Sisällysluettelo
198 suhteet: Aasia, Abrahamilainen uskonto, Adventismi, Adventismi Suomessa, Afrikka, Alkuseurakunta, Amerikka, Anglikaaninen kirkko, Antiikin filosofia, Antiokia, Apostoli, Apostolien teot, Apostolinen uskontunnustus, Armo (kristinusko), Ateena, Ateismi, Australaasia, Avioliitto, Baptismi, Baptismi Suomessa, Dogmi, Egypti, Ehtoollinen, Ekumeeninen kirkolliskokous, Ekumeeninen patriarkka, Enkeli, Epiteetti, Espanja, Etelä-Amerikka, Etiopia, Eurooppa, Evankelikalismi, Evankeliumi, Evankeliumi Johanneksen mukaan, Evankeliumi Luukkaan mukaan, Evankeliumi Markuksen mukaan, Evankeliumi Matteuksen mukaan, Evankeliumit, Firenzen kirkolliskokous, Globaali pohjoinen ja globaali etelä, Gospel, Hellenismi, Helluntaiherätys, Helluntaiherätys Suomessa, Hindulaisuus, Humanismi, Hypatia Aleksandrialainen, Idän katoliset kirkot, Iktys, Inkarnaatio, ... Laajenna indeksi (148 lisää) »
- Abrahamilaiset uskonnot
- Monoteistiset uskonnot
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Katsoa Kristinusko ja Aasia
Abrahamilainen uskonto
viitattu.
Katsoa Kristinusko ja Abrahamilainen uskonto
Adventismi
Seitsemännen päivän adventistien kirkko Ottawassa, Kanadassa. Adventismi on protestanttisen kristinuskon suuntaus, jossa odotetaan Kristuksen (Jeesuksen) pikaista toista tulemista.
Katsoa Kristinusko ja Adventismi
Adventismi Suomessa
Adventisteja oli Suomessa noin 3 400 vuonna 2016 Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan.
Katsoa Kristinusko ja Adventismi Suomessa
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Katsoa Kristinusko ja Afrikka
Alkuseurakunta
Alkuseurakunta oli Jeesuksen seuraajien pian Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen noin vuonna 30 perustama seurakunta Jerusalemissa Juudeassa.
Katsoa Kristinusko ja Alkuseurakunta
Amerikka
Amerikan manner eli Uusi manner. Amerikka eli Uusi manner on manner maapallon läntisellä puoliskolla.
Katsoa Kristinusko ja Amerikka
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Katsoa Kristinusko ja Anglikaaninen kirkko
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Katsoa Kristinusko ja Antiikin filosofia
Antiokia
Antiokia oli antiikin aikainen ja bysanttilaisaikainen kaupunki historiallisessa Syyriassa nykyisen Turkin alueella.
Katsoa Kristinusko ja Antiokia
Apostoli
Jeesus opetuslastensa kanssa viimeisellä aterialla. Leonardo da Vincin maalaus. Apostoli oli Raamatun ja kristillisen perimätiedon mukaan yksi niistä kahdestatoista Jeesuksen opetuslapsesta, jotka hän lähetti ensin Israelin kansan keskuuteen, ja kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen kaikkeen maailmaan julistamaan evankeliumia Taivasten valtakunnasta.
Katsoa Kristinusko ja Apostoli
Apostolien teot
Apostolien teot on Uuden testamentin kirja, joka tekee historiallista selvitystä evankeliumien jälkeisistä tapahtumista.
Katsoa Kristinusko ja Apostolien teot
Apostolinen uskontunnustus
Nikaian kirkolliskokouksen isät. Kreikkalainen ikoni. Apostolinen uskontunnustus on kristillinen uskontunnustus, yksi niin sanotuista kolmesta vanhan kirkon uskontunnustuksesta ja vanhin niistä.
Katsoa Kristinusko ja Apostolinen uskontunnustus
Armo (kristinusko)
Armo (latinaksi gratia) on kristinuskon peruskäsitteitä.
Katsoa Kristinusko ja Armo (kristinusko)
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Katsoa Kristinusko ja Ateena
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Katsoa Kristinusko ja Ateismi
Australaasia
Australaasia Australaasia eliömaantieteellisenä alueena ja sen eri rajauksia. Tummemmalla on merkitty jääkausien aikana kuivana maana ollut mannerjalusta. Australaasia on eliömaantieteellinen alue, johon kuuluu Australia, Oseania, Uusi-Guinea ja Indonesian itäiset saaret.
Katsoa Kristinusko ja Australaasia
Avioliitto
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel hääpäivänään 19. kesäkuuta 2010 vihkimisen jälkeen. Avioliitto on määrämuodoin vahvistettu kahden ihmisen välisen tiiviin yhteiselämän muoto.
Katsoa Kristinusko ja Avioliitto
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Katsoa Kristinusko ja Baptismi
Baptismi Suomessa
Suomalaiseen baptismiin kuuluu nykyisin noin 2 400 jäsentä.
Katsoa Kristinusko ja Baptismi Suomessa
Dogmi
”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva – usein kodifioitu – väite.
Katsoa Kristinusko ja Dogmi
Egypti
Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.
Katsoa Kristinusko ja Egypti
Ehtoollinen
viimeinen ehtoollinen. Ehtoollinen eli eukaristia on kristillinen rituaali, jota pidetään kristinuskon suuntauksesta riippuen sakramenttina tai seurakuntamääräyksenä ja kristillisen uskon ilmaisuna.
