Sisällysluettelo
62 suhteet: Akryylihappo, Alkoholit, Amidi, Amiinit, Aminohapot, Anioni, Arakidihappo, Bentsoehappo, Dimeeri, Emäs, Esterit, Etikkahappo, Funktionaalinen ryhmä, Glyseroli, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Happo, Heptaanihappo, Hiili, Hiilivedyt, Hydroksihapot, Hydroksyyli, Ioni, IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö, Kaksoissidos, Kapriinihappo, Kapronihappo, Kapryylihappo, Karboksylaatti, Kiehumispiste, Lauriinihappo, Maitohappo, Malonihappo, Margariinihappo, Metaani, Moolimassa, Muurahaishappo, Myristiinihappo, Nonadekaanihappo, Oksaalihappo, Omenahappo, Orgaaninen yhdiste, Palmitiinihappo, Pelargonihappo, Pentadekaanihappo, Propionihappo, Proteiini, Rasva, Rasvahapot, Saippua, ... Laajenna indeksi (12 lisää) »
Akryylihappo
Akryylihappo eli propeenihappo (C3H4O2, rakennekaava CH2.
Katsoa Karboksyylihapot ja Akryylihappo
Alkoholit
Alkoholit ovat ryhmä orgaanisia yhdisteitä, joissa hydroksyyliryhmä (-OH) on kiinnittynyt tyydyttyneeseen hiiliatomiin.
Katsoa Karboksyylihapot ja Alkoholit
Amidi
Amidien funktionaalisen ryhmän rakennekaava Kemiassa amidi tarkoittaa epäorgaanista anionia tai orgaanisessa kemiassa funktionaalista ryhmää.
Katsoa Karboksyylihapot ja Amidi
Amiinit
Primäärinen amiini/ Sekundäärinen amiini/ Tertiäärinen amiini Amiinit ovat ammoniakin (NH3) kaltaisia yhdisteitä, joissa on vetyatomin tai -atomien tilalla orgaaninen ryhmä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Amiinit
Aminohapot
Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.
Katsoa Karboksyylihapot ja Aminohapot
Anioni
Anioni on negatiivinen ioni eli atomi tai molekyyli, joka on vastaanottanut elektroneja.
Katsoa Karboksyylihapot ja Anioni
Arakidihappo
Arakidihappo (tunnetaan myös nimillä ikosaanihappo, eikosaanihappo ja maapähkinäöljyhappo) on tyydyttynyt rasvahappo, jonka molekyylissä on 20 hiiliatomin ketju.
Katsoa Karboksyylihapot ja Arakidihappo
Bentsoehappo
Bentsoehappokiteitä Bentsoehappo (C7H6O2 / C6H5COOH), josta käytetään myös nimityksiä bentseenikarboksyylihappo tai fenyylikarboksyylihappo on yksinkertaisin aromaattinen eli bentseenirenkaan sisältävä karboksyylihappo, jonka bentseenirenkaaseen on liittynyt yksi COOH-ryhmä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Bentsoehappo
Dimeeri
Dimeeri on yhdiste, joka koostuu kahdesta identtisestä tai samankaltaisesta molekyylistä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Dimeeri
Emäs
Emäs eli alkali on hapon vastakohta.
Katsoa Karboksyylihapot ja Emäs
Esterit
Esterin funktionaalinen ryhmä makeiset, jäätelöt, virvoitusjuomat ja leivonnaiset on maustettu keinotekoisesti. Esterit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet epäorgaanisesta tai orgaanisesta haposta, jonka OH-ryhmä (hydroksyyliryhmä) on korvautunut -O-alkyyli(alkoksi)ryhmällä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Esterit
Etikkahappo
Etikkahappo eli etaanihappo on karboksyylihappo, jossa on yksi karboksyyliryhmä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Etikkahappo
Funktionaalinen ryhmä
Funktionaalinen ryhmä eli toiminnallinen ryhmä on molekyylin sisältämä atomi, atomiryhmä tai sidos, joka antaa sille tyypilliset kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet riippumatta molekyylin muusta rakenteesta.
Katsoa Karboksyylihapot ja Funktionaalinen ryhmä
Glyseroli
Glyseroli Glyseroli on jäykkäjuoksuista väritöntä nestettä ja se kuuluu kolmearvoisiin alkoholeihin eli trioleihin, jotka sisältävät kolme alkoholi- eli hydroksyyliryhmää (-OH).
Katsoa Karboksyylihapot ja Glyseroli
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Katsoa Karboksyylihapot ja Hapetus-pelkistysreaktio
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Karboksyylihapot ja Happi
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Katsoa Karboksyylihapot ja Happo
Heptaanihappo
Heptaanihappo on orgaaninen yhdiste (tyydyttynyt rasvahappo).
Katsoa Karboksyylihapot ja Heptaanihappo
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Katsoa Karboksyylihapot ja Hiili
Hiilivedyt
Maaöljy on erilaisten hiilivetyjen seos. Hiilivety on orgaaninen yhdiste, joka koostuu vain hiilestä ja vedystä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Hiilivedyt
Hydroksihapot
Hydroksihapot ovat karboksyylihappoja, joiden molekyyli sisältää karboksyyliryhmän (-COOH) lisäksi ainakin yhden hydroksyyliryhmän (-OH) myös molekyylin hiilivetyosassa.
Katsoa Karboksyylihapot ja Hydroksihapot
Hydroksyyli
Hydroksyyliryhmä (sinisellä) Hydroksyyli (-OH) on funktionaalinen ryhmä, joka koostuu yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella sitoutuneesta vedystä ja hapesta.
Katsoa Karboksyylihapot ja Hydroksyyli
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Katsoa Karboksyylihapot ja Ioni
IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö
Erilaisia nelihiilisiä avoketjuisia hiilivetyjä ja niiden IUPAC:n nimeämiskäytännön mukaiset nimet en IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö on kansainvälisen kemikaaliunionin luoma systemaattinen tapa nimetä orgaanisia yhdisteitä.
Katsoa Karboksyylihapot ja IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö
Kaksoissidos
Kaksoissidos on kovalenttinen sidos, jossa kaksi atomia jakaa kaksi elektroniparia.
Katsoa Karboksyylihapot ja Kaksoissidos
Kapriinihappo
Kapriinihappo (eng. Capric acid) eli dekaanihappo on tyydyttynyt rasvahappo, jota esiintyy muun muassa eläinten tuottamassa maidossa, kookosöljyssä ja öljypalmun öljyssä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Kapriinihappo
Kapronihappo
Kapronihappo on orgaaninen yhdiste (tyydyttynyt rasvahappo), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan öljymäistä, väritöntä, eltaantuneen hajuista nestettä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Kapronihappo
Kapryylihappo
Kapryylihappo (eng. Caprylic acid) (tunnetaan myös nimellä oktaanihappo) on tyydyttynyt rasvahappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Kapryylihappo
Karboksylaatti
Karboksylaatti on karboksyylihapon konjugaattiemäs.
Katsoa Karboksyylihapot ja Karboksylaatti
Kiehumispiste
Kiehuvaa vettä. Kiehumispiste on se lämpötila, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nesteeseen kiehumiskohdassa kohdistuva kokonaispaine.
Katsoa Karboksyylihapot ja Kiehumispiste
Lauriinihappo
Lauriinihappo (eng. Lauric acid) (tunnetaan myös nimellä Dodekaanihappo) on tyydyttynyt rasvahappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Lauriinihappo
Maitohappo
Maitohappo (C3H6O3 eli 2-hydroksipropaanihappo, rakennekaava CH3CHOHCOOH) on karboksyylihappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Maitohappo
Malonihappo
Malonihappo on orgaaninen yhdiste (dikarboksyylihappo), joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää, valkoisia kiteitä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Malonihappo
Margariinihappo
Margariinihappo tai Heptadekaanihappo on tyydyttynyt rasvahappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Margariinihappo
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Katsoa Karboksyylihapot ja Metaani
Moolimassa
Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.
Katsoa Karboksyylihapot ja Moolimassa
Muurahaishappo
85-prosenttista muurahaishappoa purkissa. Muurahaishappo eli metaanihappo on yksinkertaisin karboksyylihappo, jonka molekyylikaava on HCOOH.
Katsoa Karboksyylihapot ja Muurahaishappo
Myristiinihappo
Myristiinihappo (tunnetaan myös nimellä n-tetradekaanihappo ja 14:0) on tyydyttynyt rasvahappo, jonka rakennekaava on muotoa CH3(CH2)12COOH.
Katsoa Karboksyylihapot ja Myristiinihappo
Nonadekaanihappo
Nonadekaanihappo eli nonadekyylihappo on orgaaninen yhdiste (tyydyttynyt rasvahappo), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan kiinteää.
