Sisällysluettelo
207 suhteet: Ablatiivi, Academia Latinitati Fovendae, Acta diurna, Adjektiivi, Akkusatiivi, Aktiivi, Alea iacta est, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Apenniinien niemimaa, Approksimantti, Apuleius, Arabian kieli, Ars Grammatica, Ateneumin taidemuseo, Švaa, Œ, Æ, Bilabiaalinen nasaali, Binominen nimistö, Carl von Linné, Cato vanhempi, Catullus, Ceterum censeo, Cicero, Datiivi, Deklinaatio (kielitiede), Dentaali, Diplomatia, Dis Manibus, Elvis Presley, Englannin kieli, Erasmus Rotterdamilainen, Erisnimi, Espanjan kieli, Etruskin kieli, Eurooppa, Frikatiivi, Futuuri, Futuurin perfekti, Galician kieli, Genetiivi, George W. Bush, Germaaniset kielet, Glottaali, Horatius, I, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, ... Laajenna indeksi (157 lisää) »
- Espanjan kielet
- Italian kielet
- Portugalin kielet
- Ranskan kielet
- Romanian kielet
- Vatikaanin kielet
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Katsoa Latina ja Ablatiivi
Academia Latinitati Fovendae
Academia Latinitati Fovendae on kansainvälinen, vuonna 1967 perustettu järjestö, jonka jäsenet ovat latinan opettajia ja tukijoita.
Katsoa Latina ja Academia Latinitati Fovendae
Acta diurna
Acta diurna (lat., päivittäiset tapahtumat) oli Julius Caesarin aloitteesta 59 eaa. perustettu Rooman virallinen julkaisu.
Katsoa Latina ja Acta diurna
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Katsoa Latina ja Adjektiivi
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Katsoa Latina ja Akkusatiivi
Aktiivi
Aktiivi on kielioppiterminä verbin pääluokka, jossa toiminnan tekijä tunnetaan.
Katsoa Latina ja Aktiivi
Alea iacta est
Muistokivi Riminillä Rubikon-joen läheisyydessä Caesarin lähdöstä Roomaan. Alea iacta est on latinankielinen lentävä lause.
Katsoa Latina ja Alea iacta est
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Latina ja Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen tremulantti
(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Latina ja Alveolaarinen tremulantti
Apenniinien niemimaa
Apenniinien niemimaa eli Italian niemimaa on Välimeren pohjoisrannalla, Alppien eteläpuolella sijaitseva niemimaa.
Katsoa Latina ja Apenniinien niemimaa
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Katsoa Latina ja Approksimantti
Apuleius
Apuleius. Lucius Apuleius eli Apuleios (n. 123/125 - n. 180) oli roomalainen retoriikan opettaja, kirjailija ja keskiplatonilainen filosofi.
Katsoa Latina ja Apuleius
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Katsoa Latina ja Arabian kieli
Ars Grammatica
Ars grammatica on Tuomo Pekkasen kirjoittama latinan kieliopin oppikirja.
Katsoa Latina ja Ars Grammatica
Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa.
Katsoa Latina ja Ateneumin taidemuseo
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Katsoa Latina ja Švaa
Œ
Œ (œ) on kirjain, ligatuuri, joka on muodostettu yhdistelemällä kirjaimet O ja E. Sitä käytettiin alun perin keskiaikaisessa latinassa eräissä kreikkalaisperäisissä lainasanoissa, joissa kirjaimet o ja e oli alun perin kirjoitettu erillisinä.
Katsoa Latina ja Œ
Æ
Æ (æ) on latinalainen kirjain, joka sisältyy fäärin, islannin, tanskan, norjan ja osseetin aakkosiin.
Katsoa Latina ja Æ
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Katsoa Latina ja Bilabiaalinen nasaali
Binominen nimistö
Binominen nimistö (binominen.
Katsoa Latina ja Binominen nimistö
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Katsoa Latina ja Carl von Linné
Cato vanhempi
Marcus Porcius Cato vanhempi (234–149 eaa.), liikanimeltään Maior ja Censorius, oli antiikin roomalainen valtiomies, kirjailija ja reettori.
Katsoa Latina ja Cato vanhempi
Catullus
Nykyaikainen Catullusta esittävä patsas Sirmionessa, vuodelta 1935.The bust was commissioned in 1935 by Sirmione's mayor, Luigi Trojani, and produced by the Milanese foundry Clodoveo Barzaghi with the assistance of the sculptor Villarubbia Norri (N. Criniti & M. Arduino (eds.), ''Catullo e Sirmione.
Katsoa Latina ja Catullus
Ceterum censeo
Marcus Porcius Cato vanhempi Cēterum cēnseō on alkuosa Cato vanhemman käyttämästä latinankielisestä lauseesta Ceterum censeo Carthaginem esse delendam.
