Sisällysluettelo
194 suhteet: Adenohypofyysi, Adenosiini, Adenosiinitrifosfaatti, Afrikka, Aisti, Aistinreseptori, Aivo- ja selkäydinkalvot, Aivo-selkäydinneste, Aivohermo, Aivoinfarkti, Aivojen valtimokehä, Aivokalvontulehdus, Aivokammio, Aivokasvain, Aivokudos, Aivokuori, Aivokurkiainen, Aivolisäke, Aivopaise, Aivopuolisko, Aivorunko, Aivosähkökäyrä, Aivosilta, Aivot, Aivottomuus, Aivovamma, Aivovaurio, Aivoverenvuoto, Ajattelu, Alzheimerin tauti, Antidiureettinen hormoni, Apoptoosi, Atrofia, Australopithecus afarensis, Autismikirjo, Älykkyys, Bakteerit, Beeta-amyloidi, Blue Brain, Brocan alue, CP-vamma, Creutzfeldt–Jakobin tauti, Dopamiini, Downin oireyhtymä, Ektodermi, Elimistö, Elin, Epilepsia, Epiteelikudos, Estrogeenit, ... Laajenna indeksi (144 lisää) »
- Aivot
Adenohypofyysi
Adenohypofyysi eli aivolisäkkeen etulohko on elimistön hormonitoiminnan kannalta keskeinen rauhanen.
Katsoa Ihmisaivot ja Adenohypofyysi
Adenosiini
Adenosiini on nukleosidi, joka koostuu adeniinista, joka liittyy riboosi-renkaaseen β-N9-glykosidisidoksella. Adenosiini säätelee uni-valverytmiä kertymällä etuaivojen valvetta ylläpitävälle kolinergiselle alueelle. Adenosiiniin kertyminen hiljentää kolinergisen alueen toimintaa edesauttaen nukahtamista.
Katsoa Ihmisaivot ja Adenosiini
Adenosiinitrifosfaatti
Adenosiinitrifosfaatti eli ATP on runsasenergiainen yhdiste, jota tuottavat mitokondriot soluhengityksellä, solulimassa glykolyysi ja viherhiukkaset fotosynteesin valoreaktioissa.
Katsoa Ihmisaivot ja Adenosiinitrifosfaatti
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Katsoa Ihmisaivot ja Afrikka
Aisti
Aisti on eliön keino havainnoida ympäristöään erilaisten ärsykkeiden avulla.
Katsoa Ihmisaivot ja Aisti
Aistinreseptori
Aistinreseptori eli sensorinen reseptori on aistinelimen solu, jonka tarkoituksena on vastaanottaa ulkoisia fysikaalisia tai kemiallisia ärsykkeitä sekä muuttaa nämä hermoimpulsseiksi.
Katsoa Ihmisaivot ja Aistinreseptori
Aivo- ja selkäydinkalvot
Aivo- ja selkäydinkalvot thumb Aivo- ja selkäydinkalvot ovat keskushermostoa sekä näköhermoja ympäröivä rakenne.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivo- ja selkäydinkalvot
Aivo-selkäydinneste
Aivo-selkäydinneste eli likvori on nestettä, joka suojaa sekä aivoja että selkäydintä iskuilta.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivo-selkäydinneste
Aivohermo
Aivohermot ovat osa ihmisen ääreishermostoa lukuun ottamatta näköhermoja (aivohermo II), jotka verkkokalvojen ohella kuuluvat väliaivoihin (loput 11 aksonia ulottuvat aivojen ulkopuolelle ja katsotaan siksi osaksi ääreishermostoa).
Katsoa Ihmisaivot ja Aivohermo
Aivoinfarkti
Aivoinfarkti on sairaus, jossa osa aivokudoksesta jää ilman happea ja kuolee.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivoinfarkti
Aivojen valtimokehä
Aivojen valtimokehä. ''A. carotis interna'' on sisempi kaulavaltimo, ''A. vertebralis'' on nikamavaltimo, ''A. basilaris'' on kallonpohjan valtimo, ''A. cerebri anterior'', ''A. cerebri media'' ja ''A.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivojen valtimokehä
Aivokalvontulehdus
Aivokalvontulehdus tai meningiitti on yleensä bakteerin (kuten meningokokki, hemofilus, pneumokokki) tai viruksen aiheuttama aivo- ja selkäydinkalvojen tulehdustila.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivokalvontulehdus
Aivokammio
Aivokammiot sivusta Aivokammiot ylhäältä kuvattuna Aivokammiot eli aivoventrikkelit ovat neljä aivojen sisällä sijaitsevaa aivo-selkäydinnesteen täyttämää onteloa, jotka ovat yhteydessä toisiinsa.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivokammio
Aivokasvain
Magneettikuvattu keuhkosyövästä aiheutunut etäpesäke toisessa aivopuoliskossa. Aivokasvain on keskushermostossa sijaitseva kasvain.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivokasvain
Aivokudos
Aivokudos isoaivoissa ja pikkuaivoissa koostuu hermosoluista eli neuroneista sekä niitä ympäröivistä hermotukisoluista, jotka ovat järjestäytyneet tietyllä tavalla.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivokudos
Aivokuori
Aivokuori (kuvassa ''Cerebral Cortex'') Aivokuori eli korteksi on aivojen pinnalla oleva harmaan aineen kerros.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivokuori
Aivokurkiainen
Aivojen poikkileikkaus. Aivokurkiainen (''corpus callosum'') esitetty vasemmalla. Aivokurkiainen on hermoratojen muodostama poikittainen aivojen osa, joka yhdistää vasemman ja oikean aivopuoliskon eli hemisfäärin toisiinsa.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivokurkiainen
Aivolisäke
Aivolisäkkeen sijainti. Aivolisäke eli hypofyysi on umpirauhanen, jonka erittämät hormonit osallistuvat elimistössä kasvun, verenpaineen ja nestetasapainon, seksuaalitoimintojen, raskauden, synnytyksen, maidontuoton, lämpötilan ja kivun säätelyyn.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivolisäke
Aivopaise
Aivopaise (abscessus cerebri) on aivoissa sijaitseva märkäpesäke.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivopaise
Aivopuolisko
Aivopuoliskoiksi eli hemisfääreiksi kutsutaan kehon keskilinjan mukaan jakautuvia aivojen vasenta ja oikeaa puoliskoa.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivopuolisko
Aivorunko
Aivorunko on keskushermoston osa, johon kuuluvat ydinjatke, aivosilta ja keskiaivot, mutta joskus myös väliaivot luetaan kuuluvaksi aivorunkoon.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivorunko
Aivosähkökäyrä
right EEG -potilas Aivosähkökäyrä (elektroenkefalografia, engl. electroencephalography; EEG) on menetelmä aivojen sähköisten ilmiöiden kuvaamiseen.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivosähkökäyrä
Aivosilta
Aivosilta on aivorungossa keskiaivojen ja ydinjatkeen välissä sijaitseva aivojen osa.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivosilta
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivot
Aivottomuus
Sivukuva sikiöstä, jolla on anenkefalia. Ultraäänikuva anenkefalisesta sikiöstä. Aivottomuus eli anenkefalia on epämuodostuma, jossa sikiö syntyy ilman suurinta osaa aivoista.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivottomuus
Aivovamma
Aivovamma on traumaattinen aivovaurio, joka syntyy tapaturmaisesti päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuvasta esineestä.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivovamma
Aivovaurio
Aivovaurio vuosia vaurion syntymisen jälkeen. Vauriokohta merkitty nuolella. Aivovaurio-nimitystä käytetään lääketieteessä, kun aivot ja niihin liittyvät päähermot ovat vaurioituneet.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivovaurio
Aivoverenvuoto
Aivoverenvuoto (aivohemorragia) tarkoittaa veren vuotamista aivokudokseen tai johonkin muuhun kallonsisäiseen tilaan.
Katsoa Ihmisaivot ja Aivoverenvuoto
Ajattelu
Keskittynyttä ajattelua. Ajattelu on informaation mentaalista esitystä ja käsittelyä, sekä näiden vuorovaikutusta.
Katsoa Ihmisaivot ja Ajattelu
Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, ja se aiheuttaa harmaan aivokudoksen tuhoutumista ja aivojen surkastumista.
Katsoa Ihmisaivot ja Alzheimerin tauti
Antidiureettinen hormoni
Vasopressiini. Antidiureettinen hormoni (ADH) eli vasopressiini on hypotalamuksen syntetisoima, aivolisäkkeen takalohkon kautta vereen erittyvä peptidihormoni, jonka vaikutuksesta virtsaneritys vähenee ja virtsa väkevöityy.
Katsoa Ihmisaivot ja Antidiureettinen hormoni
Apoptoosi
Apoptoosi Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema on solujen jakautumista säätelevien geenien määräämä solujen ohjelmoitu kuoleminen, joka on normaali osa yksilönkehitystä ja kudosten uusiutumista.
Katsoa Ihmisaivot ja Apoptoosi
Atrofia
Atrofia (myös atropia) tarkoittaa solun koon pienenemistä sen rakenneosien vähenemisen seurauksena.
Katsoa Ihmisaivot ja Atrofia
Australopithecus afarensis
Australopithecus afarensis eli afrikkalainen etelänapina tai afarinapinaihminen on varhainen apinaihminen, jota monet tutkijat pitävät suvun Homo edeltäjänä.
Katsoa Ihmisaivot ja Australopithecus afarensis
Autismikirjo
Autismikirjo (myös autisminkirjo tai autismin kirjo) on joukko niin sanottuja laaja-alaisia kehityshäiriöitä, kuten Aspergerin oireyhtymä, autistinen häiriö tai tarkemmin määrittelemätön laaja-alainen kehityshäiriö.
Katsoa Ihmisaivot ja Autismikirjo
Älykkyys
Älykkyys tarkoittaa kykyä oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.
Katsoa Ihmisaivot ja Älykkyys
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Katsoa Ihmisaivot ja Bakteerit
Beeta-amyloidi
Beeta-amyloidin osittain laskostunut muoto. Beeta-amyloidi tai Aβ on proteiini, 39–42 aminohapon ketju, joka jää jäljelle amyloidiprekursoriproteiinin siirtäessä kohdeproteiinin soluun.
Katsoa Ihmisaivot ja Beeta-amyloidi
Blue Brain
Blue Brain on vuonna 2005 alkanut sveitsiläisen yliopiston École polytechnique fédérale de Lausannen ja IBM:n yhteishanke, jonka päämäärä on mallintaa ihmisaivot tietokoneella.
