Yhtäläisyyksiä Kasvit ja Lehti (kasvitiede)
Kasvit ja Lehti (kasvitiede) on 29 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Emi, Epidermi (kasvitiede), Hede, Herne, Hernekasvit, Johtosolukko, Kaktuskasvit, Kortteet, Kukka, Kutikula (kasvitiede), Lehti (kasvitiede), Lehtimuoto, Lehtisammalet, Lehtivihreä, Liekokasvit, Maksasammalet, Mehikasvi, Neulanen, Parenkyymisolukko, Piikki (kasvitiede), Putkilokasvit, Sammalet, Sekovarsi, Sirkkalehti, Solukko, Teriö, Varsi, Vesi, Yhteyttäminen.
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Emi ja Kasvit · Emi ja Lehti (kasvitiede) ·
Epidermi (kasvitiede)
peipin (''Lamium'' sp.) epidermistä joka on uloin solukerros kuvassa vasemmalla. Epidermi eli päällysketto on kasveilla sen ulkopintoja peittävä solukerros eli se toimii ulkopintojen rajoitussolukkona.
Epidermi (kasvitiede) ja Kasvit · Epidermi (kasvitiede) ja Lehti (kasvitiede) ·
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Hede ja Kasvit · Hede ja Lehti (kasvitiede) ·
Herne
Herne eli satoherne (Lathyrus oleraceus) on hernekasvien heimoon kuuluva ikivanha viljelyskasvi.
Herne ja Kasvit · Herne ja Lehti (kasvitiede) ·
Hernekasvit
Hernekasvit (Fabaceae) on Fabales-lahkoon kuuluva kasviheimo.
Hernekasvit ja Kasvit · Hernekasvit ja Lehti (kasvitiede) ·
Johtosolukko
Johtosolukko on kasvien kuljetustiehye, joka on erikoistunut veden ja siihen liuenneiden ravinteiden pitempiin kuljetuksiin läpi koko kasvin.
Johtosolukko ja Kasvit · Johtosolukko ja Lehti (kasvitiede) ·
Kaktuskasvit
Kaktuskasvit eli kaktukset (Cactaceae) ovat kaksisirkkaisten kasvien heimo, jonka 1 500–1 800 lajia ovat pääasiassa piikikkäitä mehikasveja.
Kaktuskasvit ja Kasvit · Kaktuskasvit ja Lehti (kasvitiede) ·
Kortteet
Peltokortteen (''Equisetum arvense'') itiöverso. Kortteet (Equisetum) on sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin kortekasvien (Equisetaceae) heimoa, Equisetales-lahkoa ja Equisetopsida-luokkaa (synonyymi Sphenopsida).
Kasvit ja Kortteet · Kortteet ja Lehti (kasvitiede) ·
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Kasvit ja Kukka · Kukka ja Lehti (kasvitiede) ·
Kutikula (kasvitiede)
Kutikula näkyy mikroskooppikuvassa punertavana kerroksena lehden solukon reunalla kuvan ylälaidassa. Kutikula on kasvitieteessä kasvien maanpäällisten osien pintaa peittävä ohut ja vahamainen kerros.
Kasvit ja Kutikula (kasvitiede) · Kutikula (kasvitiede) ja Lehti (kasvitiede) ·
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Kasvit ja Lehti (kasvitiede) · Lehti (kasvitiede) ja Lehti (kasvitiede) ·
Lehtimuoto
Lehtimuoto eli lehtilavan yleinen muoto on yksi tärkeistä lehden ominaisuuksista kasvia tunnistettaessa ja sen lajia määritettäessä.
Kasvit ja Lehtimuoto · Lehti (kasvitiede) ja Lehtimuoto ·
Lehtisammalet
Lehtisammalet (Bryophyta) on sammalten ryhmään kuuluva kaari.
Kasvit ja Lehtisammalet · Lehti (kasvitiede) ja Lehtisammalet ·
Lehtivihreä
d:n yhteinen rakenne Lehtivihreä eli klorofylli on orgaaninen molekyyli, jonka avulla kasvit yhteyttävät.