Katsoa Kristinusko ja Ehtoollinen
Ekumeeninen kirkolliskokous
Ekumeeninen kirkolliskokous (’synodi’,, konsiili) on koko (tunnettua tai tunnustettua) kristikuntaa koskeva piispainkokous, jonka päätösten katsotaan edustavan koko kristikunnan yleistä ja yhteistä kantaa.
Katsoa Kristinusko ja Ekumeeninen kirkolliskokous
Ekumeeninen patriarkka
Ekumeeninen patriarkka on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin päänä toimivan Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispan arvonimi.
Katsoa Kristinusko ja Ekumeeninen patriarkka
Enkeli
Arkkienkeli Mikael Guido Renin maalauksessa. Seireenipatsas 300-luvulta eaa. Enkeli (sanansaattaja) on Raamatussa ja Koraanissa Jumalan tahdon ilmoittajana esiintyvä taivaallinen henkiolento.
Katsoa Kristinusko ja Enkeli
Epiteetti
Epiteetti (’määrätty’) on määrittelevä sana tai lause, joka on vakiintunut käytettäväksi pääsanan kanssa.
Katsoa Kristinusko ja Epiteetti
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Katsoa Kristinusko ja Espanja
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Katsoa Kristinusko ja Etelä-Amerikka
Etiopia
Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä.
Katsoa Kristinusko ja Etiopia
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Katsoa Kristinusko ja Eurooppa
Evankelikalismi
Evankelikalismi eli evankelioimisliike on kansainvälinen, tunnustuskuntien rajat ylittävä kristinuskon liike, joka on vaikuttanut erityisesti protestanttisten kirkkojen piirissä.
Katsoa Kristinusko ja Evankelikalismi
Evankeliumi
Evankeliumi (kreikaksi, euangelion 'hyvä sanoma') tarkoittaa.
Katsoa Kristinusko ja Evankeliumi
Evankeliumi Johanneksen mukaan
Evankeliumi Johanneksen mukaan eli Johanneksen evankeliumi on neljäs ja nuorin Uuden testamentin evankeliumeista.
Katsoa Kristinusko ja Evankeliumi Johanneksen mukaan
Evankeliumi Luukkaan mukaan
Evankeliumi Luukkaan mukaan eli Luukkaan evankeliumi on järjestykseltään kolmas Uuden testamentin evankeliumeista.
Katsoa Kristinusko ja Evankeliumi Luukkaan mukaan
Evankeliumi Markuksen mukaan
Evankeliumi Markuksen mukaan eli Markuksen evankeliumi on järjestykseltään toinen Uuden testamentin neljästä evankeliumista.
Katsoa Kristinusko ja Evankeliumi Markuksen mukaan
Evankeliumi Matteuksen mukaan
Evankeliumi Matteuksen mukaan eli Matteuksen evankeliumi on järjestykseltään ensimmäinen Uuden testamentin neljästä evankeliumista.
Katsoa Kristinusko ja Evankeliumi Matteuksen mukaan
Evankeliumit
Johanneksen evankeliumista''. Evankeliumit (suomeksi ”ilosanoma” tai ”hyvä sanoma”) ovat Jeesuksen opetuksista, teoista, kuolemasta ja tyhjän haudan löytymisestä kertovia kirjoja.
Katsoa Kristinusko ja Evankeliumit
Firenzen kirkolliskokous
Seitsemästoista ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi ja apostoliseksi" itsensä tunnustaman kirkon piispojen kirkolliskokous avattiin vuonna 1431 Baselissa, mutta siirrettiin 1438 Ferraraan ja 1439 Firenzeen.
Katsoa Kristinusko ja Firenzen kirkolliskokous
Globaali pohjoinen ja globaali etelä
Maailmankartta, johon on merkitty perinteinen pohjois–etelä-jako. Sinisellä globaali pohjoinen ja punaisella globaali etelä. Maailmankartta, jossa on inhimillisen kehityksen indeksiluokkia (perustuu vuoden 2017 tietoihin, julkaistu vuonna 2018). Globaali pohjoinen ja globaali etelä ovat maita ryhmiteltynä yhteiskunnallisten, taloudellisten ja poliittisten piirteiden mukaan.
Katsoa Kristinusko ja Globaali pohjoinen ja globaali etelä
Gospel
Gospel on rytmimusiikkia, jolla ilmaistaan henkilökohtaista tai yhteisön kristillistä uskoa.
Katsoa Kristinusko ja Gospel
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Katsoa Kristinusko ja Hellenismi
Helluntaiherätys
Helluntaiherätys eli helluntailaisuus on yksi suurimmista kristinuskon protestanttisista suunnista maailmassa.
Katsoa Kristinusko ja Helluntaiherätys
Helluntaiherätys Suomessa
Suomalaiseen helluntaiherätykseen laskettiin vuoden 2019 lopussa kuuluvan yhteensä 275 suomen- ja ruotsinkielistä helluntaiseurakuntaa.
Katsoa Kristinusko ja Helluntaiherätys Suomessa
Hindulaisuus
Hindulaisuus on Intiasta peräisin oleva uskonto.
Katsoa Kristinusko ja Hindulaisuus
Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
Katsoa Kristinusko ja Humanismi
Hypatia Aleksandrialainen
Hypatia Aleksandrialainen (noin 355–415) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, matemaatikko, tähtitieteilijä ja opettaja.
Katsoa Kristinusko ja Hypatia Aleksandrialainen
Idän katoliset kirkot
Idän katoliset kirkot ovat autonomisia paikalliskirkkoja, jotka ovat osa katolista kirkkoa ja ehtoollisyhteydessä Rooman paavin kanssa.