Katsoa Latina ja Ceterum censeo
Cicero
Marcus Tullius Cicero (3. tammikuuta 106 eaa. – 7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija.
Katsoa Latina ja Cicero
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Katsoa Latina ja Datiivi
Deklinaatio (kielitiede)
Deklinaatio on nominien taivutusluokka.
Katsoa Latina ja Deklinaatio (kielitiede)
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Katsoa Latina ja Dentaali
Diplomatia
Ger van Elk, ''Symmetry of Diplomacy'', 1975, Groninger Museum. Diplomatia on kansainvälisten suhteiden alalla vakiintunut tapa vaikuttaa muiden valtioiden toimintaan ja päätöksentekoon keskustelujen, neuvottelujen ja muiden väkivallattomien, rauhanomaisten keinojen avulla.
Katsoa Latina ja Diplomatia
Dis Manibus
Dis Manibus on roomalaisissa hautapiirtokirjoituksissa käytetty latinankielinen vakioformula eli kaava.
Katsoa Latina ja Dis Manibus
Elvis Presley
Elvis Aaron Presley (8. tammikuuta 1935 Tupelo, Mississippi – 16. elokuuta 1977 Memphis, Tennessee) oli yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja elokuvanäyttelijä.
Katsoa Latina ja Elvis Presley
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Katsoa Latina ja Englannin kieli
Erasmus Rotterdamilainen
Hans Holbein nuoremman maalaama Erasmus Rotterdamilaisen muotokuva vuodelta 1523. Erasmus Rotterdamilainen (Desiderius Erasmus Roterodamus, alun perin Gerrit Gerritzoons; 27. lokakuuta n. 1466 Rotterdam – 12. heinäkuuta 1536 Basel) oli hollantilainen renessanssifilosofi, humanisti, teologi ja kirjailija.
Katsoa Latina ja Erasmus Rotterdamilainen
Erisnimi
Erisnimi eli propri on nimisana, jolla yksilöidään jokin kohde erotukseksi muista vastaavaan luokkaan tai lajiin kuuluvista jäsenistä.
Katsoa Latina ja Erisnimi
Espanjan kieli
Espanjan kieli (omakielinen nimi: español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin.
Katsoa Latina ja Espanjan kieli
Etruskin kieli
Etruskin kieli on kuollut kieli, jota puhuivat ja kirjoittivat Etrurian alueella Pohjois-Italiassa ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua asuneet etruskit.
Katsoa Latina ja Etruskin kieli
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Latina ja Eurooppa
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Katsoa Latina ja Frikatiivi
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Katsoa Latina ja Futuuri
Futuurin perfekti
Futuurin perfekti on verbin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, joka tapahtui tai joka odotetaan tai suunnitellaan tapahtuvan ennen tulevaisuudessa olevaa hetkeä tai tapahtumaa.
Katsoa Latina ja Futuurin perfekti
Galician kieli
Puhuttua galiciaa Galician kieli eli galego kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään.
Katsoa Latina ja Galician kieli
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Katsoa Latina ja Genetiivi
George W. Bush
George Walker Bush (s. 6. heinäkuuta 1946 New Haven, Connecticut) on yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, joka toimi maansa 43. presidenttinä kaksi virkakautta vuosina 2001–2009.
Katsoa Latina ja George W. Bush
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Katsoa Latina ja Germaaniset kielet
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Katsoa Latina ja Glottaali
Horatius
Quintus Horatius Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latina ja Horatius
I
I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.
Katsoa Latina ja I
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Katsoa Latina ja Imperatiivi
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Katsoa Latina ja Imperfekti
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Katsoa Latina ja Indikatiivi
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä.
Katsoa Latina ja Indoeurooppalaiset kielet
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Katsoa Latina ja Infinitiivi
Irlanti
Irlanti on valtio, joka käsittää suuren osan Irlannin saarta ja sen edustan pienempiä saaria, mutta ei kuitenkaan saaren koillisosaa, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvaa Pohjois-Irlantia.
Katsoa Latina ja Irlanti
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Katsoa Latina ja Isaac Newton
Isolaattikieli
Isolaattikielet ovat kieliä, joita ei ole pystytty sijoittamaan mihinkään kielikuntaan, toisin sanoen kieliä, jotka muodostavat yksin oman kielikuntansa.
Katsoa Latina ja Isolaattikieli
Itaaliset kielet
Italian niemimaan kielet rautakaudella. Itaaliset kielet ovat Italian niemimaalla esiintynyt indoeurooppalainen kieliryhmä, jonka tunnetuin jäsen on latina.
Katsoa Latina ja Itaaliset kielet
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Katsoa Latina ja Italia
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Katsoa Latina ja Italian kieli
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Katsoa Latina ja J
Jukka Ammondt
Jukka Kalevi Ammondt (vuoteen 1974 Riiluoto, s. 29. heinäkuuta 1944 Tampere), taiteilijanimeltään Doctor Ammondt, on suomalainen kirjallisuudentutkija, laulaja ja kirjailija.
Katsoa Latina ja Jukka Ammondt
Julius Caesar
Julius Caesar (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. – 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija.
Katsoa Latina ja Julius Caesar
Juvenalis
Juvenalis seppelöitävänä. Kansikuva teoksesta John Dryden et al., ''The Satires of Decimus Junius Juvenalis: And of Aulus Persius Flaccus'', 4th ed. (Lontoo, 1711). Decimus Iunius Iuvenalis (n. 60 Aquinum nyk. Aquino – n. 135) oli roomalainen satiirikko ja runoilija.
Katsoa Latina ja Juvenalis
K
K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.
Katsoa Latina ja K
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Katsoa Latina ja Kaarle Suuri
Kaksikko
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.
Katsoa Latina ja Kaksikko
Kantakieli
Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.
Katsoa Latina ja Kantakieli
Karolinginen renessanssi
Karolinginen renessanssi tarkoittaa Kaarle Suuren kaudella ja sen jälkeen tapahtunutta kirjallisuuden, taiteiden ja oppineisuuden kukoistuskautta vuoden 800 tienoilla.
Katsoa Latina ja Karolinginen renessanssi
Karthago
Karthago (Qart-Ḥadašt, "uusi kaupunki") oli historiallinen kaupunki Pohjois-Afrikassa nykyisessä Tunisiassa.
Katsoa Latina ja Karthago
Katalaani
Puhuttua katalaania Katalaani (omakielinen nimi: català) on indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan etenkin Espanjaan kuuluvassa Kataloniassa, jossain määrin muualla Itä-Espanjassa Valenciaan saakka, Ranskassa pienellä raja-alueella (joskin katalaani kuuluu samaan murteeseen kuin koko oksitaania puhunut Etelä-Ranska), Andorrassa ja Italian Sardiniassa.
Katsoa Latina ja Katalaani
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Latina ja Katolinen kirkko
Kelttiläiset kielet
Kelttiläiset kielet on yksi indoeurooppalaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Katsoa Latina ja Kelttiläiset kielet
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Katsoa Latina ja Keskiaika
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Katsoa Latina ja Kieliopillinen luku
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Katsoa Latina ja Kielitiede
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Katsoa Latina ja Kiinan kieli
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Katsoa Latina ja Klusiili
Konjugaatio
Konjugaatio on verbin taivutusluokka.
Katsoa Latina ja Konjugaatio
Koulu
Myllytullin koulu Oulussa. Koulu on usein valtiollinen instituutio, jonka tehtävänä on järjestää virallista, tutkintoihin johtavaa koulutusta.
Katsoa Latina ja Koulu
Kuollut kieli
Kuollut kieli tai sammunut kieli on kieli, jota kukaan ei enää puhu äidinkielenään.
Katsoa Latina ja Kuollut kieli
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Katsoa Latina ja Labiaali
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Katsoa Latina ja Lainasana
Latina (täsmennyssivu)
Latina voi tarkoittaa.
Katsoa Latina ja Latina (täsmennyssivu)
Latinalainen Amerikka
Latinalainen Amerikka. Latinalainen Amerikka on kulttuurillis-maantieteellinen alue, johon kuuluu Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan maita Meksikosta Etelä-Amerikan eteläkärkeen.
Katsoa Latina ja Latinalainen Amerikka
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Latina ja Latinalaiset aakkoset
Latinalaiskortteli
Lycée Henri IV -oppilaitoksen sisäänkäynti Pariisin Latinalaiskorttelissa Yliopiston päärakennus Sorbonne Latinalaiskortteli on Ranskan pääkaupungin Pariisin kaupunginosa, jossa Pariisin yliopisto, jonka perusti Ludvig IX vuonna 1257 ja useat muut oppilaitokset ovat vanhastaan sijainneet.
Katsoa Latina ja Latinalaiskortteli
Latinan historia
Rooman kansa on omistanut sen jumalaiselle keisarille. Vanhin tunnettu latinankielinen kirjoitus. Lapis Niger, Forum Romanum. Latinan kieltä on käytetty jo yli 2000 vuoden ajan.
Katsoa Latina ja Latinan historia
Latinankielinen kirjallisuus
Vergiliuksen ''Aeneis''-eepoksesta 400-luvulla tuotetussa koodeksissa Latinankielinen kirjallisuus sai alkunsa antiikin Roomassa noin vuonna 240 eaa.
Katsoa Latina ja Latinankielinen kirjallisuus
Latium
Latium on hallinnollinen alue Keski-Italiassa Rooman ympäristössä.