Kasvit ja Lehtivihreä · Lehti (kasvitiede) ja Lehtivihreä ·
Liekokasvit
Liekokasvit (Lycopodiaceae) on liekomaisten (Lycopodiopsida) luokan Lycopodiales-lahkon ainoa heimo, joka sisältää kaikki nykyisin elävät lieot.
Kasvit ja Liekokasvit · Lehti (kasvitiede) ja Liekokasvit ·
Maksasammalet
Maksasammalet (Marchantiophyta) on yksi kasvikunnan kaarista.
Kasvit ja Maksasammalet · Lehti (kasvitiede) ja Maksasammalet ·
Mehikasvi
mehitähtilaji. Aaloen haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston. Mehikasvi eli sukkulentti on kserofyytti eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut kasvi, jolla on suuret vesisolukot, pieni haihtumispinta-ala ja paksu päällyskalvo.
Kasvit ja Mehikasvi · Lehti (kasvitiede) ja Mehikasvi ·
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Kasvit ja Neulanen · Lehti (kasvitiede) ja Neulanen ·
Parenkyymisolukko
Parenkyymisolukko eli tylppysolukko on kasvien elävää perussolukkoa.
Kasvit ja Parenkyymisolukko · Lehti (kasvitiede) ja Parenkyymisolukko ·
Piikki (kasvitiede)
Ruostehappomarjan (''Berberis vulgaris'') vartta, jossa useita piikkejä areoleja, joista kustakin lähtee säteittäisesti useita piikkejä Piikit ovat kasveissa erikokoisia ja -vahvuisia rakenteita, jotka yleensä suojaavat kasvinosaa tai koko kasvia kasvinsyöjiltä.
Kasvit ja Piikki (kasvitiede) · Lehti (kasvitiede) ja Piikki (kasvitiede) ·
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Kasvit ja Putkilokasvit · Lehti (kasvitiede) ja Putkilokasvit ·
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Kasvit ja Sammalet · Lehti (kasvitiede) ja Sammalet ·
Sekovarsi
-maksasammallaji Sekovarsi eli tallus on alkeellisten kasvien sekä sienten kasvullinen osa, josta ei voida erottaa versokasveille tyypillisiä pitkälle erikoistuneita osia, kuten lehtiä ja vartta.
Kasvit ja Sekovarsi · Lehti (kasvitiede) ja Sekovarsi ·
Sirkkalehti
Metsävaahteran (''Acer platanoides'') taimi, jossa alimpana näkyvät kaksi sirkkalehteä. Sirkkalehti on siemenkasveilla ensimmäinen lehti tai lehtiryhmä, joka syntyy itäneestä taimesta.
Kasvit ja Sirkkalehti · Lehti (kasvitiede) ja Sirkkalehti ·
Solukko
Solukko on kasveilla oleva samanlaisista tai samaa tehtävää toimittavista soluista koostuva kokonaisuus.
Kasvit ja Solukko · Lehti (kasvitiede) ja Solukko ·
Teriö
Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.
Kasvit ja Teriö · Lehti (kasvitiede) ja Teriö ·
Varsi
Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.
Kasvit ja Varsi · Lehti (kasvitiede) ja Varsi ·
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Kasvit ja Vesi · Lehti (kasvitiede) ja Vesi ·
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Kasvit ja Yhteyttäminen · Lehti (kasvitiede) ja Yhteyttäminen ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kasvit ja Lehti (kasvitiede)
- Mitä heillä on yhteistä Kasvit ja Lehti (kasvitiede)
- Yhtäläisyyksiä Kasvit ja Lehti (kasvitiede)
Vertailu Kasvit ja Lehti (kasvitiede)
Kasvit on 264 suhteet, kun taas Lehti (kasvitiede) on 56. niillä on yhteistä 29, Jaccard'in indeksi on 9.06% = 29 / (264 + 56).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kasvit ja Lehti (kasvitiede). Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: