Sisällysluettelo
110 suhteet: Akershusin linna, Albrekt Mecklenburgilainen, Anateema, Öölanti, Bo Joninpoika Grip, Borgholmin linna, Brasilia, Brunkebergin taistelu, Dagens Nyheter, Davidin kapina, Dithmarschen, Dorotea Brandenburgilainen, Eerik Akselinpoika Tott, Eerik Trolle, Eerik XIII Pommerilainen, Engelbrekt Engelbrektinpoika, Engelbrektin kapina, Falköpingin taistelu, Fäärin kieli, Färsaaret, Fredrik I (Tanska), Gdańsk, Gotlanti, Grönlannin kieli, Grönlanti, Gunnar Wetterberg, Gustav Trolle, Haakon V Maununpoika, Haakon VI Maununpoika, Halmstad, Hannu (Tanska), Hansaliitto, Iivana Suuri, Islannin kieli, Islanti, Itämeri, Jakob Ulfsson, Jöns Pentinpoika Oxenstierna, Jyllanti, Kaarle V (keisari), Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde, Karjalan kieli, Katolinen kirkko, Kööpenhamina, Kettil Kaarlenpoika Vaasa, Kristian I, Kristian II, Kristiina Saksilainen, Kristinusko Pohjoismaissa, Kristoffer Baijerilainen, ... Laajenna indeksi (60 lisää) »
- Kalmar
- Personaaliunionit
- Skandinavian historia
Akershusin linna
Akershusin linna Sininen torni (Blåtårnet) Akershusin linna Oslonvuonosta mereltä päin. Vasemmalla on Oslon kaupungintalo. Akershusin linna (norj. Akershus slott og festning tai Akershus festning) on yksi Norjan historian merkittävimmistä linnoituksista.
Katsoa Kalmarin unioni ja Akershusin linna
Albrekt Mecklenburgilainen
Albrekt Mecklenburgilaisen kuninkaallinen sinetti, jossa on näkyvissä tre kronor -aihe Albrekt Mecklenburgilainen (noin 1338–1412) oli Ruotsin kuningas 1364–1389 ja Mecklenburgin herttua.
Katsoa Kalmarin unioni ja Albrekt Mecklenburgilainen
Anateema
kanonisen oikeuden kokoelmasta noin vuodelta 825. Anateema, katolisessa kirkossa aikaisemmin myös panna, merkitsee syrjäänasettamista tai erottamista.
Katsoa Kalmarin unioni ja Anateema
Öölanti
Öölanninpäivännouto on Öölannin maakuntakukka. Satakieli on Öölannin maakuntaeläin. Borgholmin linna. Öölannin alvarimaisemaa. Öölanti on saari Ruotsissa Smålandin rannikolla ja yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Kalmarin unioni ja Öölanti
Bo Joninpoika Grip
Bo Joninpoika Grip (1330-luvulla – 20. elokuuta 1386) oli keskiaikainen ruotsalainen mahtimies ja Ruotsin valtakunnan drotsi.
Katsoa Kalmarin unioni ja Bo Joninpoika Grip
Borgholmin linna
Borgholmin linna noin vuonna 1700 Borgholmin linna on Borgholmissa Ruotsissa sijaitseva linnanraunio.
Katsoa Kalmarin unioni ja Borgholmin linna
Brasilia
Brasilian liittotasavalta eli Brasilia on Etelä-Amerikan suurin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan ja se on myös sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio.
Katsoa Kalmarin unioni ja Brasilia
Brunkebergin taistelu
Brunkebergin taistelu käytiin Tukholman ulkopuolella 10. lokakuuta 1471.
Katsoa Kalmarin unioni ja Brunkebergin taistelu
Dagens Nyheter
Dagens Nyheter (suom. Päivän uutiset) on Rudolf Wallin vuonna 1864 perustama Ruotsin suurin aamulehti.
Katsoa Kalmarin unioni ja Dagens Nyheter
Davidin kapina
Davidin kapina oli Ylä-Satakunnassa vuosina 1438–1439 tapahtunut talonpoikaiskapina.
Katsoa Kalmarin unioni ja Davidin kapina
Dithmarschen
Dithmarschen Dithmarschen on piirikunta Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Saksassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Dithmarschen
Dorotea Brandenburgilainen
Dorothea, Ruotsin kuningatar Dorotea Brandenburgilainen (n. 1430 – 10. marraskuuta 1495) oli kahteen otteeseen Pohjolan unionivaltion kuningatar.
Katsoa Kalmarin unioni ja Dorotea Brandenburgilainen
Eerik Akselinpoika Tott
Eerik Akselinpoika Tott (1415 Skåne – 1481 Viipurin linna) oli tanskalainen valtaneuvos, joka toimi muun muassa Kalmarin unioniin kuuluneen Ruotsin valtionhoitajana ensin vuonna 1457 Jöns Pentinpoika Oxenstiernan kanssa kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonden ollessa syrjäytettynä sekä myöhemmin yksin vuosina 1466–1467.
Katsoa Kalmarin unioni ja Eerik Akselinpoika Tott
Eerik Trolle
Eerik Arvidinpoika Trolle (n. 1460–1530) toimi Ruotsin valtionhoitajana nimellisesti hetken aikaa vuonna 1512, joskaan hän ei ehtinyt hoitaa tointa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Eerik Trolle
Eerik XIII Pommerilainen
Eerik Pommerilaisen hauta. Eerik Pommerilainen kruunataan Kalmarin unionin kuninkaaksi 17. kesäkuuta 1397. Hans Peter Hansenin piirros 1800-luvulta. Eerik Pommerilainen (noin 1382 Rügenwalde, Pommeri – 1459 Rügenwalde) oli Norjan kuningas 1389–1442, Tanskan ja Ruotsin kuningas 1396–1439 sekä Kalmarin unionin kuningas 1397–1439.
Katsoa Kalmarin unioni ja Eerik XIII Pommerilainen
Engelbrekt Engelbrektinpoika
Engelbrekt Engelbrektinpoika (1390-luku – 4. toukokuuta 1436) oli ruotsalainen kapinanjohtaja ja valtakunnan päämies.
Katsoa Kalmarin unioni ja Engelbrekt Engelbrektinpoika
Engelbrektin kapina
Engelbrektin kapina oli vuosina 1434—1436 tapahtunut kapina Ruotsin kuningas Eerik Pommerilaista vastaan.
Katsoa Kalmarin unioni ja Engelbrektin kapina
Falköpingin taistelu
Falköpingin taistelu (myös Åslen taistelu) oli helmikuussa vuonna 1389 Falköpingin ulkopuolella Ruotsissa käyty taistelu, jossa Tanskan kuningattaren Margareetan kannattajat löivät Ruotsin kuninkaan Albrekt Mecklenburgilaisen joukot.
Katsoa Kalmarin unioni ja Falköpingin taistelu
Fäärin kieli
Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit.
Katsoa Kalmarin unioni ja Fäärin kieli
Färsaaret
Färsaaret on Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä pohjoisella Atlantin valtamerellä.
Katsoa Kalmarin unioni ja Färsaaret
Fredrik I (Tanska)
Kuningas Fredrik I kultakolikossa toisen vaimonsa Sofian kanssa. Fredrik I (7. lokakuuta 1471 – 10. huhtikuuta 1533) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuodesta 1523 kuolemaansa saakka.
Katsoa Kalmarin unioni ja Fredrik I (Tanska)
Gdańsk
Gdańsk on tärkeä satamakaupunki Gdańskinlahden rannalla Pohjois-Puolassa, Motławan ja Veikselin erään suuhaaran varrella.
Katsoa Kalmarin unioni ja Gdańsk
Gotlanti
Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.
Katsoa Kalmarin unioni ja Gotlanti
Grönlannin kieli
Puhuttua grönlantia Grönlanti (omakielinen nimi kalaallisut) on kieli, jota puhutaan Grönlannissa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Grönlannin kieli
Grönlanti
Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.
Katsoa Kalmarin unioni ja Grönlanti
Gunnar Wetterberg
Gunnar Wetterberg Gunnar Wetterberg (s. 1953) on ruotsalainen historioitsija ja suomalaista Akavaa vastaavan ammattijärjestön Sveriges akademikers centralorganisationin yhteiskuntapoliittinen johtaja.
Katsoa Kalmarin unioni ja Gunnar Wetterberg
Gustav Trolle
Gustav Trolle. Osa Kort Steinkampin ja Hans Krusen puukaiverrusta vuodelta 1524. Gustav Erikinpoika Trolle (noin 1488–1535) oli Uppsalan arkkipiispa vuodesta 1514.