Katsoa Ihmisaivot ja Blue Brain
Brocan alue
right Brocan alue on isoaivokuorella otsalohkon sivulla, yleensä vasemmalla puolella sijaitseva alue.
Katsoa Ihmisaivot ja Brocan alue
CP-vamma
CP-vamma, ICD-tautiluokituksessa CP-oireyhtymä on raskauden aikana tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota.
Katsoa Ihmisaivot ja CP-vamma
Creutzfeldt–Jakobin tauti
Creutzfeldt–Jakobin tauti (lyh. CJD) on kuolemaan johtava aivorappeumasairaus, jonka oireita ovat dementia, muistinmenetys, persoonallisuuden muutokset, lihasnyintä, aistiharhat ja puhumisen vaikeutuminen.
Katsoa Ihmisaivot ja Creutzfeldt–Jakobin tauti
Dopamiini
Dopamiini on eräs keskushermoston välittäjäaineena toimiva hormoni, joka vaikuttaa pääasiassa dopamiinireseptoreihin.
Katsoa Ihmisaivot ja Dopamiini
Downin oireyhtymä
Down-poika äitinsä hartioilla Downin oireyhtymä tai Downin syndrooma on koostava nimitys trisomia 21 -nimisen kromosomihäiriön aiheuttamille piirteille.
Katsoa Ihmisaivot ja Downin oireyhtymä
Ektodermi
Ektodermi on yksi alkionkehityksen alussa määräytyvistä alkiokerroksista, joka sijaitsee alkiolevyssä endodermin ja mesodermin yläpuolella.
Katsoa Ihmisaivot ja Ektodermi
Elimistö
Elimistö on elimien muodostama kokonaisuus.
Katsoa Ihmisaivot ja Elimistö
Elin
Leonardo da Vincin piirros naisen sisäelimistä Elin on useasta eri kudoksesta muodostunut rakenteellinen ja toiminnallinen kokonaisuus, joka on erikoistunut yksilössä tiettyyn tehtävään tai tehtäviin.
Katsoa Ihmisaivot ja Elin
Epilepsia
Epilepsia (vanh. kaatumatauti) on krooninen neurologinen sairaus, jolle on tunnusomaista toistuvat, ennalta arvaamattomat tajuttomuus-kouristuskohtaukset tai tajunnan hämärtymiskohtaukset.
Katsoa Ihmisaivot ja Epilepsia
Epiteelikudos
Erilaisia epiteelikudoksia Epiteelikudos (pintakudos) muodostuu toisissaan kiinni olevista epiteelisoluista, jotka verhoavat kehon ulko- ja sisäpintoja.
Katsoa Ihmisaivot ja Epiteelikudos
Estrogeenit
EstradioliEstrogeeni eli naishormoni on yleisnimitys estradiolille (E2) eli 17β-estradiolille, estronille (E1), estriolille (E3) ja sellaisille synteettisille tai puolisynteettisille yhdisteille, joiden rakenne on lähellä luonnollisten estrogeenien rakennetta.
Katsoa Ihmisaivot ja Estrogeenit
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Katsoa Ihmisaivot ja Filosofia
Fobia
Fobia on liioiteltu pelko, jonka kohteelle altistuminen aiheuttaa välittömän ahdistusreaktion. Fobia on johonkin tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen kohdistuva liiallinen tai epärealistinen pelko.
Katsoa Ihmisaivot ja Fobia
Frenologia
Frenologian määritelmä Websterin sanakirjassa noin vuodelta 1900. Frenologia on näennäistiedeoppi, jonka mukaan ihmisen persoonallisuus voidaan nähdä kallon muodoista (”kuhmuista”).
Katsoa Ihmisaivot ja Frenologia
Gamma-aminovoihappo
Gamma-aminovoihappo eli GABA (Gamma-aminobutyric acid) on tärkein aivojen ja muun keskushermoston hermosolujen toimintaa jarruttava välittäjäaineSosiaalisairaala.fi:.
Katsoa Ihmisaivot ja Gamma-aminovoihappo
Geeni
right Geeni eli perintötekijä on biologisen informaation yksikkö, joka on tallentunut DNA:n tai RNA:n nukleiinihappoketjuun.
Katsoa Ihmisaivot ja Geeni
Geneve
Geneve sijaitsee Genevenjärven lounaisnurkassa. Geneve on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki sekä Geneven kantonin pääkaupunki.
Katsoa Ihmisaivot ja Geneve
Gliasolu
Gliasolut (gliosyytit) eli hermotukisolut ovat hermotukikudoksen (neuroglia) muodostavia soluja, ja niitä on hermokudoksessa paljon enemmän kuin hermosoluja eli neuroneja.
Katsoa Ihmisaivot ja Gliasolu
Glukoosi
Glukoosi eli rypäle- tai panimosokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista.
Katsoa Ihmisaivot ja Glukoosi
Hajuhermo
Nenän hajualueelta lähtevät hajuhermot. Hajuhermo (lat. nervus olfactorius) on ensimmäinen aivohermo ja se tuo hajuaistimuksia nenästä.
Katsoa Ihmisaivot ja Hajuhermo
Harmaa aine
Harmaa aine muodostaa selkäytimessä H:n muotoisen kuvion. Harmaa aine tarkoittaa keskushermoston sitä osaa, joka koostuu etupäässä neuronien eli aivojen hermosolujen solukeskuksista ja tuojahaarakkeista.
Katsoa Ihmisaivot ja Harmaa aine
Heidelberginihminen
Heidelberginihminen (Homo heidelbergensis) on sukupuuttoon kuollut varhainen ihmislaji ja nykyihmisen edeltäjä.
Katsoa Ihmisaivot ja Heidelberginihminen
Hermosolu
Hermosolu mikroskoopilla tarkasteltuna. Hermosolu eli neuroni on hermokudoksen solu, jonka päätehtävänä on käsitellä ja välittää tietoa sähköisen hermoimpulssin avulla.
Katsoa Ihmisaivot ja Hermosolu
Hermoston välittäjäaine
Hermoston välittäjäaineet ovat yhdisteitä, jotka välittävät, voimistavat, estävät tai mukauttavat hermosolun ja toisen solun välisiä sähköisiä signaaleja.
Katsoa Ihmisaivot ja Hermoston välittäjäaine
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Katsoa Ihmisaivot ja Hiilidioksidi
Hiilihydraatti
Viljatuotteissa on runsaasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta.
Katsoa Ihmisaivot ja Hiilihydraatti
Hiki
Hikirauhasista tihkuneita hikipisaroita iholla. Hiki on ihmisen ja joidenkin eläinten iholla olevien hikirauhasten erittämää suolaliuosta, jonka tärkein tehtävä on osallistua lämmönsäätelyyn.
Katsoa Ihmisaivot ja Hiki
Homo erectus
Homo erectus eli pystyihminen on sukupuuttoon kuollut nykyihmistä edeltänyt ihmislaji, joka eli eri puolilla Vanhaa maailmaa noin 1,9 miljoonaa – 50 000 vuotta sitten.
Katsoa Ihmisaivot ja Homo erectus
Homo ergaster
Homo ergaster eli afrikanihminen oli Afrikassa pleistoseenikaudella noin 1,9–1,4 miljoonaa vuotta sitten elänyt kädellisten Homo-suvun laji.
Katsoa Ihmisaivot ja Homo ergaster
Homo habilis
Homo habilis eli käteväihminen on sukupuuttoon kuollut ihmiseksi sanottu apinaihminen, joka kuului Olduvain kulttuuriin.
Katsoa Ihmisaivot ja Homo habilis
Homoseksuaalisuus
Henri de Toulouse-Lautrecin kahden miehen välistä suudelmaa kuvaava maalaus ''Suudelma''. Homoseksuaalisuus (kreikan sanasta ὁμός ’sama’ ja latinan sanasta sexus ’sukupuoli’) tarkoittaa seksuaalista suuntautumista, jossa yksilön seksuaalinen kiinnostus, romanttiset ajatukset, tunteet tai molemmat kohdistuvat pelkästään tai ensisijaisesti hänen omaan sukupuoleensa.
Katsoa Ihmisaivot ja Homoseksuaalisuus
Hormoni
Hormoni on elimistön hitaaseen viestintäjärjestelmään liittyväHormonit.
Katsoa Ihmisaivot ja Hormoni
Hullun lehmän tauti
Hullun lehmän tautiin sairastunut lehmä. Taudin vuoksi eläin ei pysty seisomaan sorkillaan. Hullun lehmän tauti (lyh. BSE) on nautaeläimillä esiintyvä sienimäinen aivorappeutumasairaus, joka tunnistettiin ensimmäisen kerran Isossa-Britanniassa vuonna 1986.
Katsoa Ihmisaivot ja Hullun lehmän tauti
Human Brain Project
Ihmisaivoprojekti (Human Brain Project, HBP) on vuonna 2013 käynnistynyt EU:n rahoittama 1,2 miljardin euron tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ihmisaivojen tietokonesimulaatio vuoteen 2023 mennessä.
Katsoa Ihmisaivot ja Human Brain Project
Huntingtonin tauti
George Huntington. Huntingtonin tauti, aiemmin Huntingtonin korea (tanssitauti, chorea Huntington), on periytyvä hermoston rappeumasairaus, joka aiheuttaa dementiaa ja pakkoliikkeitä.
Katsoa Ihmisaivot ja Huntingtonin tauti
Hydrokefalus
Tietokonetomografiakuvassa vaikea hydrokefalus vasemmalla, normaali oikealla. Vaikeasta hydrokefaliasta kärsinyt vauva Hydrokefalus tai hydrokefalia (aiemmin "vesipää") on synnynnäinen tai hankinnallinen aivojen nestekierron häiriö, jossa liika neste johtaa kallonsisäiseen paineeseen ja laajentuneisiin aivokammioihin.
Katsoa Ihmisaivot ja Hydrokefalus
Hypotalamus
Hypotalamus Hypotalamus on aivojen osa.
Katsoa Ihmisaivot ja Hypotalamus
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Katsoa Ihmisaivot ja Ihminen
Ihmisen evoluutio
Ihmisen evoluutio tarkoittaa ihmisten suvun (Homo) eriytymistä ihmisten ja muiden apinoiden tai apinaihmisten yhteisestä kantamuodosta sekä nykyihmisen (Homo sapiens) kehittymistä.
Katsoa Ihmisaivot ja Ihmisen evoluutio
Ihmiset
Ihmiset (Homo) on isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon kuuluva nisäkässuku, joka sisältää modernit ihmiset ja näiden läheiset sukulaislajit.