Katsoa Latina ja Latium
Latium (historiallinen alue)
Latium ja Campania. Latium oli latinalaisten heimojen asuttama maakunta Keski-Italiassa.
Katsoa Latina ja Latium (historiallinen alue)
Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen äänteiden e e ja ä æ väliin.
Katsoa Latina ja Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Latina ja Lavea suppea etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Katsoa Latina ja Lavea väljä etuvokaali
Lääkäri
Kreikkalainen ruukku (470–460 eaa.), jossa kuva lääkäristä, joka hoitaa potilasta. Lääkäri (lyhenne lääk.) on lääketiedettä harjoittava terveydenhuollon ammattilainen.
Katsoa Latina ja Lääkäri
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Katsoa Latina ja Lääketiede
Lääketieteellinen diagnoosi
Lääketieteellinen diagnoosi on lääketieteelliseen tietoon perustuva käsitys terveysongelman, sairauden tai tautitilan syistä ja pohjana lääketieteeseen pohjaavalle hoidolle.
Katsoa Latina ja Lääketieteellinen diagnoosi
Lääketieteen tautiluokitus
Lääketieteen tautiluokitus on kansallinen ja kansainvälinen sopimus tautien nimeämisestä ja luokittelusta.
Katsoa Latina ja Lääketieteen tautiluokitus
Länsi-Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta oli myöhäisantiikin aikainen valtakunta Euroopan ja Pohjois-Afrikan länsiosissa vuosien 395–476 välillä.
Katsoa Latina ja Länsi-Rooman valtakunta
Lentävä lause
Georg Büchmannin ''Geflügelte Worte'', 19. painos, 1898 Lentävä lause on tunnettu fraasi, joka on alkanut elää omaa elämäänsä alkuperäisen asiayhteydensä ulkopuolella.
Katsoa Latina ja Lentävä lause
Ligatuuri
Ligatuuri ſi Ligatuuri on kahdesta tai useammasta kirjaimesta muodostettu yhdistelmä.
Katsoa Latina ja Ligatuuri
Lingua franca
Lingua franca tarkoittaa yleiskieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota myös muunkieliset yleisesti osaavat ja käyttävät keskinäiseen viestintäänsä.
Katsoa Latina ja Lingua franca
Liturginen kieli
Liturginen kieli on kirkollisten toimitusten kieli.
Katsoa Latina ja Liturginen kieli
Livius
Titus Livius. Titus Livius (noin 64 eaa. tai 59 eaa. – 17 jaa.) oli roomalainen historioitsija.
Katsoa Latina ja Livius
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Katsoa Latina ja Lokatiivi
Lorem ipsum
Nettisivun suunnittelua käyttäen ''lorem ipsum'' -tekstiä Lorem ipsum on 1500-luvulta lähtien olemassa ollut teksti, jota käytetään usein täytetekstinä ulkoasun testaamiseen graafisessa suunnittelussa, kun oikeata tekstisisältöä ei vielä ole.
Katsoa Latina ja Lorem ipsum
Louis Pasteur
Louis Pasteur (27. joulukuuta 1822 Dole, Jura – 28. syyskuuta 1895 Marnes-la-Coquette, Seine-et-Oise) oli ranskalainen mikrobiologi ja kemisti, joka osoitti bakteerien ja rokotuksen merkityksen sairauksien hoidossa.
Katsoa Latina ja Louis Pasteur
Lucretius
Titus Lucretius Carus (n. 99–55 eaa.) oli roomalainen runoilija ja epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Katsoa Latina ja Lucretius
Luettelo Suomen paikannimien latinankielisistä eksonyymeistä
Luettelo Suomen paikannimien latinankielisistä eksonyymeistä sisältää Suomen kaupunkien, kuntien, maakuntien, läänien ja muiden Suomessa sijaitsevien paikkojen latinan kielessä käytettyjä nimiä eli latinankielisiä eksonyymejä. Vaikka latina vaikutti kirkollisena käyttökielenä Suomessa läpi keskiajan, vain yksittäisiä paikannimiä on attestoitu säilyneestä lähdemateriaalista.
Katsoa Latina ja Luettelo Suomen paikannimien latinankielisistä eksonyymeistä
Marie Curie
Maria Skłodowska 16-vuotiaana. Marie Skłodowska-Curie (alun perin Maria Salome Skłodowska) oli puolalainen fyysikko (hänellä oli myös Ranskan kansalaisuus), kemisti ja Nobel-palkittu radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja.
Katsoa Latina ja Marie Curie
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Katsoa Latina ja Muinaiskreikka
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Katsoa Latina ja Murre
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Katsoa Latina ja Nasaali
Nomen est omen
Nomen est omen on latinankielinen lentävä lause, joka tarkoittaa suomeksi nimi on enne.
