Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Kveenit

Indeksi Kveenit

Kveenien asuinalueita. Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.

Sisällysluettelo

  1. 52 suhteet: Alattio, Bjørn Wirkola, Carta marina, Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga, Ensio Seppänen, Finnmark, Ida Tuomainen, Itämerensuomalaiset kansat, John Savio, Kaarle XVI Kustaa, Karjalaiset, Kemi, Kemijärvi, Kittilä, Kuusamo, Kveenin kieli, Kvenland, Lappi, Leonhard Seppala, Lestadiolaisuus, Lofootit, Luterilaisuus, Meänkieli, Naavuono, Norja, Norjan kieli, Olavi V, Oulu, Peräpohjola, Pohjoinen jäämeri, Porsanki, Pykeija, Raisi, Renée Zellweger, Ruija, Ruijan Kaiku, Saamelaiset, Saamelaiskielet, Sodankylä, Suomalaiset, Teno (kunta), Toinen maailmansota, Tommy Wirkola, Tornio, Tornionlaakso, Tromssa, Tromssan lääni, Tromssan yliopisto, Urho Kekkonen, Vesisaari, ... Laajenna indeksi (2 lisää) »

  2. Itämerensuomalaiset kansat
  3. Norjan etniset ryhmät
  4. Suomalaisten diaspora

Alattio

Alattio eli Alta (kveeniksi Alattio) on Norjan kunta ja kunnan keskustaajamana toimiva kaupunki maan pohjoisimmassa osassa Finnmarkin läänissä Alattionvuonon ympäristössä.

Katsoa Kveenit ja Alattio

Bjørn Wirkola

Bjørn Wirkola Bjørn Tore Wirkola (s. 4. elokuuta 1943 Alattio) on norjalainen mäkihyppääjä, joka voitti 1960-luvun jälkipuoliskolla kaksi maailmanmestaruutta ja kolme kertaa Keski-Euroopan mäkiviikon sekä pelasi kansallisella huipulla jalkapalloa.

Katsoa Kveenit ja Bjørn Wirkola

Carta marina

Carta marina. Carta marina (latinaa) oli ensimmäinen Pohjoismaita kuvaava kartta, jossa oli paikannimet ja paikkojen kuvauksia.

Katsoa Kveenit ja Carta marina

Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga

Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saaga on islantilainen saaga, jonka kirjoittajana pidetään Snorri Sturlusonia.

Katsoa Kveenit ja Egillin, Kalju-Grimrinpojan saaga

Ensio Seppänen

Kauko Ensio Seppänen (7. syyskuuta 1924 Kemi – 28. kesäkuuta 2008 Kemi) oli suomalainen kuvanveistäjä, professori ja Lapin kuvanveiston pioneeri.

Katsoa Kveenit ja Ensio Seppänen

Finnmark

Finnmark voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Katsoa Kveenit ja Finnmark

Ida Tuomainen

Ida Tuomainen (28. marraskuuta 1916 Vesisaari, Norja – 3. marraskuuta 1987 Vesisaari, Norja) oli kveeniaktiivi, joka edisti vesisaarelaisen suomalaiskulttuurin säilymistä.

Katsoa Kveenit ja Ida Tuomainen

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Katsoa Kveenit ja Itämerensuomalaiset kansat

John Savio

Savion omakuva Savion puukaiverrus ''Ganda'' John Andreas Savio (28. tammikuuta 1902 Bugøyfjord i Sør-Varanger – 13. huhtikuuta 1938 Oslo) oli norjansaamelainen kuvataiteilija.

Katsoa Kveenit ja John Savio

Kaarle XVI Kustaa

Kaarle XVI Kustaa (alk. Carl Gustaf Folke Hubertus,, s. 30. huhtikuuta 1946) on ollut Ruotsin kuningas vuodesta 1973 lähtien.

Katsoa Kveenit ja Kaarle XVI Kustaa

Karjalaiset

Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.

Katsoa Kveenit ja Karjalaiset

Kemi

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.

Katsoa Kveenit ja Kemi

Kemijärvi

Kemijärvi on kaupunki Lapin maakunnan kaakkoisosassa.

Katsoa Kveenit ja Kemijärvi

Kittilä

Suurikuusikon kaivoksen avolouhos. Kittilä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa.

Katsoa Kveenit ja Kittilä

Kuusamo

Kuusamo on kaupunki Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Katsoa Kveenit ja Kuusamo

Kveenin kieli

Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.

Katsoa Kveenit ja Kveenin kieli

Kvenland

Kvenland on muinainen maa, joka on sijainnut jossain Pohjanlahden ympäristössä.

Katsoa Kveenit ja Kvenland

Lappi

Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.

Katsoa Kveenit ja Lappi

Leonhard Seppala

Leonhard Seppala Leonhard ”Sepp” Seppala (14. syyskuuta 1877 Yykeänperä, Norja – 28. tammikuuta 1967 Seattle, Yhdysvallat) oli tunnettu Norjasta lähtöisin ollut yhdysvaltalainen kullankaivaja ja koiravaljakko-ohjastaja, joka oli etniseltä taustaltaan isänsä puolelta länsipohjalainen ja äitinsä puolelta kveeni.