Katsoa Kalmarin unioni ja Gustav Trolle
Haakon V Maununpoika
Haakon V Maununpojan sinetti. Haakon V Maununpojan hautakivi Oslossa. Haakon V Maununpoika (Haakon Pitkäsääri, 1270–1319) oli Norjan kuningas 1299–1319.
Katsoa Kalmarin unioni ja Haakon V Maununpoika
Haakon VI Maununpoika
Haakon VI Maununpojan vaakuna. Haakon VI Maununpoika oli vuosina 1343–1380 Norjan kuningas ja vuosina 1362–1364 myös Ruotsin kuningas isänsä Maunu IV Eerikinpojan kanssahallitsijana.
Katsoa Kalmarin unioni ja Haakon VI Maununpoika
Halmstad
Halmstad on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Halmstadin kunnan keskustaajama.
Katsoa Kalmarin unioni ja Halmstad
Hannu (Tanska)
Hannu (Ruotsin kuninkaana Juhana II) (2. helmikuuta 1455 – 20. helmikuuta 1513) oli Kalmarin unionin maiden unionikuningas.
Katsoa Kalmarin unioni ja Hannu (Tanska)
Hansaliitto
Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.
Katsoa Kalmarin unioni ja Hansaliitto
Iivana Suuri
Iivana III eli Iivana Suuri; (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
Katsoa Kalmarin unioni ja Iivana Suuri
Islannin kieli
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Islannin kieli
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Katsoa Kalmarin unioni ja Islanti
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Katsoa Kalmarin unioni ja Itämeri
Jakob Ulfsson
Jakob Ulfssonin patsas Uppsalan tuomiokirkon luona. Patsaan on tehnyt Christian Eriksson (1858–1935). Jakob Ulfsson l. Jakob Ulvsson (k. 1521) oli Uppsalan arkkipiispa 1469–1514.
Katsoa Kalmarin unioni ja Jakob Ulfsson
Jöns Pentinpoika Oxenstierna
Jöns Pentinpoika Oxenstiernan sinetti. Jöns Pentinpoika Oxenstierna (n. 1417 – 1467)Suomen hallitsijat, sivu 92–93, Päiviö Tommila, Porvoo, Weilin+Göös 2001 ISBN: 951-35-6633-1 toimi Ruotsin valtionhoitajana yhdessä Eerik Akselinpoika Tottin kanssa kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonden ollessa syrjäytettynä vuonna 1457 ja myöhemmin yksin vuosina 1465–1467.
Katsoa Kalmarin unioni ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna
Jyllanti
Jyllanti on Tanskan osa, joka sijaitsee pääosin Jyllannin niemimaalla.
Katsoa Kalmarin unioni ja Jyllanti
Kaarle V (keisari)
Kaarle, (esp. Carlos Quinto, Carlos V); (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Extremadura, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556.
Katsoa Kalmarin unioni ja Kaarle V (keisari)
Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde
Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde (1408/) oli Ruotsin kuningas kolmeen otteeseen (1448–1457, 1464–1465 ja 1467–1470) ja Norjan kuningas 1449–1450.
Katsoa Kalmarin unioni ja Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin.
Katsoa Kalmarin unioni ja Karjalan kieli
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Katsoa Kalmarin unioni ja Katolinen kirkko
Kööpenhamina
Kööpenhamina on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella.
Katsoa Kalmarin unioni ja Kööpenhamina
Kettil Kaarlenpoika Vaasa
Kettil Kaarlenpoika Vaasa, ruots.
Katsoa Kalmarin unioni ja Kettil Kaarlenpoika Vaasa
Kristian I
Kristian I Oldenburgilainen (helmikuu 1426 – 21. toukokuuta 1481) oli tanskalainen monarkki ja Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan 1448–1481, Norjan 1450–1481 ja Ruotsin 1457–1464).
Katsoa Kalmarin unioni ja Kristian I
Kristian II
Kristian II. Jan Gossaertin kaivertama muotokuva 1520-luvun alkupuolelta. Tukholman verilöyly Kristian II (1. heinäkuuta 1481 – 25. tammikuuta 1559) eli Kristian Tyranni oli Tanskan ja Norjan kuningas vuosina 1513–1523 ja Ruotsin sekä samalla koko Kalmarin unionin kuningas vuosina 1520–1521.
Katsoa Kalmarin unioni ja Kristian II
Kristiina Saksilainen
Kristiina Saksilainen (25. joulukuuta 1461 Torgau – 8. joulukuuta 1521 Odense), oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningatar.