Katsoa Latina ja Nomen est omen
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Katsoa Latina ja Nominatiivi
Nuntii Latini
Nuntii Latini oli Yle Radio 1:n latinankielinen viikkokatsaus.
Katsoa Latina ja Nuntii Latini
O tempora, o mores
Arpinossa. O tempora, o mores on kuuluisa latinankielinen huudahdus, joka esiintyi useita kertoja Ciceron puheissa.
Katsoa Latina ja O tempora, o mores
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Katsoa Latina ja Oikeinkirjoitus
Oikeustiede
Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.
Katsoa Latina ja Oikeustiede
Oskin kieli
Oskin kieli oli itaalinen kieli esiroomalaisella ajalla, jota puhuivat samnilaiset eli oskit.
Katsoa Latina ja Oskin kieli
Ovidius
Ovidius Anton von Wernerin maalauksessa. Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa. – 17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latina ja Ovidius
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Katsoa Latina ja Palataali
Panem et circenses
Panem et circenses on latinankielinen lentävä lause, joka tarkoittaa suomeksi ”leipää ja sirkushuveja”.
Katsoa Latina ja Panem et circenses
Pariisi
Pariisi (.
Katsoa Latina ja Pariisi
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Katsoa Latina ja Passiivi
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Katsoa Latina ja Perfekti
Petronius
Titus (tai Gaius) Petronius Arbiter (27–66) oli roomalainen, keisari Neron hovissa vaikuttanut makutuomari (elegentiae arbiter), joka oli uransa aikana ainakin maaherra Bithyniassa ja joko vuonna 61 tai 62 consul suffectus eli kesken virkakautta valittu konsuli.
Katsoa Latina ja Petronius
Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica
Newtonin oma kopio ''Principian'' ensimmäisestä painoksesta, jossa on hänen tekemiään korjauksia toista painosta varten. Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica on Isaac Newtonin 5.
Katsoa Latina ja Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica
Pietari (apostoli)
Pyhä Pietari eli Pietari eli Keefas (petros, ke:fa, arameaksi ܦܛܪܘܣ Peṭraus, ’kallio’), alun perin nimeltään Simon (simo:n, shim’ón, arameaksi ܫܡܥܘܢ šemʿun), myös Simon Pietari, oli Uuden testamentin mukaan yksi Jeesuksen opetuslapsista ja apostoleista.
Katsoa Latina ja Pietari (apostoli)
Piirtokirjoitus
Piirtokirjoitus eli epigrafi (raapustaa, kirjoittaa) tai inskriptio on kovaan materiaaliin kaiverrettu, hakattu tai maalattu kirjoitus tai piirros.
Katsoa Latina ja Piirtokirjoitus
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Katsoa Latina ja Pluskvamperfekti
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Katsoa Latina ja Pohjoismaat
Portugalin kieli
Puhuttua euroopanportugalia. Portugalin kieli (omakielinen nimi: português) on romaaninen kieli, joka syntyi Portugalissa ja Galiciassa ja on nykyään pääkielenä myös muun muassa Angolassa, Brasiliassa, Mosambikissa, Kap Verdellä sekä useissa muissa Afrikan ja Aasian valtioissa.
Katsoa Latina ja Portugalin kieli
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Katsoa Latina ja Preesens
Prepositio
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.
Katsoa Latina ja Prepositio
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Katsoa Latina ja Pronomini
Provensaali
Provensaali on eräs oksitaanin kielen murre.
Katsoa Latina ja Provensaali
Puunilaissodat
Puunilaissodat olivat kolmen sodan sarja, jotka käytiin Rooman ja Karthagon välillä vuosina 264–146 eaa.
Katsoa Latina ja Puunilaissodat
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Katsoa Latina ja Pyöreä suppea takavokaali
Pyhä istuin
Pyhän istuimen vaakuna. Lateraanikirkossa. Pyhä istuin tarkoittaa paavin virkaa ja myös katolisen kirkon ylintä hallintoa.
Katsoa Latina ja Pyhä istuin
Quo vadis, Domine?
Domine Quo Vadis -kirkossa. Quo vadis, Domine? on latinankielinen lentävä lause.
Katsoa Latina ja Quo vadis, Domine?
Rahan historia Suomessa
Rahan historia Suomessa alkoi turkisten, lähinnä oravannahkojen vaihdannalla esihistoriallisena aikana.
Katsoa Latina ja Rahan historia Suomessa
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Katsoa Latina ja Ranskan kieli
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan.
Katsoa Latina ja Renessanssi
Retoromaani
Retoromaanin perinteiset puhuma-alueet Kaakkois-Sveitsissä merkittynä vihreällä värillä. Keltaisella värillä merkittynä alueet, joilla puhuttiin retoromaania vuonna 2021. Retoromaani on romaaninen kieli ja yksi Sveitsin neljästä kansallisesta kielestä italian, ranskan ja saksan ohella.
