49 suhteet: Albert von Buxhövden, Amerikanlatvialaiset, Andrejs Pumpurs, Balttilaiset kielet, Baptismi, Ensimmäinen maailmansota, Euroopan unioni, Herrnhutilaisuus, Jānis Čakste, Katolinen kirkko, Kārlis Ulmanis, Kiovan Rus, Krasnojarsk, Kreevinit, Kurseniekit, Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta, Kuurit, Landeswehrin sota, Latgallia, Latgallit, Latvia, Latvian kieli, Laulava vallankumous, Länsi-Eurooppa, Liettualaiset, Liivinmaan sota, Ludza, Luterilaisuus, Maaliskuun kyyditykset, Mazsalaca, Metsäveljet, Narvan kulttuuri, NKVD, Peura, Pietismi, Pohjois-Amerikka, Puola-Liettua, Riika, Ristiretket Baltiaan, Semgallit, Suitit, Suuri Pohjan sota, Toinen maailmansota, Unesco, Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelot, Uudenkaupungin rauha, Varhainen metallikausi, Venäjän kieli, Vorkuta.
Albert von Buxhövden
Albert von Buxhövden (n. 1165 – 17. tammikuuta 1229) oli Riian kolmas piispa Liivinmaalla.
Uusi!!: Latvialaiset ja Albert von Buxhövden · Katso lisää »
Amerikanlatvialaiset
Amerikanlatvialaiset ovat Yhdysvalloissa asuvia latvialaisia tai heidän jälkeläisiään.
Uusi!!: Latvialaiset ja Amerikanlatvialaiset · Katso lisää »
Andrejs Pumpurs
Andrejs Pumpurs Andrejs Pumpurs (22. syyskuuta 1841 Birzgale – 6. heinäkuuta 1902) oli latvialainen runoilija ja journalisti.
Uusi!!: Latvialaiset ja Andrejs Pumpurs · Katso lisää »
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Uusi!!: Latvialaiset ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Uusi!!: Latvialaiset ja Baptismi · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Latvialaiset ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Uusi!!: Latvialaiset ja Euroopan unioni · Katso lisää »
Herrnhutilaisuus
Liikkeen alullepanija Nikolaus Ludwig von Zinzendorf. Herrnhutilaisuus on kristillinen herätysliike, jonka katsotaan olevan lähtöisin pietismistä.
Uusi!!: Latvialaiset ja Herrnhutilaisuus · Katso lisää »
Jānis Čakste
Jānis Čakste (14. syyskuuta 1859 Lielsesavas – 14. maaliskuuta 1927 Riika) oli latvialainen poliitikko ja lakimies.
Uusi!!: Latvialaiset ja Jānis Čakste · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Latvialaiset ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Kārlis Ulmanis
Kārlis Augusts Vilhelms Ulmanis oli latvialainen poliitikko maan ensimmäisen itsenäisyyden aikana vuodesta 1918 vuoteen 1940. Hän toimi maan pääministerinä ja myöhemmin sen presidenttinä. Vuodesta 1934 lähtien hän hallitsi maata yksinvaltiaan tavoin. Ulmanis kuoli vankeudessa Neuvostoliitossa vuonna 1942.
Uusi!!: Latvialaiset ja Kārlis Ulmanis · Katso lisää »
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Uusi!!: Latvialaiset ja Kiovan Rus · Katso lisää »
Krasnojarsk
Krasnojarsk on suurkaupunki Itä-Siperiassa Venäjällä Jenisein varrella.
Uusi!!: Latvialaiset ja Krasnojarsk · Katso lisää »
Kreevinit
Kreevinit olivat Latvian alueella eläneitä vatjalaisia.
Uusi!!: Latvialaiset ja Kreevinit · Katso lisää »
Kurseniekit
Kurseniekit eli kuurit on nimi, jota käytetään sekä muinaisesta balttilaisesta heimosta että Kuurin kyntäällä eläneistä latvialaisista.
Uusi!!: Latvialaiset ja Kurseniekit · Katso lisää »
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.
Uusi!!: Latvialaiset ja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta · Katso lisää »
Kuurit
Kuurien asuttama alue 1200-luvulla Kuurit on nimi, jota käytetään Kuurinmaan historiallisista asukkaista.
Uusi!!: Latvialaiset ja Kuurit · Katso lisää »
Landeswehrin sota
Landeswehrin sota käytiin Viron ja Rüdiger von der Goltzin johtamien saksalaisjoukkojen välillä Pohjois-Latvian alueella 3. kesäkuuta – 3. heinäkuuta 1919.
Uusi!!: Latvialaiset ja Landeswehrin sota · Katso lisää »
Latgallia
Latvian historialliset alueet, Latgallia violetilla. Latgallia (latgalliksi Latgola,,,, Latgalija) on yksi Latvian historiallisista kulttuurialueista.