Katsoa Kalmarin unioni ja Kristiina Saksilainen
Kristinusko Pohjoismaissa
Kristinusko on Pohjoismaiden yhteiskunta- ja kulttuurikehityksen tärkeimpiä osatekijöitä.
Katsoa Kalmarin unioni ja Kristinusko Pohjoismaissa
Kristoffer Baijerilainen
Kristofer Baijerilainen Kristofer Baijerilaisen sinetti. Kristoffer Baijerilainen eli Kristoffer III (26. helmikuuta 1418 – 5./6. tammikuuta 1448) oli Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan ja Norjan vuosina 1440–1448 ja Ruotsin vuosina 1441–1448).
Katsoa Kalmarin unioni ja Kristoffer Baijerilainen
Kuningas Kristofferin maanlaki
Kuningas Kristofferin maanlaki oli Ruotsissa kuningas Kristofer Baijerilaisen hallituskaudella vuonna 1442 vahvistettu yleinen laki, joka koski maaseutua.
Katsoa Kalmarin unioni ja Kuningas Kristofferin maanlaki
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Katsoa Kalmarin unioni ja Kustaa Vaasa
Länsi-Götanmaa
Kanerva on Länsi-Götanmaan maakuntakukka. Kurki on Länsi-Götanmaan maakuntaeläin. Länsi-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Kalmarin unioni ja Länsi-Götanmaa
Lüneburg
Lüneburg on kaupunki Ala-Saksin osavaltiossa, pohjoisessa Saksassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Lüneburg
Lundin hiippakunta
Lundin hiippakunta on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta Keskuspaikka on Lund ja piispankirkko on Lundin tuomiokirkko.
Katsoa Kalmarin unioni ja Lundin hiippakunta
Lyypekin vapaakaupunki
Lyypekin vapaakaupunki oli kaupunkivaltio vuosina 1226–1937 alueella, joka kuuluu nykyisin Saksan Schleswig-Holsteinin ja Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltioihin.
Katsoa Kalmarin unioni ja Lyypekin vapaakaupunki
Maarianhamina
Maarianhamina on Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus ja ainoa kaupunki.
Katsoa Kalmarin unioni ja Maarianhamina
Margareeta I
Margareeta I (1353 – 28. lokakuuta 1412) oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin hallitsija, joka perusti Kalmarin unionin.
Katsoa Kalmarin unioni ja Margareeta I
Markka
Suomen markka vuodelta 1990. Markka on vanha eurooppalainen jalometallinen painomitta, joka vastasi 8 troy-unssia (249 g).
Katsoa Kalmarin unioni ja Markka
Marstrand
Marstrand on taajama ja entinen kaupunki Kungälvin kunnassa Länsi-Ruotsin rannikolla.
Katsoa Kalmarin unioni ja Marstrand
Maunu Eerikinpoika
Maunu Eerikinpoika valtaistuimellaan Maunu Eerikinpoika (ruots. Magnus Eriksson) (1316 – 1. joulukuuta 1374) oli Ruotsin kuningas 1319–1364 ja Norjan kuningas 1319–1355.
Katsoa Kalmarin unioni ja Maunu Eerikinpoika
Mecklenburg
Mecklenburgin kartta vuodelta 1905 Mecklenburg oli saksalainen ruhtinaskunta, joka jakautui vuonna 1621 Mecklenburg-Schweriniin ja Mecklenburg-Güstrowiin.
Katsoa Kalmarin unioni ja Mecklenburg
Monarkki
Monarkki on valtionpäämies, joka valtaan noustuaan hallitsee kuolemaansa tai kruunusta luopumiseen eli abdikaatioon asti.
Katsoa Kalmarin unioni ja Monarkki
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Katsoa Kalmarin unioni ja Moskovan Venäjä
Muinaisruotsi
Muinaisruotsi (nykyruots. fornsvenska) on nimi kahdelle ruotsin kielen muodolle, joita puhuttiin keskiajalla: varhainen muinaisruotsi (klassisk fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1225–1375, ja myöhäinen muinaisruotsi (yngre fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1375–1526.
Katsoa Kalmarin unioni ja Muinaisruotsi
Nidarosin hiippakunta
Nidaros on luterilainen hiippakunta Norjan kirkossa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Nidarosin hiippakunta
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Norja
Norjan kieli
Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.
Katsoa Kalmarin unioni ja Norjan kieli
Norni
Norni on sammunut skandinaavinen kieli, jota puhuttiin Skotlannin pohjoispuolella sijaitsevilla Orkney- ja Shetlandsaarilla.
Katsoa Kalmarin unioni ja Norni
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Katsoa Kalmarin unioni ja Novgorodin tasavalta
Nyköpingshus
Nyköpingshus. Nyköpingshus eli Nyköpingin linna on keskiaikainen, osittain raunioitunut linna (borg) Nyköpingin kaupungissa, Ruotsin Södermanlandissa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Nyköpingshus
Olavi Haakoninpoika
Olavi Haakoninpoika (tanskaksi Oluf II, norjaksi Olav IV Håkonsson, 1370 – 3. elokuuta 1387) oli Tanskan kuningas 1376–1387 ja Norjan kuningas 1380–1387.
Katsoa Kalmarin unioni ja Olavi Haakoninpoika
Orkneysaaret
Orkneysaaret on Skotlantiin kuuluva saariryhmä Ison-Britannian saaren pohjoispuolella.
Katsoa Kalmarin unioni ja Orkneysaaret
Oslo
Oslo on Norjan pääkaupunki ja suurin kaupunki.
Katsoa Kalmarin unioni ja Oslo
Oslonvuono
Oslonvuono on Skagerrakin itäpäästä pohjoiseen työntyvä 107 kilometriä pitkä lahti Kaakkois-Norjassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Oslonvuono
Personaaliunioni
Personaaliunioni on kahden tai useamman valtion liittouma, jossa valtiot ovat itsenäisiä ja erillisiä, mutta niillä on yhteinen valtionpäämies.
Katsoa Kalmarin unioni ja Personaaliunioni
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Pohjoismaat
Pommeri
Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Pommeri
Puken kapina
Puken kapina oli 1436 Ruotsissa puhjennut kapina, jossa vastapuolina olivat Erik Puke kannattajineen ja Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde kannattajineen.
Katsoa Kalmarin unioni ja Puken kapina
Reduktio (historia)
Reduktio tarkoittaa Ruotsin valtakunnan historiassa sellaisten tilojen ja verojen palauttamista kruunulle, jotka oli läänittämällä tai muulla tavoin luovutettu maalliselle tai hengelliselle rälssille.
Katsoa Kalmarin unioni ja Reduktio (historia)
Roskilde
Roskilde on Tanskassa Sjællandin alueella sijaitsevan Roskilden kunnan keskustaajama.
Katsoa Kalmarin unioni ja Roskilde
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Ruotsi
Ruotsin valtaneuvosto
Ruotsin valtaneuvosto tai valtakunnanneuvosto oli Ruotsissa hallitusasioissa kuninkaan apuna toiminut monijäseninen elin, neuvoskunta.
Katsoa Kalmarin unioni ja Ruotsin valtaneuvosto
Ruotsin vapaussota
Ruotsin vapaussota (myös Ruotsin sisällissota ja Kalmarin sisällissota) oli ruotsalaisten kansannousu Kalmarin unionin hallitsija Kristian II:ta vastaan.
Katsoa Kalmarin unioni ja Ruotsin vapaussota
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Katsoa Kalmarin unioni ja Saamelaiskielet
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Saksa
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Kalmarin unioni ja Saksan kieli
Schleswigin herttuakunta
Schleswigin herttuakunta kuvan keskiosassa: oranssi alue on nykyisin osa Saksaa, kirkkaanpunainen Tanskaa. Schleswigin herttuakunta oli herttuoiden hallitsema alue nykyisen Saksan ja Tanskan rajan kahta puolta.
Katsoa Kalmarin unioni ja Schleswigin herttuakunta
Seppo Suvanto
Seppo Suvanto (22. syyskuuta 1918 Akaa – 20. joulukuuta 2008 Akaa) oli suomalainen historiantutkija ja opettaja.
Katsoa Kalmarin unioni ja Seppo Suvanto
Shetlandinsaaret
Shetlandinsaaret eli Shetlanti on Skotlantiin kuuluva saariryhmä Ison-Britannian saaren pohjoispuolella Pohjanmeressä Orkneysaarten ja Färsaarten välissä.