Katsoa Latina ja Retoromaani
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Katsoa Latina ja Romaaniset kielet
Romanian kieli
Romanian kieli (romaniaksi română, Moldovassa myös limba moldovenească) on romaanisten kielten ryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli, jota puhuu noin 24,3 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman 58.
Katsoa Latina ja Romanian kieli
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Katsoa Latina ja Rooma
Roomalainen nimi
Roomalainen nimi oli antiikissa latinankielinen, vain Rooman valtakunnan kansalaisille kuulunut nimi.
Katsoa Latina ja Roomalainen nimi
Roomalaiset numerot
Roomalaiset numerot on etruskien numeroista muokattu antiikin Roomassa yleistynyt ja pitkään käytetty numerojärjestelmä.
Katsoa Latina ja Roomalaiset numerot
Rooman keisarikunta
Rooman keisarikunta oli muinainen laajoja alueita Välimeren ympäristössä hallinnut valtio.
Katsoa Latina ja Rooman keisarikunta
Rooman tasavalta
Rooman tasavalta oli antiikin Rooman valtakunnan vaihe, jolloin valtiolla oli tasavaltainen hallintomuoto.
Katsoa Latina ja Rooman tasavalta
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Latina ja Rooman valtakunta
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Katsoa Latina ja Ruotsin kieli
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Latina ja Saksa
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Latina ja Saksan kieli
Sardi
Sardin kieli (sardu) on romaaninen kieli, jota puhutaan Sardiniassa.
Katsoa Latina ja Sardi
Säiläkirjoitus
Ulfberht-miekan säiläkirjoitus. Säiläkirjoitukset ovat kirjoitusta miekkojen lappeessa.
Katsoa Latina ja Säiläkirjoitus
Seneca nuorempi
Lucius Annaeus Seneca (yleensä tunnettu lyhyesti nimellä Seneca tai Seneca nuorempi; noin 4 eaa. Corduba – 65 jaa. Rooma) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja stoalainen filosofi.
Katsoa Latina ja Seneca nuorempi
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Katsoa Latina ja Sija
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Katsoa Latina ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen z-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Latina ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Katsoa Latina ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Latina ja Soinnillinen velaariklusiili
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Katsoa Latina ja Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Katsoa Latina ja Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton glottaalifrikatiivi
Soinniton glottaalifrikatiivi on ääniraossa syntyvä henkäyssoinnillinen äänne, joka tavallisesti luokitellaan frikatiiviksi, vaikka sillä ei juurikaan ole frikatiivien foneettisia ominaisuuksia.
Katsoa Latina ja Soinniton glottaalifrikatiivi
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Katsoa Latina ja Soinniton velaariklusiili
Sorbonne
Sorbonne on suuri Pariisin yliopistojen käytössä oleva rakennuskompleksi Pariisin Latinalaiskorttelissa, 5. arrondissementissa. Se on saanut nimensä Ludvig IX:n aikaisen teologin ja hovisaarnaajan Robert de Sorbonin mukaan, joka perusti teologisen Sorbonnen kollegin. Nimitystä Sorbonne käytetään usein myös Pariisin yliopistosta sellaisena kuin se oli ennen Ranskan suurta vallankumousta ja uudestaan vuosina 1896–1971, varsinkin entisistä luonnontieteellisistä ja humanistisista tiedekunnista.
Katsoa Latina ja Sorbonne
SPQR
Tituksen riemukaaressa. Riemukaaressa lukee:SENATVS POPVLVSQVE·ROMANVS DIVO·TITO·DIVI·VESPASIANI·FILIO VESPASIANO·AVGVSTO SPQR tai S.P.Q.R. on latinankielinen lyhenne ja lentävä lause.
Katsoa Latina ja SPQR
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Katsoa Latina ja Subjekti (lauseenjäsen)
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Katsoa Latina ja Subjunktiivi
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Katsoa Latina ja Substantiivi
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Katsoa Latina ja Suku (kielioppi)
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Latina ja Suomen kieli
Suomen kirkkojen latina
Suomen kirkkojen latina.
Katsoa Latina ja Suomen kirkkojen latina
Tacitus
Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.
Katsoa Latina ja Tacitus
Taide
Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.
Katsoa Latina ja Taide
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Katsoa Latina ja Tiede
Tituksen riemukaari
Tituksen riemukaari Piranesin kuparikaiverrus Tituksen riemukaaresta ennen restaurointia (1748). vaakuna http://www.israel-mfa.gov.il/MFA/History/Modern%20History/Israel%20at%2050/The%20Flag%20and%20the%20Emblem Israel Ministry of Foreign Affairs: The Flag and the Emblem (28.4.2003), haettu 28.5.2008.