Katsoa Kristinusko ja Idän katoliset kirkot
Iktys
Iktys. Iktys (Ikhthys) on alkukristillinen uskontunnustus ja ensimmäinen kristillinen symboli.
Katsoa Kristinusko ja Iktys
Inkarnaatio
Inkarnaatio, sananmukaisesti ”lihaksi tuleminen”, tarkoittaa yleensä jumalallisen olennon ihmiseksi syntymistä.
Katsoa Kristinusko ja Inkarnaatio
Iran
Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran.
Katsoa Kristinusko ja Iran
Irlanti
Irlanti on valtio, joka käsittää suuren osan Irlannin saarta ja sen edustan pienempiä saaria, mutta ei kuitenkaan saaren koillisosaa, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvaa Pohjois-Irlantia.
Katsoa Kristinusko ja Irlanti
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Katsoa Kristinusko ja Islam
Israel
Israelin valtio eli Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä.
Katsoa Kristinusko ja Israel
Itsehallinto
Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Kristinusko ja Itsehallinto
Jeesuksen ristiinnaulitseminen
''Jeesuksen ristiinnaulitseminen''. Michelangelon maalaus vuodelta 1540. Jeesus ristiinnaulittiin Golgatalla Juudeassa Jerusalemin kaupunginmuurien ulkopuolella noin vuonna 30–33 jaa.
Katsoa Kristinusko ja Jeesuksen ristiinnaulitseminen
Jeesuksen ylösnousemus
Kristuksen ylösnousemusta kuvaava ikoni. Jeesuksen ylösnousemus on keskeisin kristillinen uskonkappale.
Katsoa Kristinusko ja Jeesuksen ylösnousemus
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Katsoa Kristinusko ja Jeesus
Jehovan todistajat
Jehovan todistajat on lopun ajan odotusta ja kristinuskon juurille palaamista korostava, kolminaisuusopin kieltävä kristillisperäinen liike.
Katsoa Kristinusko ja Jehovan todistajat
John Wesley
John Wesley (28. kesäkuuta 1703 Epworth, Lincolnshire – 2. maaliskuuta 1791 Lontoo) oli brittiläinen kirkonmies, anglikaaninen pappi ja kristitty teologi, jonka hengellisen toiminnan seurauksena syntyi herätyskristillinen liike, metodismi.
Katsoa Kristinusko ja John Wesley
Julianus
soliduksessa. Kolikon kääntöpuolen sotilas kuvaa Rooman sotilasmahtia. Julianus (331 – 26. kesäkuuta 363) oli Rooman keisari vuosina 361–363.
Katsoa Kristinusko ja Julianus
Jumala (kristinusko)
Jumala on kristittyjen uskoma ja kunnioittama korkein olento, jonka muita nimityksiä ovat muun muassa (Taivaan) Isä, Luoja, Herra ja Kaikkivaltias.
Katsoa Kristinusko ja Jumala (kristinusko)
Jumalan historia
Jumalan historia: 4000 vuotta juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia on vuonna 1993 ilmestynyt Karen Armstrongin kirja kolmen monoteistisen uskonnon historiasta.
Katsoa Kristinusko ja Jumalan historia
Jumalan Poika
Jumalan Poika on Raamatun Vanhassa ja Uudessa testamentissa esiintyvä ilmaus, joka kristinuskossa tavallisesti viittaa Jeesuksen ainutlaatuiseen asemaan suhteessa Isään Jumalaan.
Katsoa Kristinusko ja Jumalan Poika
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Katsoa Kristinusko ja Juutalaisuus
Kadotus
Kadotus on joidenkin uskontojen, uskomusten tai uskontulkintojen mukaan kohtalo pahalle, pelastusta vastaanottamattomalle tai vääräuskoiselle henkilölle.
Katsoa Kristinusko ja Kadotus
Kanonisointi
Kanonisointi (kreikan sanasta kaanon, "ohjenuora") tarkoittaa henkilön julistamista pyhimykseksi, uskonnollisen kirjoituksen ottamista pyhien, ohjeellisten kirjojen kokoelmaan tai uskonnollisen dogmin julistamista ohjeelliseksi.
Katsoa Kristinusko ja Kanonisointi
Karismaattinen liike
Karismaattinen liike eli karismaattinen kristillisyys on ekumeeninen kristillinen liike, joka korostaa sellaisia ilmiöitä, jotka ovat Uuden testamentin armolahjojen ilmentymiä.
Katsoa Kristinusko ja Karismaattinen liike
Kaste
Jeesus kasteella, James Tissot, 1916. Jordanjoki, jossa Jeesus kastettiin Raamatun mukaan. Kaste on alun perin Raamatun kirjoituksiin ja niistä jälkikäteen tehtyjen tulkintojen mukainen kristillinen toimitus, jossa henkilö kastetaan vedellä valellen, ripotellen tai veteen upottaen ja yleensä samalla liitetään paikallisen kirkon tai seurakunnan jäseneksi.
Katsoa Kristinusko ja Kaste
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Kristinusko ja Katolinen kirkko
Katolinen kirkko Suomessa
Katolinen kirkko pitää Suomen suojeluspyhimyksenä piispa Henrikiä. Katolinen kirkko Suomessa on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, jolla on noin 15 902 jäsentä.
Katsoa Kristinusko ja Katolinen kirkko Suomessa
Katolisuus
Ilmaisulla katolinen tarkoitetaan yhtä, yhtenäistä ja alkuperäistä Kristuksen ja apostolien perustamaksi ajateltua, universaalia, yksittäisten kirkkokuntien yläpuolella olevaa, ekumeenista Kristuksen kirkkoa.
Katsoa Kristinusko ja Katolisuus
Kerettiläisyys
Galileo Galileita syytettiin harhaoppisuudesta. roviolla. Carl Gustaf Hellqvistin piirros 1800-luvulta. Kerettiläisyys eli virallisesta uskonopista poikkeava harhaoppi (heresia, kreikan sanasta, hairesis.
Katsoa Kristinusko ja Kerettiläisyys
Kirkkokunta
Kirkkokunta on kristillisten seurakuntien tai kirkkojen muodostama yhteisö, jolla on yhteinen oppi.
Katsoa Kristinusko ja Kirkkokunta
Kirkkomusiikki
Kirkkomusiikki tarkoittaa säveltaidetta, jonka ytimen yleisesti katsotaan olevan kristillisessä jumalanpalveluksessa.
Katsoa Kristinusko ja Kirkkomusiikki
Kirkkovuosi
Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten pyhä- ja juhlapäivien sijoittumista vuoden aikajaksoon.
Katsoa Kristinusko ja Kirkkovuosi
Kirkolliskokous
Kirkolliskokous eli konsiili on kristillisen kirkon ylin päättävä elin, joka päättää kirkon opista.
Katsoa Kristinusko ja Kirkolliskokous
Kirkon ja valtion ero
Uskonnon ja valtion ero. Kirkon ja valtion ero on käsitys, jonka mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.
Katsoa Kristinusko ja Kirkon ja valtion ero
Kolminaisuusoppi
Uskon kilpi (''Scutum Fidei'') on klassinen kristillinen symboli, joka havainnollistaa Athanasiuksen uskontunnustuksen ensimmäistä osaa.Se kuvaa Jumalan ykseyttä ja persoonien eriävyyttä. Kolminaisuusoppi on kristillinen opetus Jumalan kolminaisuudesta, eli kolmiykseydestä.
Katsoa Kristinusko ja Kolminaisuusoppi
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Katsoa Kristinusko ja Kommunismi
Konfirmaatio
Karjasillan kirkossa Oulussa Konfirmaatio on kirkollinen toimitus, jossa seurakunnan jäsenestä tulee täysivaltainen kirkon jäsen.
Katsoa Kristinusko ja Konfirmaatio
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Katsoa Kristinusko ja Konstantinopoli
Konstantinus Suuri
Konstantinus I (27. helmikuuta n. 272 Naissus, Moesia, Rooman valtakunta – 22. toukokuuta 337 Nikomedeia, Bithynia, Rooman valtakuntaKivimäki & Tuomisto, s. 309 (luku Konstantinus I). Teos antaa syntymävuodeksi 272 tai 273, tunnetaan usein nimellä Konstantinus Suuri) oli Rooman keisari vuosina 306–337.
Katsoa Kristinusko ja Konstantinus Suuri
Korean demokraattinen kansantasavalta
Korean demokraattinen kansantasavalta (Josŏn minjujuŭi inmin konghwaguk), epävirallisesti Pohjois-Korea (Puk-Chosŏn, Etelä-Koreassa käytetään myös nimeä Puk-Han), on valtio Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjoisosassa.
Katsoa Kristinusko ja Korean demokraattinen kansantasavalta
Korvausteologia
Korvausteologia eli supersessionismi tarkoittaa teologista ajatusta, jonka mukaan kristillinen kirkko tai seurakunta olisi ottanut Israelin eli juutalaisten paikan Jumalan valittuna kansana ja ottanut Israelille kuuluvat lupaukset.
Katsoa Kristinusko ja Korvausteologia
Kristillinen ajanlasku
Kristillinen ajanlasku tarkoittaa ajanlaskua, jossa vuosiluvut lasketaan Kristuksen oletetusta syntymävuodesta.
Katsoa Kristinusko ja Kristillinen ajanlasku
Kristillinen etiikka
Kristillinen etiikka on yleisnimitys kristinuskon piirissä vallitseville eettisille käsityksille.
Katsoa Kristinusko ja Kristillinen etiikka
Kristillinen filosofia
Kristillinen filosofia on käsite, johon voidaan sisällyttää kaikki viimeisen kahden vuosituhannen kristillinen ajattelu, joka on pyrkinyt sulauttamaan filosofian käsitteitä ja menetelmiä yhteen kristinuskon opetusten kanssa.
Katsoa Kristinusko ja Kristillinen filosofia
Kristillinen lähetystyö
Kristillinen lähetystyö on kristillisen kirkon toimi, jonka tarkoituksena on julistaa evankeliumia niille, jotka eivät sitä tunne.
Katsoa Kristinusko ja Kristillinen lähetystyö
Kristillinen mystiikka
Pyhä Teresa Avilalainen. Kristillinen mystiikka on kirkoissa, luostareissa, seurakunnissa tai itsenäisesti harjoitettua uskonnollista toimintaa, jossa henkilö pyrkii suoraan yhteyteen Jumalan kanssa.
Katsoa Kristinusko ja Kristillinen mystiikka
Kristillinen taide
Ancient of Days'', 1794. Kristillinen taide on uskonnollista taidetta, joka sisältää kristinuskolle ominaisia teemoja ja kuvastoa.
Katsoa Kristinusko ja Kristillinen taide
Kristillisperäiset liikkeet
Kristillisperäiset liikkeet (kristillisperäiset yhteisöt) ovat uskonnollisia yhteisöjä, joiden oppi ja toiminta perustuu osittain perinteiseen kristinuskoon ja osittain yhteisön omaan ilmoitukseen.
Katsoa Kristinusko ja Kristillisperäiset liikkeet
Kristinuskon aikajana
Kristinuskon aikajana Jeesuksen syntymästä nykyaikaan.
Katsoa Kristinusko ja Kristinuskon aikajana
Kristinuskon historia
Kristinuskon historia alkoi ensimmäisellä vuosisadalla Rooman valtakunnassa.
Katsoa Kristinusko ja Kristinuskon historia
Kristinuskon risti
Latinalainen risti Risti on kristillisen uskon tärkein tunnus ja kaikkien kristittyjen yhteinen tunnus.
Katsoa Kristinusko ja Kristinuskon risti
Kristittyjen vainot
Caravaggio, ''Pietarin ristiinnaulitseminen'', 1601. Kristittyjen vainot ovat uskonnollisia vainoja, jotka kohdistuvat kristittyihin joko suoraan henkilökohtaisesti tai heidän instituutioihinsa ja pyrkimyksiinsä harjoittaa uskontoaan.
Katsoa Kristinusko ja Kristittyjen vainot
Kristuksen veri
Kristuksen veri on kristinuskon keskeisiä käsitteitä, ja sillä tarkoitetaan Jeesuksen fyysistä verta jonka hän vuodatti kärsimyksessään ja ristiinnaulitsemisessaan.
Katsoa Kristinusko ja Kristuksen veri
Kristus (arvonimi)
page.
Katsoa Kristinusko ja Kristus (arvonimi)
Kuolemanjälkeinen elämä
Kuolemanjälkeinen elämä on monissa uskonnoissa esiintyvä uskomus, jonka mukaan ihminen jatkaa olemassaoloaan tuonpuoleisessa eli jossakin olotilassa kuoleman jälkeen.
Katsoa Kristinusko ja Kuolemanjälkeinen elämä
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Katsoa Kristinusko ja Kustaa Vaasa
Lahko (uskonto)
Lahko on nykyisessä päämerkityksessään vallitsevasta kirkosta eronnut uskonnollinen ryhmä.
Katsoa Kristinusko ja Lahko (uskonto)
Lausannen julistus
Lausannen julistus on vuonna 1974 annettu kristillinen julistus.
Katsoa Kristinusko ja Lausannen julistus
Lähi-itä
Lähi-idän valtiot. Joissain määritelmissä Turkkia ei lueta Lähi-itään. Lähi-idän kartta. Lähi-itä on alue, johon kuuluvat lounaisen Aasian maat ja Egypti.
Katsoa Kristinusko ja Lähi-itä
Läntinen kristikunta
Läntinen kristikunta on yhteisnimitys niille kristillisille kirkoille, joiden historialliset juuret ovat roomalaiskatolisessa perinteessä eivätkä itäisessä ortodoksisessa eli bysanttilaisessa perinteessä.
Katsoa Kristinusko ja Läntinen kristikunta
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Katsoa Kristinusko ja Liberalismi
Logos
Logos on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä.
Katsoa Kristinusko ja Logos
Luettelo kristillisistä yhteisöistä Suomessa
Tämä on luettelo rekisteröityneistä ja ei rekisteröityneistä kristillistä yhteisöistä Suomessa.
Katsoa Kristinusko ja Luettelo kristillisistä yhteisöistä Suomessa
Luettelo kristinuskon suuntauksista
Tämä on luettelo kristinuskon suuntauksista.
Katsoa Kristinusko ja Luettelo kristinuskon suuntauksista
Luostari
Uuden Valamon luostarin pääkirkko Heinävedellä Pohjois-Karjalassa Luostari (suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
Katsoa Kristinusko ja Luostari
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Katsoa Kristinusko ja Luterilaisuus
Maallistuminen
Maallistuminen tai sekularisaatio on yhteiskunnan muuttumista siten, että uskonnolliset arvot ja instituutiot väistyvät ja ne korvautuvat ei-uskonnollisilla arvoilla ja maallisilla instituutioilla.
Katsoa Kristinusko ja Maallistuminen
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Katsoa Kristinusko ja Martti Luther
Messias
Messias (hepreaksi מָשִׁיחַ, mashiach, ’voideltu’) on käsite, joka esiintyy kristinuskossa, juutalaisuudessa, islamissa, rastafari-liikkeessä ja druusilaisuudessa.
Katsoa Kristinusko ja Messias
Metodismi
Metodismi on 1700-luvun lopulla Englannissa syntynyt kristillinen kirkkokunta, johon kuuluu yli 80 miljoonaa jäsentä eri puolilla maailmaa (2018).
Katsoa Kristinusko ja Metodismi
Metodismi Suomessa
Metodismi saapui Suomeen pohjalaisten merimiesten välityksellä 1860-luvulla ja metodismi levisi erityisesti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
Katsoa Kristinusko ja Metodismi Suomessa
Miafysitismi
Miafysitismi (kreikkaa, "yksi luonto"), joskus muodossa monofysitismi, on kristinuskon sisäinen kristologinen oppi, jonka mukaan Kristuksella on vain yksi luonto (kreikkaa, fysis).
Katsoa Kristinusko ja Miafysitismi
Milanon edikti
Konstantinus I Milanon edikti julistettiin vuonna 313 Rooman itäistä ja läntistä puoliskoa hallitsevien keisareiden Konstantinus I:n ja Liciniuksen nimissä.
Katsoa Kristinusko ja Milanon edikti
Mirhavoitelu
Mirhavoitelu (tai myös mirhalla voitelu, kr. χρίσμα, ven. миропомазание) on ortodoksisen kirkon sakramentti eli mysteerio.