Katsoa Karboksyylihapot ja Nonadekaanihappo
Oksaalihappo
Oksaalihappo Oksaalihappo, (COOH)2, systemaattiselta nimeltään etaanidihappo, on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Oksaalihappo
Omenahappo
Omenahappo eli hydroksibutaanidihappo on dikarboksyylihappoihin kuuluva orgaaninen yhdiste.
Katsoa Karboksyylihapot ja Omenahappo
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Katsoa Karboksyylihapot ja Orgaaninen yhdiste
Palmitiinihappo
Palmitiinihappo on tyydyttynyt pitkäketjuinen rasvahappo, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan kiinteää, värittömiä tai valkoisia kiteitä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Palmitiinihappo
Pelargonihappo
Pelargonihappo (tunnetaan myös nimellä Nonaanihappo) on tyydyttynyt rasvahappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Pelargonihappo
Pentadekaanihappo
Pentadekaanihappo on tyydyttynyt rasvahappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Pentadekaanihappo
Propionihappo
Propionihappo eli propaanihappo (C2H5COOH) on pistävän eltaantuneen hajuinen karboksyylihappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Propionihappo
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Katsoa Karboksyylihapot ja Proteiini
Rasva
Rasva on glyserolin ja pitkäketjuisten rasvahappojen (R>C14) triesteri.Rasva on orgaaninen yhdiste, jota tarvitaan esimerkiksi elimistön toiminnassa.
Katsoa Karboksyylihapot ja Rasva
Rasvahapot
Rasvahapot ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan.
Katsoa Karboksyylihapot ja Rasvahapot
Saippua
Käsin tehty palasaippua Saippua on pintajännitystä alentava pesuaine, jota käytetään lähinnä ihmisen, mutta toisinaan myös pikkupyykin tai muun sellaisen, pesemiseen.
Katsoa Karboksyylihapot ja Saippua
Sitruunahappo
Sitruunahappo on kolmearvoinen orgaaninen happo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Sitruunahappo
Steariinihappo
Steariinihappo on tyydyttynyt pitkäketjuinen rasvahappo, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan kiinteää, valkoisia kiteitä tai jauhetta, jolla on tunnusomainen haju.
Katsoa Karboksyylihapot ja Steariinihappo
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Katsoa Karboksyylihapot ja Suola
Tridekaanihappo
Tridekaanihappo on 13-hiilinen tyydyttynyt rasvahappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Tridekaanihappo
Typpihappo
Typpihappo (aiemmin sievesi eli salpietarihappo) eli HNO3 on väritön, voimakkaasti syövyttävä happo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Typpihappo
Tyydyttymätön rasvahappo
Tyydyttymätön rasvahappo on rasvahappo, joiden rasvahappoketjussa on yksi tai useampi korkeaenerginen kaksoissidos.
Katsoa Karboksyylihapot ja Tyydyttymätön rasvahappo
Tyydyttynyt rasvahappo
Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joiden rasvahappoketjun hiiliatomien välillä ei ole kaksoissidoksia.
Katsoa Karboksyylihapot ja Tyydyttynyt rasvahappo
Undekaanihappo
Undekaanihappo (tunnetaan myös nimellä hendekaanihappo) on tyydyttynyt rasvahappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Undekaanihappo
Valeriaanahappo
Valeriaanahappo on orgaaninen yhdiste (karboksyylihappo), joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritöntä nestettä, jolla tunnusomainen haju.
Katsoa Karboksyylihapot ja Valeriaanahappo
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Katsoa Karboksyylihapot ja Vesi
Vetysidos
osittaisvaraukset pikkudeltalla. Vetysidos on happi- (O), typpi- (N) tai fluoriatomiin (F) liittyneen vetyatomin (H) ja toisen happi-, typpi- tai fluoriatomin vapaan elektroniparin välinen elektrostaattinen vetovoima.
Katsoa Karboksyylihapot ja Vetysidos
Voihappo
Voihappo eli butaanihappo (C4H8O2) (johdettu kreikan voita tarkoittavasta sanasta butyron) on voissa ja muissa eläinrasvoissa esiintyvä lyhytketjuinen tyydyttynyt rasvahappo.
Katsoa Karboksyylihapot ja Voihappo
Tunnetaan myös nimellä Karboksyyli, Karboksyylihappo, Karboksyyliryhmä.