Katsoa Ihmisaivot ja Ihmiset
Impulssi
Impulssi (tunnus \mathbf) on mekaniikassa suure, joka kuvaa voiman vaikutusta sen vaikutusajan yli.
Katsoa Ihmisaivot ja Impulssi
Intonaatio
Intonaatio on puheen sävelkulkua.
Katsoa Ihmisaivot ja Intonaatio
Isoaivot
Isoaivot on aivojen suurin ja kaikkein etummaisina oleva osa.
Katsoa Ihmisaivot ja Isoaivot
Isorotta
Haavoittunut lontoolainen rotta. Isorotta eli rotta (Rattus norvegicus) on pieni tai keskikokoinen, kaikkiruokainen ja nopeasti lisääntyvä jyrsijä.
Katsoa Ihmisaivot ja Isorotta
Kallo
Kallo on selkärankaisten aivoja suojaava luinen tai rustoinen kuori.
Katsoa Ihmisaivot ja Kallo
Kallonpohjavaltimo
Kallonpohjavaltimo (arteria basilaris) on pariton päässä aivojen alapuolella sijaitseva valtimo, joka saa alkunsa vasemmasta ja oikeasta nikamavaltimosta sekä pienen selkäydinvaltimon etuhaarasta.
Katsoa Ihmisaivot ja Kallonpohjavaltimo
Kallonsisäinen paine
Kallonsisäinen paine eli intrakraniaalinen paine (ICP, engl. intracranial pressure) on aivo- ja selkäydinnesteiden sekä aivoverenkierron paine.
Katsoa Ihmisaivot ja Kallonsisäinen paine
Kasvohermo
200px Kasvohermo on seitsemäs (VII) kahdestatoista aivohermosta.
Katsoa Ihmisaivot ja Kasvohermo
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Katsoa Ihmisaivot ja Kädelliset
Käpyrauhanen
Käpyrauhasen (engl. ''Pineal gland'') sijainti Käpyrauhanen eli käpylisäke on väliaivojen yläosassa, kolmannen aivokammion takaseinämässä sijaitseva pieni, noin 0,1–0,2 g painava rauhanen, joka erittää vereen muun muassa melatoniinia, joka puolestaan toimii ruumiin 'sisäisenä kellona' määrittäen vuorokausirytmin.
Katsoa Ihmisaivot ja Käpyrauhanen
Kätisyys
Kätisyys on ominaisuus, joka jakaa ihmisen joko oikeakätiseksi tai vasenkätiseksi.
Katsoa Ihmisaivot ja Kätisyys
Keskiaivot
Keskiaivot ovat aivojen keskimmäinen osa väliaivojen takana, aivorungon yläosassa.
Katsoa Ihmisaivot ja Keskiaivot
Keskushermosto
Keskushermoston osat: 1. Aivot 2. Aivorunko 3. Selkäydin Keskushermosto eli sentraalinen hermosto on keskussäätelyjärjestelmä, joka ohjaa kaikkea kehon toimintaa.
Katsoa Ihmisaivot ja Keskushermosto
Ketoaine
Ketoaine on elimistössä rasvasta, etanolista tai ketogeenisestä aminohaposta muodostuva pienimolekyylinen yhdiste, jota käytetään elimistön energiantuotantoon.
Katsoa Ihmisaivot ja Ketoaine
Ketogeeninen ruokavalio
Ketogeeninen ruokavalio on vähähiilihydraattisen ruokavalion muoto, jossa pyritään saamaan elimistö ketoosiin.
Katsoa Ihmisaivot ja Ketogeeninen ruokavalio
Kiima
Kiima on useimmilla nisäkäsnaarailla esiintyvä ilmiö, jolloin eläin on tilassa, jossa munasolun hedelmöittyminen on mahdollista.
Katsoa Ihmisaivot ja Kiima
Kooma
Kooma on syvän tajuttomuuden tila, jossa oleva henkilö ei tiedosta ympäristöään eikä reagoi minkäänlaisiin ulkoisiin ärsykkeisiin.
Katsoa Ihmisaivot ja Kooma
Korrelaatio
Korrelaatio on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä käytetty käsite, joka kuvaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta.
Katsoa Ihmisaivot ja Korrelaatio
Kovakalvo
Kovakalvo tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Ihmisaivot ja Kovakalvo
Kurkunpää
Kurkunpään rustot. Kurkunpää on nielun ja henkitorven välinen rustoinen rakenne, joka suojaa alempia hengitysteitä nieltäessä sekä osallistuu äänenmuodostukseen.
Katsoa Ihmisaivot ja Kurkunpää
Lannepisto
Lannepisto eli lumbaalipunktio on keskeinen aivojen lääketieteellinen tutkimustoimenpide, joka suoritetaan yleensä neurologiselle potilaalle.
Katsoa Ihmisaivot ja Lannepisto
Lapsi
Turun pääkirjastossa. Neljä lasta lukemassa lastenkirjaa. Lapsi tarkoittaa ihmistä syntymästä murrosikään.
Katsoa Ihmisaivot ja Lapsi
Lämmönsäätely
Lämmönsäätely on eläimen tapa pitää ruumiinlämpönsä tasaisena ja sopivan korkeana silloinkin kun ympäristö on sitä kuumempi tai kylmempi.
Katsoa Ihmisaivot ja Lämmönsäätely
Limbinen järjestelmä
Limbinen järjestelmä on aivoalueiden joukko, joka osallistuu mm.
