Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kielitiede ja Latina
Kielitiede ja Latina on 23 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adjektiivi, Arabian kieli, Carl von Linné, Genetiivi, Germaaniset kielet, Katalaani, Katolinen kirkko, Kieliopillinen luku, Klusiili, Lingua franca, Murre, Oikeinkirjoitus, Prepositio, Pronomini, Provensaali, Renessanssi, Romaaniset kielet, Rooman valtakunta, Sija, Substantiivi, Suku (kielioppi), Verbi, Vulgaarilatina.
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Kielitiede · Adjektiivi ja Latina ·
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Arabian kieli ja Kielitiede · Arabian kieli ja Latina ·
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Carl von Linné ja Kielitiede · Carl von Linné ja Latina ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Kielitiede · Genetiivi ja Latina ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Germaaniset kielet ja Kielitiede · Germaaniset kielet ja Latina ·
Katalaani
Puhuttua katalaania Katalaani (omakielinen nimi: català) on indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan etenkin Espanjaan kuuluvassa Kataloniassa, jossain määrin muualla Itä-Espanjassa Valenciaan saakka, Ranskassa pienellä raja-alueella (joskin katalaani kuuluu samaan murteeseen kuin koko oksitaania puhunut Etelä-Ranska), Andorrassa ja Italian Sardiniassa.
Katalaani ja Kielitiede · Katalaani ja Latina ·
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katolinen kirkko ja Kielitiede · Katolinen kirkko ja Latina ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Kielitiede · Kieliopillinen luku ja Latina ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Kielitiede ja Klusiili · Klusiili ja Latina ·
Lingua franca
Lingua franca tarkoittaa yleiskieltä, jolla on äidinkielisiäkin puhujia, mutta jota myös muunkieliset yleisesti osaavat ja käyttävät keskinäiseen viestintäänsä.
Kielitiede ja Lingua franca · Latina ja Lingua franca ·
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Kielitiede ja Murre · Latina ja Murre ·
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Kielitiede ja Oikeinkirjoitus · Latina ja Oikeinkirjoitus ·
Prepositio
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.
Kielitiede ja Prepositio · Latina ja Prepositio ·
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Kielitiede ja Pronomini · Latina ja Pronomini ·
Provensaali
Provensaali on eräs oksitaanin kielen murre.
Kielitiede ja Provensaali · Latina ja Provensaali ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Kielitiede ja Renessanssi · Latina ja Renessanssi ·
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Kielitiede ja Romaaniset kielet · Latina ja Romaaniset kielet ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Kielitiede ja Rooman valtakunta · Latina ja Rooman valtakunta ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Kielitiede ja Sija · Latina ja Sija ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Kielitiede ja Substantiivi · Latina ja Substantiivi ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Kielitiede ja Suku (kielioppi) · Latina ja Suku (kielioppi) ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Kielitiede ja Verbi · Latina ja Verbi ·
Vulgaarilatina
Latinankieliset alueet Rooman valtakunnassa merkitty punaisella. Vulgaarilatinaksi kutsutaan kansan käyttämää latinan muotoa.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kielitiede ja Latina
- Mitä heillä on yhteistä Kielitiede ja Latina
- Yhtäläisyyksiä Kielitiede ja Latina
Vertailu Kielitiede ja Latina
Kielitiede on 259 suhteet, kun taas Latina on 207. niillä on yhteistä 23, Jaccard'in indeksi on 4.94% = 23 / (259 + 207).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kielitiede ja Latina. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
