
Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Suomen valtiosihteerinvirasto
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Suomi
Talvipalatsi
Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta. Ilmakuva Talvipalatsista. Talvipalatsi on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Talvipalatsi
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Tampere
Taurian palatsi
Taurian palatsin päärakennus. Taurian palatsi on Pietarin keskustan ja Smolnan välillä sijaitseva uusklassista arkkitehtuuria edustava palatsi.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Taurian palatsi
Tšeka
Tšeka (Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan, lyh. ВЧК, VTšK tai ЧК, TšK eli laus.,, kutsumanimi Vetšeka tai Tšeka) oli bolševikkijohtaja Vladimir Leninin aloitteesta joulukuussa 1917 perustettu Neuvosto-Venäjän salainen poliisi.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Tšeka
Tšekkoslovakian legioona
Tšekkoslovakian legioonan paraati 1918. Tšekkoslovakian legioona asui junanvaunuissa. Legioonan panssarijuna. Legioonan muistomerkki Prahassa. Tšekkoslovakian legioona oli yli 60 000 sotilaan sotajoukko Venäjän sisällissodan itärintamalla vuosina 1918–1920.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Tšekkoslovakian legioona
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Tsaari
Tsentrobalt
Tsentrobalt eli Itämeren laivaston keskuskomitea (Tsentralnyi komitet Baltijskogo flota) oli Venäjän vallankumouksen aikana lähinnä Helsingistä johdettu Venäjän Itämeren laivaston demokraattinen hallintoelin.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Tsentrobalt
Työaika
Työaika on työ- tai virkasuhteessa olevalla henkilöllä se päivittäinen tai viikoittainen aika, jolloin hän tekee työtehtäviensä mukaista työtä (tehokas työaika) tai jolloin ainakin hänen on sopimuksen tai virkasäännön mukaan oltava työpaikalla työnantajan käytettävissä (nimellinen työaika).
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Työaika
Työläisten ja sotilaiden neuvostot
Pietarin neuvoston kokous vuonna 1917. Työläisten ja sotilaiden neuvostot olivat Venäjän lokakuun vallankumouksen aikana vuosina 1917–1924 toimineita vallankumouksellisia toimielimiä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Työläisten ja sotilaiden neuvostot
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Ukraina
Ukrainan itsenäisyyssota
Ukrainan itsenäisyyssota oli monivaiheinen tapahtumasarja ensimmäisen maailmansodan loppupuolella.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Ukrainan itsenäisyyssota
Valko-Venäjä
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Valko-Venäjä
Vallankaappaus
François Bouchot’n maalaus vuodelta 1840. Vallankaappaus tarkoittaa valtion johdon syrjäyttämistä äkillisellä, yleensä sotilaallisella, hankkeella.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Vallankaappaus
Valtakunnanduuman väliaikainen komitea
Kerenski ja Karaulov. Valtakunnanduuman väliaikainen komitea oli Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman jäsenten vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikana muodostama epävirallinen komitea, joka valitsi Venäjän väliaikaisen hallituksen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Valtakunnanduuman väliaikainen komitea
Vasemmistokommunismi
Vasemmistokommunismi on vallankumouksellinen marxilainen suuntaus, joka suhtautuu kriittisesti työväenliikkeen viime vuosisadan valtavirtoihin: sosiaalidemokratiaan, Neuvostoliittoon sekä anarkismiin.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Vasemmistokommunismi
Vasemmistososialistivallankumoukselliset
Vasemmistososialistivallankumoukselliset (myös vasemmistoeserrät) olivat Venäjän sosialistivallankumouksellisen puolueen eli ”eserrien” vasen siipi, joka irtautui syksyllä 1917 kokonaan omaksi puolueekseen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Vasemmistososialistivallankumoukselliset
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän keisarikunta
Venäjän länsirintama (ensimmäinen maailmansota)
Venäjän länsirintama muodostui keväällä 1916, kun ensimmäisen maailmansodan itärintama oli otettu Nikolai II:n komentoon 3.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän länsirintama (ensimmäinen maailmansota)