Katsoa Latina ja Tituksen riemukaari
Titus
Titus Flavius Caesar Vespasianus Augustus (synt. Titus Flavius Vespasianus, myöh. Titus Flavius Caesar Vespasianus, yleisesti Titus) (30. joulukuuta 39 – 13. syyskuuta 81) oli Rooman keisari joka hallitsi 24. kesäkuuta 79 – 13. syyskuuta 81.
Katsoa Latina ja Titus
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Katsoa Latina ja Tremulantti
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Katsoa Latina ja Turun yliopisto
U
U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.
Katsoa Latina ja U
Umbrin kieli
Umbrin kieli oli itaalinen kieli, jota puhuneet umbrit olivat Apenniinien niemimaalla antiikin aikana asunut kansanryhmä.
Katsoa Latina ja Umbrin kieli
Unsiaali
pienoiskuva Unsiaali on 200-luvulta 800-luvulle käytetty käsin kirjoitettu majuskelikirjaimisto.
Katsoa Latina ja Unsiaali
V
V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.
Katsoa Latina ja V
Varhaislatina
piirtokirjoituksia. Se kirjoitettiin niin, että ensimmäinen rivi kirjoitettiin oikealta vasemmalle, toinen vasemmalta oikealle, kolmas oikealta vasemmalle ja niin edelleen. Varhaislatina tai arkaainen latina tarkoittaa latinaa ennen klassista aikakautta eli kaikkea latinaa ennen vuotta 75 eaa.
Katsoa Latina ja Varhaislatina
Vatikaani
Vatikaani, myös Vatikaanivaltio, on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimä, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio.
Katsoa Latina ja Vatikaani
Väitöskirja
Väitöskirja on opinnäyte, joka laaditaan tohtorintutkinnon suorittamiseksi.
Katsoa Latina ja Väitöskirja
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Katsoa Latina ja Välimeri
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Katsoa Latina ja Velaari
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Katsoa Latina ja Velaarinen nasaali
Veni, vidi, vici
Gaius Julius Caesar (100–44 eaa.) Veni, vidi, vici on latinaa ja tarkoittaa Tulin, näin, voitin.
Katsoa Latina ja Veni, vidi, vici
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Katsoa Latina ja Verbi
Vergilius
Publius Vergilius Maro (15. lokakuuta 70 eaa. Andes, Gallia cisalpina, Rooman tasavalta – 21. syyskuuta 19 eaa. Brundisium, Italia, Rooman valtakunta) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Latina ja Vergilius
Vierassana
Vierassanat tai sivistyssanat ovat sanoja, jotka on omaksuttu kieleen muista kielistä mutta jotka eivät ole täysin kotiutuneet siihen.
Katsoa Latina ja Vierassana
Virke
Virke on oikeinkirjoituksen perusteella määrittyvä tekstin jakso, joka alkaa suuraakkosella ja loppuu niin sanotusti isoon välimerkkiin eli pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin.
Katsoa Latina ja Virke
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Katsoa Latina ja Vokaali
Vokatiivi
Vokatiivi (puhuttelusija) on sijamuoto, joka ilmaisee substantiivin olevan se, jolle puhe kohdistetaan.
Katsoa Latina ja Vokatiivi
Volskin kieli
Volskin kieltä puhuttiin Italiassa ennen latinan valta-asemaa.
Katsoa Latina ja Volskin kieli
Volvo
Volvo Group (virallisesti Aktiebolaget Volvo, lyhenne AB Volvo) on ruotsalainen kuorma- ja linja-autojen, maanrakennuskoneiden ja merimoottoreiden valmistaja.
Katsoa Latina ja Volvo
Vulgaarilatina
Latinankieliset alueet Rooman valtakunnassa merkitty punaisella. Vulgaarilatinaksi kutsutaan kansan käyttämää latinan muotoa.
Katsoa Latina ja Vulgaarilatina
Wikipedia
Wikipedia on Internetissä toimiva avoin tietosanakirja, joka käyttää MediaWiki-ohjelmistoa.
Katsoa Latina ja Wikipedia
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Katsoa Latina ja Y
Yleisradio
Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.
Katsoa Latina ja Yleisradio
Yliopisto
Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.
Katsoa Latina ja Yliopisto
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnoksi kutsutaan tutkintoa, joka suoritetaan toisen asteen yleissivistävän koulutuksen, tavallisimmin lukion, päätteeksi.
Katsoa Latina ja Ylioppilastutkinto
Z
Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.