Katsoa Ihmisaivot ja Limbinen järjestelmä
Lipidi
Lipidien rakenne. Lipidi eli rasva-aine on yhteisnimi eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyneille rasvoille ja rasvamaisille yhdisteille, kuten rasvoille, öljyille, vahoille, kolesterolille, steroideille, rasvaliukoisille vitamiineille (A-, D-, E- ja K-vitamiinit), monoglyserideille, diglyserideille, triglyserideille (varsinaiset rasvat) ja fosfolipideille.
Katsoa Ihmisaivot ja Lipidi
Magneettikuvaus
Ihmispään halkileikkaus magneettikuvauksella Magneettikuvauslaite Magneettikuvaus (MRI,; suomenkielinen lyhenne MK) on radiologian alaan kuuluva lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, joka perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR).
Katsoa Ihmisaivot ja Magneettikuvaus
Maitohappo
Maitohappo (C3H6O3 eli 2-hydroksipropaanihappo, rakennekaava CH3CHOHCOOH) on karboksyylihappo.
Katsoa Ihmisaivot ja Maitohappo
Mantelitumake
Mantelitumakkeet (corpus amygdaloideum) ovat kaksi mantelinmuotoista ryhmää neuroneita, jotka sijaitsevat aivojen ohimolohkossa.
Katsoa Ihmisaivot ja Mantelitumake
Masennus
Masennus voi tarkoittaa arkikielessä apeaa mielialaa, joka voi vallata myös psyykkisesti terveen ihmisen joksikin aikaa.
Katsoa Ihmisaivot ja Masennus
Melatoniini
Melatoniini on hormoni, antioksidantti ja unilääke.
Katsoa Ihmisaivot ja Melatoniini
Meningeooma
Meningeooma on aivokalvon kasvain.
Katsoa Ihmisaivot ja Meningeooma
Mielenfilosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.
Katsoa Ihmisaivot ja Mielenfilosofia
Mielenterveyden häiriö
Mielenterveyden häiriöllä tarkoitetaan yleensä mielenterveyden poikkeamista tavanomaisesta sellaisella tavalla, että siitä aiheutuu haittaa itselle tai muille.
Katsoa Ihmisaivot ja Mielenterveyden häiriö
Mieli
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.
Katsoa Ihmisaivot ja Mieli
Mieli–ruumis-ongelma
käpyrauhaseen ja sieltä aineettomaan sieluun. Mieli–ruumis-ongelma eli psykofyysinen ongelma tarkoittaa mielenfilosofiassa kysymystä siitä, kuinka aivot (aineellinen objekti) voivat olla tietoiset (mielen ilmiö).
Katsoa Ihmisaivot ja Mieli–ruumis-ongelma
Mies
Mars-symboli, joka on perinteinen mies- ja urossukupuolta tarkoittava merkki. Mies on täysikasvuinen koirassukupuolta oleva ihminen.
Katsoa Ihmisaivot ja Mies
Migreeni
Migreeni (puoli +, kalloPalo, Haahtela, Simell & Tyrkkö 1996, s. 179) on neurologinen sairaus, jolle ovat tyypillisiä kohtalaiset tai voimakkaat päänsärkykohtaukset.
Katsoa Ihmisaivot ja Migreeni
Mikrobi
Bakteerit ovat mikrobeja. Mikrobi (Ihmisen mikrobistossa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä. Patogeenit eroavat normaaliflooraan kuuluvista kommensaalimikrobeista ennen kaikkea siinä, että ne kykenevät tunkeutumaan ja leviämään elimistöön kommensaaleja paljon tehokkaammin.
Katsoa Ihmisaivot ja Mikrobi
Monityydyttymätön rasvahappo
Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) ovat varsinkin kasvirasvoissa esiintyviä rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on vähintään kaksi kaksoissidosta.
Katsoa Ihmisaivot ja Monityydyttymätön rasvahappo
Muisti
Olin Levi Warnerin ''Muisti'' (1896). Library of Congress Muisti on kyky tallentaa ja palauttaa mieleen menneitä kokemuksia.
Katsoa Ihmisaivot ja Muisti
Munasolu
Ihmisen munasolua ympäröi valkoisena näkyvä zona pellucida ja sitä ulompana follikulaarisoluista muodostuva korona radiata. Ihmisen munasolun rakenne, jossa suurimpana erottuvat tuma ja mitokondriot. Munasolu on naaraan sukusolu.
Katsoa Ihmisaivot ja Munasolu
Mutaatio
Mutaatio eli perimän muutos on satunnainen muutos eliön perimäaineksen DNA:n tai joskus RNA:n nukleotidijärjestyksessä.
Katsoa Ihmisaivot ja Mutaatio
Myeliini
Myeliini on keskus- ja ääreishermostossa esiintyvä rasvainen aine, jonka tehtävänä on muodostaa sähköä eristävä kalvo (myeliini- eli ydintuppi) solujen viejähaarakkeiden ympärille.
Katsoa Ihmisaivot ja Myeliini
Nainen
Venus-symboli, perinteinen nais- ja naarassukupuolta tarkoittava merkki. Nainen on täysikasvuinen naarassukupuolta oleva ihminen.
Katsoa Ihmisaivot ja Nainen
Narkolepsia
Narkolepsia (kreikan sanoista narkē ’lamaantuminen’ ja lepsis ’taudinkohtaus’) eli nukahtelusairaus on hypokretiinien vajauksesta johtuva aivosairaus.
Katsoa Ihmisaivot ja Narkolepsia
Näköhermo
Näköhermo lähtee silmän takaosasta, kuvassa irrotettu silmämuna Näköhermojen risteytyminen puolelta toiselle näköhermoristissä. Näköhermo on toinen aivohermo.
Katsoa Ihmisaivot ja Näköhermo
Neandertalinihminen
Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) on ihmisten (Homo) suvun sukupuuttoon kuollut laji, joka eli Euroopassa ja Lounais-Aasiassa vielä 40 000 vuotta sitten.
Katsoa Ihmisaivot ja Neandertalinihminen
Neurofilosofia (kirja)
Neurofilosofia on Patricia S. Churchlandin vuonna 2002 ilmestynyt kirja neurofilosofiasta.
Katsoa Ihmisaivot ja Neurofilosofia (kirja)
Neurohypofyysi
Neurohypofyysi eli aivolisäkkeen takalohko on aivojen pohjasta ulkoneva hermokudosrakenne, joka erittää kahta tärkeää hormonia: antidiureettista hormonia, joka vaikuttaa elimistön nestetasapainon säätelyyn sekä oksitosiinia, jolla on muun muassa lisääntymiseen ja synnytykseen liittyviä vaikutuksia.
Katsoa Ihmisaivot ja Neurohypofyysi
Neurokirurgia
Saksalainen kaiverrus vuodelta 1517 esittelee vieläkin käytössä olevaa neurokirurgista toimenpidettä, trepanaatiota eli kallon porausta. Neurokirurgia on lääketieteen ala, joka on erikoistunut keskushermoston (selkärangan ja aivojen) kirurgiseen hoitoon.
Katsoa Ihmisaivot ja Neurokirurgia
Neurologia
Neurologia (vanhentunut termi hermotautioppi) on lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja.
Katsoa Ihmisaivot ja Neurologia
Neurotiede
neuroneista vuodelta 1899. Neurotiede tarkoittaa tieteenalaa, jotka tutkii hermoston toimintaa ja rakennetta.
Katsoa Ihmisaivot ja Neurotiede
Nikamavaltimo
3D-kuva kaularangasta ja nikamavaltimoista.Nikamavaltimo on parillinen valtimo, joka kulkee kaulanikamien poikkihaarakkeissa olevien aukkojen (foramen transversarium) kautta.
Katsoa Ihmisaivot ja Nikamavaltimo
Niska-aukko
Foramen magnum ''Foramen magnum'' Niska-aukko (foramen magnum) on suuri aukko ihmisen kallon takaraivoluussa.
Katsoa Ihmisaivot ja Niska-aukko
Nukkuminen
Stanisław Wyspiańskin pastellityö nukahtaneesta pojasta vuodelta 1904. Nukkuminen tai uni on heikentyneen tietoisuuden tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta.
Katsoa Ihmisaivot ja Nukkuminen
Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö
Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (englanniksi "transient isch(a)emic attack" eli TIA) on sairauskohtaus, jossa ohimenevästi jokin osa aivoista ei saa riittävästi verta.
Katsoa Ihmisaivot ja Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö
Ohimolohko
Animaatio: Ihmisen vasen ohimolohko (oikea puoli on samanlainen). Ohimo- eli temporaalilohkot ovat osa isoaivoja.
Katsoa Ihmisaivot ja Ohimolohko
Oksitosiini
Oksitosiinin rakennekaava Oksitosiini (kreik. oksys.
Katsoa Ihmisaivot ja Oksitosiini
Oreksiinit
Oreksiini A on toinen oreksiinien lajeista. Oreksiinit ovat hypotalamuksen tuottamia neuropeptidihormoneja.
Katsoa Ihmisaivot ja Oreksiinit
Otsalohko
Otsalohko merkitty kuvaan sinisellä. Otsalohko eli frontaalilohko on isoaivopuoliskojen etuosassa sijaitseva alue.
Katsoa Ihmisaivot ja Otsalohko
Paasto
Pieter Brueghelin maalaus ''Paaston ja karnevaalin taistelu'' vuodelta 1559. Paasto tarkoittaa lyhyen tai pitkän tauon pitämistä ravinnon nauttimisesta.
Katsoa Ihmisaivot ja Paasto
Paise
Abskessi Paise puhkaisun ja tyhjennyksen jälkeen. Paise eli absessi on märkäpesäke, joka syntyy paikallisen tulehduksen seurauksena.
Katsoa Ihmisaivot ja Paise
Parkinsonin tauti
Parkinsonin tauti on parantumaton ja etenevä neurologinen sairaus, jonka motoriset perusoireet ovat lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus ja hankaloitunut kävely.
Katsoa Ihmisaivot ja Parkinsonin tauti
Pää
Ihmisen pään aistinelimet, lihakset ja verisuonet etupuolelta. tuntosarvet. Pää on useimmilla eläimillä oleva ruumiinosa, jossa tavallisesti sijaitsevat aivot sekä tärkeimmät aistinelimet.
Katsoa Ihmisaivot ja Pää
Päälakilohko
Päälakilohko kuvassa keltaisella. Päälakilohko tai päälaenlohko (lobus parietalis) on yksi aivojen neljästä aivolohkosta.
Katsoa Ihmisaivot ja Päälakilohko
Päänsärky
''The Head Ache'', suom. ''Päänsärky'', George Cruikshank 1819 Päänsärky on pään alueen särkyä.