Katsoa Kristinusko ja Mirhavoitelu
Modernisaatio
Modernisaatio, joskus myös nykyaikaistuminen, on yhteiskunnan muuttumista nykyisen länsimaisen yhteiskunnan kaltaiseksi.
Katsoa Kristinusko ja Modernisaatio
Monergismi
Monergismi on teologiassa käsitys, jonka mukaan pelastus on yksinomaan jumalan ansiota ja vain hänelle kuuluu ansio vanhurskauttamisesta ja pelastuksesta.
Katsoa Kristinusko ja Monergismi
Monoteismi
Monoteismi eli yksijumalaisuus on uskoa yhteen persoonalliseen Jumalaan.
Katsoa Kristinusko ja Monoteismi
Monoteletismi
Monoteletismi on 600-luvulla muodostunut oppi, jonka keisari Herakleios I (keisarina 610–641) julisti Bysantin viralliseksi kristologiaksi yrittäen näin voittaa monofysitismin.
Katsoa Kristinusko ja Monoteletismi
Moraali
Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.
Katsoa Kristinusko ja Moraali
Mormonismi
Mormonismi on Joseph Smithin 1820–1830-luvuilla Yhdysvalloissa perustama uskonto.
Katsoa Kristinusko ja Mormonismi
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Katsoa Kristinusko ja Muinaiskreikka
Munkki
Kaksi kristillistä munkkia esittävää vahanukkea Munkki on eri uskontokuntien tapaperinteessä mies, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa.
Katsoa Kristinusko ja Munkki
Nestoriolaisuus
Nestorialainen arkkipiispa nykyisen Iranin alueelta Nestoriolaisuus on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen.
Katsoa Kristinusko ja Nestoriolaisuus
Nikean ensimmäinen kirkolliskokous
Nikean kirkolliskokous eli Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi” tunnustetun kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 325 Nikeassa Bitynian pääkaupungissa, nykyisen Turkin alueella.
Katsoa Kristinusko ja Nikean ensimmäinen kirkolliskokous
Nikean uskontunnustus
keisari Konstantinus ja Nikean 1. kirkolliskokoukseen osallistuneet kirkkoisät. Heidän pitämässä käärössä on uskontunnustuksen teksti kreikaksi sanoihin:''"kärsi ja haudattiin"'' asti. Nikean uskontunnustus eli Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus on yksi kolmesta niin sanotun vanhan kirkon uskontunnustuksesta.
Katsoa Kristinusko ja Nikean uskontunnustus
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Katsoa Kristinusko ja Ortodoksinen kirkko
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman).
Katsoa Kristinusko ja Osmanien valtakunta
Paavali
Paavali (noin 3–64,,, Pávlos) oli Uuden testamentin mukaan varhaiskristillinen teologi ja lähetyssaarnaaja.
Katsoa Kristinusko ja Paavali
Paavi
Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.
Katsoa Kristinusko ja Paavi
Palestiina
Palestiina voi viitata seuraaviin.
Katsoa Kristinusko ja Palestiina
Pappi
Katolisen kirkon pappeja. Pappi on uskonnollisen yhteisön hengellisten toimitusten hoitaja ja johtaja.
Katsoa Kristinusko ja Pappi
Pelastus (uskonto)
Uskonnollinen pelastus tarkoittaa toimintoa tai tapahtumaa, jossa ihminen pelastuu rangaistuksesta, joka on langetettu hänelle Jumalan tai jumalien asettamien sääntöjen rikkomisen tähden.
Katsoa Kristinusko ja Pelastus (uskonto)
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Katsoa Kristinusko ja Platonismi
Plotinos
Plotinos (noin 204/205 – 270) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Katsoa Kristinusko ja Plotinos
Pohjois-Afrikka
Pohjois-Afrikkaan kuuluvat alueet YK:n määritelmän mukaan. Pohjois-Afrikka on Afrikan pohjoisin osa.
Katsoa Kristinusko ja Pohjois-Afrikka
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Katsoa Kristinusko ja Pohjois-Amerikka
Portugali
Portugalin tasavalta eli Portugali on valtio Iberian niemimaalla, Euroopan lounaisosassa.
Katsoa Kristinusko ja Portugali
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Katsoa Kristinusko ja Protestantismi
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Katsoa Kristinusko ja Puola
Pyhä Henki
Pyhä Henki (Vanhassa testamentissa Jumalan Henki ja Herran Henki) on Jumalan persoona, joka kristillisen tulkinnan mukaan löytyy Raamatusta.
Katsoa Kristinusko ja Pyhä Henki
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Katsoa Kristinusko ja Raamattu
Reformoidut kirkot
Reformoidut kirkot on yleisnimitys Sveitsin uskonpuhdistuksen pohjalta syntyneille kristillisille kirkoille.
Katsoa Kristinusko ja Reformoidut kirkot
Rippi
Ortodoksinen pappi kuuntelee synnintunnustusta. Rippi on kristinuskossa synnintunnustus ja siihen liittyvä synninpäästö.
Katsoa Kristinusko ja Rippi
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Katsoa Kristinusko ja Rooma
Rooman keisari
Rooman keisari Augustus. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Rintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla Cupido ratsastaa delfiinillä. Rooman keisari on Rooman tasavallan jälkeisen ajan Rooman valtakunnan hallitsijoista käytetty nimi.
Katsoa Kristinusko ja Rooman keisari
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Kristinusko ja Rooman valtakunta
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Kristinusko ja Ruotsi
Saatana
ranskaksi ''Calvaire de Plougonven''), Bretagne, Ranska. Saatana eli paholainen, piru, sielunvihollinen on monien uskontojen, etenkin juutalaisen, kristillisen ja islamilaisen käsityksen mukaan Jumalan vastustaja, pahuuden henkilöitymä, joka viekoittelee ihmisiä syntiin.
Katsoa Kristinusko ja Saatana
Sairaiden voitelu
''Äärimmäinen voitelu'', Roger van der Weyden vuodelta 1445. Sairaiden voitelu (myös sairaanvoitelu) on katolisen, ortodoksisen ja eräiden protestanttisten kirkkojen sakramentti.
Katsoa Kristinusko ja Sairaiden voitelu
Sakramentaali
Sakramentaaleiksi kutsutaan yleisesti pääasiassa erilaisia kristillisiä siunaustoimituksia, jotka teologisesti määritellään varsinaisia sakramentteja vähäisemmiksi.
Katsoa Kristinusko ja Sakramentaali
Sakramentti
Rogier van der Weyden: ''Seitsemän sakramenttia'', yksityiskohta alttaritaulusta, noin 1445–50. Kuvassa kaste, konfirmaatio ja rippi. Sakramentti on kristillisen kirkon pyhä toimitus.
Katsoa Kristinusko ja Sakramentti
Samarialaiset
Samarialaiset ovat Etelä-Levantin alueelta kotoisin oleva etnis-uskonnollinen ryhmä.
Katsoa Kristinusko ja Samarialaiset
Saudi-Arabia
Saudi-Arabian kuningaskunta eli Saudi-Arabia on valtio Lähi-idässä.
Katsoa Kristinusko ja Saudi-Arabia
Sekularismi
Italian yhdistymisen 140-vuotisjuhlapäivänä järjestetyssä Vatikaania arvostelevassa mielenosoituksessa. Sekularismi tarkoittaa irrottautumista uskonnosta.
Katsoa Kristinusko ja Sekularismi
Selibaatti
Selibaatti (latinan sanasta caelebs, 'naimaton') tarkoittaa sitoutumista naimattomuuteen tai pidättymistä sukupuolielämästä.
Katsoa Kristinusko ja Selibaatti
Seurakunta
Seurakunta (lyhenne srk tai srk.) on kristittyjen muodostama yhteisö.
Katsoa Kristinusko ja Seurakunta
Sola scriptura
Sola scriptura (lausutaan: SOO-laa skriip-TUU-raa) on latinaa, ja käsitteellä tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan Raamattu on kirkolle sen opin ainoa normi.
Katsoa Kristinusko ja Sola scriptura
Sovitus (teologia)
Sovitus on yksi Raamatun keskeisistä teemoista ja kristillisen soteriologian tärkeimmistä käsitteistä.
Katsoa Kristinusko ja Sovitus (teologia)
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.
Katsoa Kristinusko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko on Suomessa toimiva autonominen osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.
Katsoa Kristinusko ja Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen Vapaakirkko
Vapaakirkko Tampereella. Suomen Vapaakirkko on vuonna 1923 perustettu, itsenäinen kristillinen protestanttinen kirkkokunta, johon kuuluu 15 867 jäsentä (2018).
Katsoa Kristinusko ja Suomen Vapaakirkko
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Kristinusko ja Suomi
Suuri skisma
Suuri skisma oli teologinen ja poliittinen kiista katolisen kirkon sisällä, joka johti kristikunnan hajaannukseen ja katolisen ja ortodoksisen kirkon syntyyn Rooman ja itäisten patriarkaattien suhteiden katkettua.
Katsoa Kristinusko ja Suuri skisma
Synergia
Synergialla tarkoitetaan kahden tai useamman vaikuttavan tekijän kumuloivaa yhteisvaikutusta.
Katsoa Kristinusko ja Synergia
Synti
Eevan syntiinlankeemus Rembrandtin etsauksessa. Synti tarkoittaa Lähi-idässä syntyneissä valtauskonnoissa eli juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa Jumalan tahtoa vastaan rikkomista.
Katsoa Kristinusko ja Synti
Syyria
Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio.
Katsoa Kristinusko ja Syyria
Taivas (uskonto)
Gustave Dorén kuvituksessa ''Jumalaiseen näytelmään'' Dante ja Beatrice katsovat ylimpään taivaaseen. Taivas on uskonnollinen käsite fyysisestä tai ei-fyysisestä paikasta.
Katsoa Kristinusko ja Taivas (uskonto)
Tanak
Tanak eli heprealainen Raamattu on juutalaisuuden pyhien kirjoitusten kaanon.
Katsoa Kristinusko ja Tanak
Tapakristitty
Tapakristitty on sellainen kristillisen yhteisön jäsen, jonka katsotaan olevan yhteisön jäsen lähinnä tottumuksen tai yhteiskunnan perinteen takia.
Katsoa Kristinusko ja Tapakristitty
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Katsoa Kristinusko ja Teologia
Theodosius I
Keisari Theodosius Rooman valtakunta Theodosius I:n kuoleman aikaan vuonna 395 Theodosius I Suuri (11. tammikuuta 347 – 17. tammikuuta 395) oli Rooman keisari vuosina 379–395.
Katsoa Kristinusko ja Theodosius I
Tie Nikeaan
Tie Nikeaan: Roomalaisten ja kristittyjen yhteinen matka ajanlaskumme alusta valtiokirkon syntyyn on Veikko Litzenin vuonna 2009 ilmestynyt kirja kristinuskon varhaisesta historiasta.