Katsoa Latina ja Z
Katso myös
Espanjan kielet
- Baskin kieli
- Caló
- Espanjalainen viittomakieli
- Espanjan kieli
- Iberoromaaniset kielet
- Ladino
- Latina
- Romanikieli
- Silbo
Italian kielet
- Albanian kieli
- Emilian kieli
- Friulin kieli
- Gootin kieli
- Itaaliset kielet
- Italialainen viittomakieli
- Italian kielet
- Italian kieli
- Juutalaisitalia
- Kroatian kieli
- Ladinin kieli
- Latina
- Liguuri
- Lombardin kieli
- Oksitaani
- Romagnolin kieli
- Romanikieli
- Sardi
- Sloveeni
- Walser
Portugalin kielet
- Caló
- Gootin kieli
- Iberoromaaniset kielet
- Latina
- Lusitanian kieli
- Mirandeesi
- Mozarabin kieli
- Portugalilainen viittomakieli
- Portugalin kieli
- Romanikieli
Ranskan kielet
- Arpitaani
- Baskin kieli
- Bretoni
- Caló
- Champenois
- D’oïl-kielet
- Elsassi
- Gallo
- Gootin kieli
- Jiddiš
- Korsikan kieli
- Latina
- Liguuri
- Luxemburgin kieli
- Muinaishollanti
- Normannin kieli
- Oksitaani
- Picardin kieli
- Ranskalainen viittomakieli
- Ranskan kieli
- Ranskan kielipolitiikka
- Romanikieli
- Valloni
- Walser
Romanian kielet
- Albanian kieli
- Aromanian kieli
- Bulgarian kieli
- Gootin kieli
- Kreikan kieli
- Krimintataarin kieli
- Latina
- Romanialainen viittomakieli
- Romanian kieli
- Romanikieli
- Serbian kieli
- Unkarin kieli
- Vlaxinromani
Vatikaanin kielet
- Italian kieli
- Latina
- Vatikaanin kielet
Tunnetaan myös nimellä Klassinen latina, Latinan kieli, Latinitas, Rahvaanlatina, Sermo latinus.
, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Irlanti, Isaac Newton, Isolaattikieli, Itaaliset kielet, Italia, Italian kieli, J, Jukka Ammondt, Julius Caesar, Juvenalis, K, Kaarle Suuri, Kaksikko, Kantakieli, Karolinginen renessanssi, Karthago, Katalaani, Katolinen kirkko, Kelttiläiset kielet, Keskiaika, Kieliopillinen luku, Kielitiede, Kiinan kieli, Klusiili, Konjugaatio, Koulu, Kuollut kieli, Labiaali, Lainasana, Latina (täsmennyssivu), Latinalainen Amerikka, Latinalaiset aakkoset, Latinalaiskortteli, Latinan historia, Latinankielinen kirjallisuus, Latium, Latium (historiallinen alue), Lavea puoliväljä etuvokaali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Lääkäri, Lääketiede, Lääketieteellinen diagnoosi, Lääketieteen tautiluokitus, Länsi-Rooman valtakunta, Lentävä lause, Ligatuuri, Lingua franca, Liturginen kieli, Livius, Lokatiivi, Lorem ipsum, Louis Pasteur, Lucretius, Luettelo Suomen paikannimien latinankielisistä eksonyymeistä, Marie Curie, Muinaiskreikka, Murre, Nasaali, Nomen est omen, Nominatiivi, Nuntii Latini, O tempora, o mores, Oikeinkirjoitus, Oikeustiede, Oskin kieli, Ovidius, Palataali, Panem et circenses, Pariisi, Passiivi, Perfekti, Petronius, Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica, Pietari (apostoli), Piirtokirjoitus, Pluskvamperfekti, Pohjoismaat, Portugalin kieli, Preesens, Prepositio, Pronomini, Provensaali, Puunilaissodat, Pyöreä suppea takavokaali, Pyhä istuin, Quo vadis, Domine?, Rahan historia Suomessa, Ranskan kieli, Renessanssi, Retoromaani, Romaaniset kielet, Romanian kieli, Rooma, Roomalainen nimi, Roomalaiset numerot, Rooman keisarikunta, Rooman tasavalta, Rooman valtakunta, Ruotsin kieli, Saksa, Saksan kieli, Sardi, Säiläkirjoitus, Seneca nuorempi, Sija, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen alveolaarinen sibilantti, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton glottaalifrikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Sorbonne, SPQR, Subjekti (lauseenjäsen), Subjunktiivi, Substantiivi, Suku (kielioppi), Suomen kieli, Suomen kirkkojen latina, Tacitus, Taide, Tiede, Tituksen riemukaari, Titus, Tremulantti, Turun yliopisto, U, Umbrin kieli, Unsiaali, V, Varhaislatina, Vatikaani, Väitöskirja, Välimeri, Velaari, Velaarinen nasaali, Veni, vidi, vici, Verbi, Vergilius, Vierassana, Virke, Vokaali, Vokatiivi, Volskin kieli, Volvo, Vulgaarilatina, Wikipedia, Y, Yleisradio, Yliopisto, Ylioppilastutkinto, Z.