Uusi!!: Latvialaiset ja Latgallia · Katso lisää »
Latgallit
Latgallit (historiallisesti eri variaatioina letti, leththi, lethti, letthi, letthigalli, letigolli, leththigallia) ovat latvialaisten alaryhmä, jota joskus myös pidetään omana etnisenä ryhmänään.
Uusi!!: Latvialaiset ja Latgallit · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Latvialaiset ja Latvia · Katso lisää »
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Uusi!!: Latvialaiset ja Latvian kieli · Katso lisää »
Laulava vallankumous
Viron uudelleenitsenäistymisen muistomerkki Tallinnassa. Liettuan itsenäisyyden palautumisen muistomerkki. Laulava vallankumous tarkoittaa vuosien 1987–1991 tapahtumia, jotka johtivat Viron, Latvian ja Liettuan jälleenitsenäistymiseen.
Uusi!!: Latvialaiset ja Laulava vallankumous · Katso lisää »
Länsi-Eurooppa
Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.
Uusi!!: Latvialaiset ja Länsi-Eurooppa · Katso lisää »
Liettualaiset
Liettualaiset ovat Liettuassa asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Latvialaiset ja Liettualaiset · Katso lisää »
Liivinmaan sota
Liivinmaan sota käytiin vuosina 1558–1583 Liivinmaan eli nykyisten Viron ja Latvian alueen hallinnasta.
Uusi!!: Latvialaiset ja Liivinmaan sota · Katso lisää »
Ludza
Vaakuna. Ludza on kaupunki Latgallian alueella itäisessä Latviassa.
Uusi!!: Latvialaiset ja Ludza · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Latvialaiset ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Maaliskuun kyyditykset
Maaliskuun kyyditykset olivat Neuvostoliiton maaliskuussa 1949 toteuttama virolaisiin, latvialaisiin ja liettualaisiin kohdistunut pakkoväestönsiirto, joka tunnettiin Neuvostoliitossa nimellä operaatio Priboi eli rannikkotyrsky.
Uusi!!: Latvialaiset ja Maaliskuun kyyditykset · Katso lisää »
Mazsalaca
Mazsalaca on kaupunki Pohjois-Latviassa Vidzemen historiallisella alueella.
Uusi!!: Latvialaiset ja Mazsalaca · Katso lisää »
Metsäveljet
Metsäveljet olivat Virossa, Latviassa ja Liettuassa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen esiintyneitä neuvostomiehitystä vastustaneita vastarintaliikkeitä.
Uusi!!: Latvialaiset ja Metsäveljet · Katso lisää »
Narvan kulttuuri
Narvan kulttuuri on nimitys Viron, Latvian, Pohjois-Liettuan ja Luoteis-Venäjän alueella neoliittisella kivikaudella 5 300−1 700 eaa.
Uusi!!: Latvialaiset ja Narvan kulttuuri · Katso lisää »
NKVD
NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.
Uusi!!: Latvialaiset ja NKVD · Katso lisää »
Peura
Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin.
Uusi!!: Latvialaiset ja Peura · Katso lisää »
Pietismi
Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona.
Uusi!!: Latvialaiset ja Pietismi · Katso lisää »
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Uusi!!: Latvialaiset ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Uusi!!: Latvialaiset ja Puola-Liettua · Katso lisää »
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Uusi!!: Latvialaiset ja Riika · Katso lisää »
Ristiretket Baltiaan
Ristiretket Baltiaan olivat kirkon hyväksymiä sotaretkiä, joita etupäässä saksalainen ritarikunta ja kalparitaristo sekä myös tanskalaiset ja ruotsalaiset tekivät Baltiassa asuvia pakanakansoja ja ortodokseja vastaan.
Uusi!!: Latvialaiset ja Ristiretket Baltiaan · Katso lisää »
Semgallit
Baltialaiset heimot 1200-luvulla. Semgallit (latv. zemgaļi) historiallinen balttilainen heimo.
Uusi!!: Latvialaiset ja Semgallit · Katso lisää »
Suitit
Suitit ovat Latvian Kuurinmaan Alsungan, Kuldīgan ja Ventspilsin kunnissa 402 km² kokoisella alueella asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Latvialaiset ja Suitit · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Latvialaiset ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Latvialaiset ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Unesco
Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Uusi!!: Latvialaiset ja Unesco · Katso lisää »
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelot
Kieli.
Uusi!!: Latvialaiset ja Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelot · Katso lisää »
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Uusi!!: Latvialaiset ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »
Varhainen metallikausi
Varhainen metallikausi oli kausi, jolloin metalliesineiden valmistaminen tai ainakin käyttö jo tunnettiin, mutta myös kivi oli yhä merkittävä työkalujen raaka-aine.
Uusi!!: Latvialaiset ja Varhainen metallikausi · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Latvialaiset ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Vorkuta
Vorkuta on kaivoskaupunki Pohjois-Venäjän kivihiilikentillä Komin tasavallan ikiroutavyöhykkeellä, 160 kilometriä pohjoisen napapiirin pohjoispuolella.
Uusi!!: Latvialaiset ja Vorkuta · Katso lisää »