Katsoa Kalmarin unioni ja Shetlandinsaaret
Skandinavismi
Skandinavismin ideologiaa julistava maalaus 1800-luvun puolivälistä. Norjan ja Ruotsin lipuissa on mukana ”sillisalaatiksi” kutsuttu Ruotsi-Norjan unionin tunnus. Skandinavismi on 1800-luvulla syntynyt ajatus kaikkien skandinaavien yhtymisestä yhden ja saman valtion alaisuuteen.
Katsoa Kalmarin unioni ja Skandinavismi
Skotlanti
Skotlanti on maa Ison-Britannian saaren pohjoisosassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Skotlanti
Sten Sture nuorempi
Sten Sture nuorempi (1493 – 3. helmikuuta 1520) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1512–1520.
Katsoa Kalmarin unioni ja Sten Sture nuorempi
Sten Sture vanhempi
Sten Sture vanhempi (1440–1503) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1470–1497 ja 1501–1503.
Katsoa Kalmarin unioni ja Sten Sture vanhempi
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Katsoa Kalmarin unioni ja Suomen kieli
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Suomi
Svante Niilonpoika
Svante Niilonpoika (1460 – 2. tammikuuta 1512) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1504–1512.
Katsoa Kalmarin unioni ja Svante Niilonpoika
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Tanska
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Katsoa Kalmarin unioni ja Tanskan kieli
Tanskan salmet
Tanskan salmet, lännestä itään Vähä-Belt, Iso-Belt ja Juutinrauma. Tanskan salmet -termiä käytetään Kattegatin ja varsinaisen Itämeren välisistä salmista, jotka sijaitsevat Jyllannin niemimaan ja Etelä-Ruotsin sekä merialueen saarten välissä.
Katsoa Kalmarin unioni ja Tanskan salmet
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Katsoa Kalmarin unioni ja Tukholma
Tukholman verilöyly
Tukholman verilöyly. Kaksi näkymää Padt-Bruggen kaiverruksesta vuodelta 1676; perustuu Kort Steinkampin ja Hans Krusen puukaiverruksiin (Antwerpen 1524). Tukholman verilöylyssä 7.–10.
Katsoa Kalmarin unioni ja Tukholman verilöyly
Uplanti
Kirjopikarililja on Uplannin maakuntakukka. Merikotka on Uplannin maakuntaeläin. kihlakuntien rajat. Sana ''skeppslag'' tarkoittaa laivakuntaa. Uplanti on yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Kalmarin unioni ja Uplanti
Vadstena
Vadstena on taajama (kaupunki) Vadstenan kunnassa Itä-Götanmaan läänissä Ruotsissa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Vadstena
Valdemar IV Atterdag
Valdemar Atterdag Valdemar IV Atterdag (noin 1320 – 24. lokakuuta 1375) oli Tanskan kuningas 1340–1375.
Katsoa Kalmarin unioni ja Valdemar IV Atterdag
Vanha viha
Vanha viha tarkoittaa Ruotsin ja Moskovan ruhtinaskunnan välistä sotaa, joka käytiin 1495–1497.
Katsoa Kalmarin unioni ja Vanha viha
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Venäjä
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Katsoa Kalmarin unioni ja Viipuri
Ylä-Satakunta
Ylä-Satakunnan sijainti tummanpunaisella, Ala-Satakunta vaaleanpunaisella Ylä-Satakunta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys osasta Satakunnan historiallista maakuntaa.
Katsoa Kalmarin unioni ja Ylä-Satakunta
Katso myös
Kalmar
- Kalmar
- Kalmarin lentoasema
- Kalmarin tuomiokirkko
- Kalmarin unioni
Personaaliunionit
- Brandenburg-Preussi
- Commonwealth realm
- Kalmarin unioni
- Kongressi-Puola
- Personaaliunioni
- Ruotsi-Norja
- Tanska-Norja
Skandinavian historia
- Bjarmia
- Carta marina
- Engelbrektin kapina
- Hansaliitto
- Kalmarin unioni
- Kihlakunta
- Kuvakivi
- Kvenland
- Laivalatomus
- Muinaissaagat
- Pitäjä
- Pohjanmeren valtakunta
- Riimukivi
- Ruotsi-Norja
- Ruotsin–Norjan sota (1814)
- Skandinavian esihistoria
- Skandinavian historia
- Stortorget (Malmö)
- Tuomarinympyrä
- Viikingit
- Viikinkiaika
- Viking (purjelaiva)