Venäjän luoteisrintama (ensimmäinen maailmansota)
Venäjän luoteisrintama muodostui keväällä 1916, kun ensimmäisen maailmansodan itärintama oli otettu Nikolai II:n komentoon 3.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän luoteisrintama (ensimmäinen maailmansota)
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän sisällissota
Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue
Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, lyh.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto
Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto (Vremennyi sovet Rossijskoi respubliki) eli Esiparlamentti (predparlament) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen lokakuussa 1917 asettama edustajakokous, jonka oli tarkoitus toimia tilapäisenä parlamentin korvaajana siihen asti kunnes Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous aloittaisi toimintansa.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto
Venäjän tasavalta
Venäjän tasavalta oli vuonna 1917 olemassa ollut Venäjän keisarikunnan lyhytikäinen seuraajavaltio.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän tasavalta
Venäjän valkoinen armeija
Venäjän valkoinen armeija tai Valkokaartit oli venäläinen monarkistiliike, joka taisteli Venäjän sisällissodassa (1918–1921) punaisia sekä niin sanottuja Vihreää armeijaa (nationalistit) ja Mustaa armeijaa (anarkistit) vastaan.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän valkoinen armeija
Venäjän vallankumous
Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän vallankumous
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Venäjän väliaikainen hallitus
Veto-oikeus
Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton käyttämässä veto-oikeuttaan vuonna 1993. Veto-oikeus ('minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin päätöksen syntymisen tai voimaantulon.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Veto-oikeus
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Viipuri
Viktor Tšernov
Viktor Tšernov Viktor Mihailovitš Tšernov (1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1873 Kamyšin – 15. huhtikuuta 1952 New York) oli yksi Venäjän sosialistivallankumouksellisen puolueen perustajista.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Viktor Tšernov
Vladimir Antonov-Ovsejenko
Vladimir Antonov-Ovsejenko. Vladimir Aleksandrovitš Antonov-Ovsejenko (oikea sukunimi Ovsejenko, puoluenimi Štyk, Штык, kirjallinen salanimi A. Galski, А. Гальский; 21. maaliskuuta (J: 9. maaliskuuta) 1883 Tšernigov – 10. helmikuuta 1939) oli ukrainalaissyntyinen bolševikki, sotilas, neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Vladimir Antonov-Ovsejenko
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Vladimir Lenin
Warren Beatty
Henry Warren Beatty (alkuperäinen kirjoitusmuoto Beaty, s. 30. maaliskuuta 1937 Richmond, Virginia) on yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja, joka on myös tuottanut ja käsikirjoittanut elokuvia.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Warren Beatty
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Yhdysvallat
Yleisvenäläinen neuvostokongressi
Yleisvenäläinen neuvostokongressi (Vserossijski sjezd Sovetov) oli vuosina 1917–1937 toiminut Neuvosto-Venäjän ja sen jälkeen Venäjän neuvostotasavallan muodollisesti ylin valtioelin.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Yleisvenäläinen neuvostokongressi
Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea
Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea (Vserossijski Tsentralnyi Ispolitelnyi Komitet, VTsIK) oli Neuvosto-Venäjän ja myöhemmin Venäjän neuvostotasavallan ylin lainsäädäntöelin vuosina 1917–1937.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
Katsoa Lokakuun vallankumous ja Ympärysvallat
Katso myös
Venäjän vallankumous
- Aurora (1900)
- Georgian kansallinen neuvosto
- Helmikuun vallankumous
- Kansainvälinen
- Kornilovin kapina
- Lokakuun vallankumous
- Narodnikit
- Smolnan instituutti
- Surumarssi (vallankumouslaulu)
- Valtakunnanduuman väliaikainen komitea
- Venäjän sisällissota
- Venäjän tasavalta
- Venäjän väliaikainen hallitus
- Venäjän vallankumous
- Yleisvenäläinen neuvostokongressi
Tunnetaan myös nimellä Bolsevikkivallankaappaus, Bolševikkivallankaappaus, Lokakuun vallankaappaus.