Katsoa Kristinusko ja Tie Nikeaan
Tunnustuskuntiin sitoutumaton uuskarismaattisuus
Tunnustuskuntiin sitoutumaton uuskarismaattisuus tai lyhyemmin uuskarismaattisuus on helluntailais-karismaattisen kristillisyyden vanavedessä muodostunut hengellinen liikehdintä.
Katsoa Kristinusko ja Tunnustuskuntiin sitoutumaton uuskarismaattisuus
Tuomiopäivä
Viimeinen tuomio. Fresko Sikstuksen kappelissa Vatikaanissa (1535–1541). Tuomiopäivä tai viimeinen tuomio on joissain uskonnoissa viimeisen tuomion päivä.
Katsoa Kristinusko ja Tuomiopäivä
Uhraaminen
Asteekkien ihmisuhritoimitusta kuvaava piirros 1500-luvun puolivälin käsikirjoituksesta. Uhraaminen on uskonnollinen rituaali, jossa ihminen luovuttaa jonkin uhriesineen jumaluudelle tarkoituksella luoda, säilyttää tai ennallistaa toivottu oikea suhde pyhiin voimiin.
Katsoa Kristinusko ja Uhraaminen
Uniaattikirkot
Uniaattikirkot ovat alun perin ortodoksisia paikalliskirkkoja, jotka vuosien 1595–1905 aikana liittyivät katoliseen kirkkoon.
Katsoa Kristinusko ja Uniaattikirkot
Usko
Usko tarkoittaa uskonnollista vakaumusta, uskontoa: ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista.
Katsoa Kristinusko ja Usko
Uskonnonvapaus
Uskonnonvapautta edustava veistos ''Liberté de culte'' Congreskolomissa Brysselissä. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.
Katsoa Kristinusko ja Uskonnonvapaus
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Katsoa Kristinusko ja Uskonpuhdistus
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Katsoa Kristinusko ja Uskonto
Uskontunnustus
Apostolista uskontunnustusta. Uskontunnustus on jonkin uskonto- tai kirkkokunnan opin lyhyesti ilmaiseva virallinen tunnustus.
Katsoa Kristinusko ja Uskontunnustus
Uskovainen
Uskovainen, uskova on henkilö, joka uskoo hyvin hartaasti Jumalaan ja toteuttaa uskoaan arjessa.
Katsoa Kristinusko ja Uskovainen
Uuden testamentin kaanon
Uuden testamentin kaanon tarkoittaa kristinuskon ohjeellista tekstikokoelmaa, jota nimitetään Uudeksi testamentiksi.
Katsoa Kristinusko ja Uuden testamentin kaanon
Uudet uskonnolliset liikkeet
Krishna-liikkeen jäsen Moskovassa. Uudet uskonnolliset liikkeet tai uususkonnot ovat suhteellisen nuoria, joko alkuperältään uusia uskonnollisia liikkeitä, vaihtoehtoisen henkisyyden muotoja tai perinteisistä uskonnoista eronneita lahkoja.
Katsoa Kristinusko ja Uudet uskonnolliset liikkeet
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Katsoa Kristinusko ja Uusi testamentti
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Katsoa Kristinusko ja Uusplatonismi
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Katsoa Kristinusko ja Valistus
Valtionuskonto
buddhalaisuus Valtionuskonto on valtion virallinen, lainsäädännössä määritelty uskonto.
Katsoa Kristinusko ja Valtionuskonto
Vanha testamentti
Osa hepreankielistä Pentateukkia eli Tooraa (2. Moos 20:1-5) Vanha testamentti (VT) on ensimmäinen kristinuskon pyhän kirjan Raamatun kahdesta testamentista.
Katsoa Kristinusko ja Vanha testamentti
Vapaakirkko
Vapaakirkolla voidaan tarkoittaa.
Katsoa Kristinusko ja Vapaakirkko
Vapaat suunnat
Vapaat suunnat -nimitystä käytetään protestanttisista kristillisistä liikkeistä, jotka eivät halua muodostaa läheistä suhdetta valtioon, vaan eroa kirkon ja valtion välillä pidetään luontevana.
Katsoa Kristinusko ja Vapaat suunnat
Vastauskonpuhdistus
Trenton kirkolliskokouksen päätökset olivat tulleet voimaan. Vastauskonpuhdistus eli katolinen reaktio eli katolinen reformaatio oli katolisen kirkon vastaus reformaatioon ja protestantismin leviämiseen 1500-luvun Euroopassa.
Katsoa Kristinusko ja Vastauskonpuhdistus
Vatikaani
Vatikaani, myös Vatikaanivaltio, on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimä, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio.
Katsoa Kristinusko ja Vatikaani
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Kristinusko ja Venäjä
Katso myös
Abrahamilaiset uskonnot
- Abrahamilainen uskonto
- Baabilaisuus
- Bahai-usko
- Druusit
- Islam
- Juutalaisuus
- Kristinusko
- Mandealaisuus
- Mormonismi
- Pai Mārire
- Pyhä maa
- Rastafari
Monoteistiset uskonnot
- Abrahamilainen uskonto
- Baabilaisuus
- Bahai-usko
- Black Hebrew Israelites
- Caodaismi
- Cheondogyo
- Druusit
- Gaudiya Vaishnavismi
- Islam
- Jarsanismi
- Juutalaisuus
- Kemeettinen ortodoksisuus
- Krishna-liike
- Kristinusko
- Mandealaisuus
- Rastafari
- Setin Temppeli
- Shaivismi
- Sikhiläisyys
- Tenrikyō
- Zarathustralaisuus
- Zurvalaisuus
Tunnetaan myös nimellä Kristikunta, Kristillinen, Kristillisyys, Kristityt.