Katsoa Kveenit ja Leonhard Seppala

Lestadiolaisuus

Lestadiolaisuus on arvokonservatiivinen, pietistis- ja herrnhutilaisvaikutteinen 1800-luvun puolivälissä syntynyt enimmäkseen luterilaisten kirkkojen sisällä toimiva herätysliike ja ideologia, jonka monet suuntaukset kuitenkin eroavat luterilaisesta kristinopista varsin paljon, muun muassa eksklusiivisen seurakuntaopin osalta, erilaisen ehtoollisopin osalta, uskomalla lasten syntyvän uskossa ja siten lapsikasteen kannattamisesta huolimatta kieltämällä kasteen uskoasynnyttävyyden sekä pitämällä ihmisen ääneen julistamaa synninpäästöä ainoana armovälineenä.

Katsoa Kveenit ja Lestadiolaisuus

Lofootit

Lofootit on Pohjois-Norjassa sijaitseva saariryhmä.

Katsoa Kveenit ja Lofootit

Luterilaisuus

Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.

Katsoa Kveenit ja Luterilaisuus

Meänkieli

Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.

Katsoa Kveenit ja Meänkieli

Naavuono

NaavuonoPohjois-Norjan paikannimet.

Katsoa Kveenit ja Naavuono

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Kveenit ja Norja

Norjan kieli

Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.

Katsoa Kveenit ja Norjan kieli

Olavi V

Olavi V (2. heinäkuuta 1903 Appleton House, Englanti – 17. tammikuuta 1991 Holmenkollen, Norja) oli Norjan kuningas 1957–1991.

Katsoa Kveenit ja Olavi V

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Katsoa Kveenit ja Oulu

Peräpohjola

Peräpohjolan sijainti Suomessa. Peräpohjola (aiemmin myös Peräpohja, tai vanhempi Överbotten) on historiallisen Pohjanmaan pohjoisin osa, jota välillä on pidetty erillisenä maakuntanakin, mutta joka nykyisin luetaan Lapin maakuntaan.

Katsoa Kveenit ja Peräpohjola

Pohjoinen jäämeri

Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.

Katsoa Kveenit ja Pohjoinen jäämeri

Porsanki

Porsanki (kveeniksi Porsanki, vuoteen 1964 Ryssämarkka, pohjoissaameksi Čuđegieddi, norj. Kistrand) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa Porsanginvuonon sisäosien ympäristössä.

Katsoa Kveenit ja Porsanki

Pykeija

Pykeija (kveeniksi Pykeijä tai Pykeä) on Varanginvuonon rannalla sijaitseva pieni kalastajakylä Etelä-Varangin kunnassa Pohjois-Norjassa.

Katsoa Kveenit ja Pykeija

Raisi

Raisi on kunta Tromssan ja Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa.

Katsoa Kveenit ja Raisi

Renée Zellweger

Renée Kathleen Zellweger (s. 25. huhtikuuta 1969 Katy, Texas) on yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä.

Katsoa Kveenit ja Renée Zellweger

Ruija

Ruija on historiallinen maakunta Norjan Lapissa.

Katsoa Kveenit ja Ruija

Ruijan Kaiku

Ruijan Kaikun konttori. Ruijan Kaiku on lehti, joka ilmestyy noin kerran kuussa suomeksi, kveeniksi ja norjaksi Tromssassa.

Katsoa Kveenit ja Ruijan Kaiku

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Katsoa Kveenit ja Saamelaiset

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.

Katsoa Kveenit ja Saamelaiskielet

Sodankylä

Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.

Katsoa Kveenit ja Sodankylä

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Katsoa Kveenit ja Suomalaiset

Teno (kunta)

Teno (kveeni Taana) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa.

Katsoa Kveenit ja Teno (kunta)

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Katsoa Kveenit ja Toinen maailmansota

Tommy Wirkola

Tommy Wirkola vuonna 2013. Tommy Wirkola (s. 6. joulukuuta 1979 Alattio, Norja) on norjalainen elokuvaohjaaja.

Katsoa Kveenit ja Tommy Wirkola

Tornio

Tornio on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Perämeren rannalla Tornionjoen suulla Ruotsin rajalla.

Katsoa Kveenit ja Tornio

Tornionlaakso

Lapissa. Tornionlaakso (joskus myös Torniojokilaakso) on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.

Katsoa Kveenit ja Tornionlaakso

Tromssa

Tromssa on kaupunki Norjassa.

Katsoa Kveenit ja Tromssa

Tromssan lääni

Tromssan lääni (kveeniksi Tromssan fylkki) on Norjan lääni maan pohjoisosassa Pohjois-Norjan alueella.

Katsoa Kveenit ja Tromssan lääni

Tromssan yliopisto

Tromssan yliopisto Norjan Tromssassa on maailman pohjoisin yliopisto.

Katsoa Kveenit ja Tromssan yliopisto

Urho Kekkonen

Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.

Katsoa Kveenit ja Urho Kekkonen

Vesisaari

Vesisaari (kveeniksi Vesisaari) on kunta ja sen keskustaajamana toimiva kaupunki Pohjois-Norjassa Finnmarkin läänin itäosassa.

Katsoa Kveenit ja Vesisaari

Viikingit

Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.

Katsoa Kveenit ja Viikingit

Yykeänperä

Yykeänperä (kveeniksi Yykeänperä)Pohjois-Norjan paikannimet.

Katsoa Kveenit ja Yykeänperä

Katso myös

Itämerensuomalaiset kansat

Norjan etniset ryhmät

Suomalaisten diaspora

Tunnetaan myös nimellä Kainut, Ruijansuomalaiset.

, Viikingit, Yykeänperä.