Katsoa Ihmisaivot ja Päänsärky
Peilisolu
Peilisolut ovat hermosoluja eli neuroneita, jotka reagoivat liikkeisiin, ääniin, ilmeisiin ja eleisiin.
Katsoa Ihmisaivot ja Peilisolu
Persoonallisuus
Persoonallisuus on ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen muodostama kokonaisuus, joka on kullekin ihmiselle luonteenomainen ja melko pysyvä eri tilanteissa ja eri aikoina.
Katsoa Ihmisaivot ja Persoonallisuus
Pikkuaivot
Pikkuaivot kuvassa väritettynä. Pikkuaivot (lat. cerebellum) on aivojen osa, joka sijaitsee isoaivopuoliskojen alapuolella takaraivossa kallon takaosassa.
Katsoa Ihmisaivot ja Pikkuaivot
Pikkuaivoteltta
Pikkuaivoteltta on merkitty punaisella. Pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli, on pikkuaivojen ja takaraivolohkojen väliin sisemmästä kovakalvosta muodostuva osa, joka erottaa pikkuaivot takaraivonlohkojen alaosasta.
Katsoa Ihmisaivot ja Pikkuaivoteltta
Plakki
Plakki tai täsmällisemmältä nimeltään hammasplakki on hampaissa olevaa biofilmiä, limapeitettä, joka sisältää bakteereja sekä niiden aineenvaihduntatuotteita.
Katsoa Ihmisaivot ja Plakki
Prioni
Prionit (akronyymi sanoista proteinaceous infectious particle, proteiinin kaltainen tarttuvia tauteja aiheuttava hiukkanen) ovat tulehdusta aiheuttavia, itseään jäljentäviä valkuaisainerakenteita.
Katsoa Ihmisaivot ja Prioni
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Katsoa Ihmisaivot ja Proteiini
Psykiatria
Psykiatria on lääketieteen erikoisala, joka tutkii sairauksia ja häiriöitä, jotka aiheuttavat mielenterveyteen, käyttäytymiseen, tiedonkäsittelyyn tai motorisiin toimintoihin tai seksuaalitoimintoihin liittyviä oireita ja monesti myös elimellisiä muutoksia aivoissa.
Katsoa Ihmisaivot ja Psykiatria
Puhe
Puhe on ainoastaan ihmiselle ominainen keino tuottaa ja ilmaista kielellisiä viestejä käyttäen hyväksi ihmisäänen tuottamisen mahdollistavia anatomisia rakenteita.
Katsoa Ihmisaivot ja Puhe
Pyörätuoli
Pyörätuoli, joskus myös rullatuoli, on pyörillä kulkeva liikkumisen apuväline, jossa istutaan.
Katsoa Ihmisaivot ja Pyörätuoli
Rasvaliukoisuus
Rasvaliukoisuus (lipofiilisyys) on kemiallisen aineen kyky liueta rasvoihin, öljyihin, lipideihin ja poolittomiin liuottimiin.
Katsoa Ihmisaivot ja Rasvaliukoisuus
Refleksi
Refleksi (lat. reflexus.
Katsoa Ihmisaivot ja Refleksi
REM-uni
REM-uni. Aivosähkökäyrä ympäröity punaisella suorakaiteella, silmien liikkeet punaisella vaakaviivalla. REM-uni (vilkeuni, aktiiviuni, paradoksinen uni, ’nopea silmien liikkuminen’) on yksi nukkumisen vaihe, jonka aikana tapahtuu suurin osa unien näkemisestä.
Katsoa Ihmisaivot ja REM-uni
Ruoansulatus
Ihmisen ruoansulatusjärjestelmä Ruoansulatus eli digestio saa aikaan sen, että monimutkaiset ravintoaineet pilkkoutuvat yksinkertaisiksi aineiksi, jotka ruumiin solut sitten käyttävät hyväkseen energianlähteenä ja rakennusmateriaalina.
Katsoa Ihmisaivot ja Ruoansulatus
Savanni
Leijona savannilla Afrikassa. Savanni on trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jota luonnehtii ruohikko ja harva puusto.
Katsoa Ihmisaivot ja Savanni
Selkäydin
Poikkileikkaus selkäytimestä, jossa näkyy sinisellä selkäydinhermon takajuuri ja punaisella etujuuri. Selkäydin on keskushermostoon kuuluva osa, joka sijaitsee selkäydinkanavassa.
Katsoa Ihmisaivot ja Selkäydin
Seulaluu
Seulaluu on pariton luu, joka muodostaa osan kallonpohjaa ja nenäontelon kattoa.
Katsoa Ihmisaivot ja Seulaluu
Stressi
Stressi tarkoittaa tilannetta, jossa käytettävissä olevat voimavarat ovat koetuksella tai ylittyvät.
Katsoa Ihmisaivot ja Stressi
Sudoku
Tavallinen ratkaisematon klassikkosudoku Ylläoleva sudoku ratkaistuna Sudoku on logiikkapeli, jossa tehtävänä on täyttää neliönmuotoinen ruudukko merkeillä niin että jokaisella vaakarivillä ja pystyrivillä sekä jokaisessa osaneliössä käytetään samaa merkkiä tasan yhden kerran.
Katsoa Ihmisaivot ja Sudoku
Syöpä
Syöpä on yleisnimitys pahanlaatuisille kasvaintaudeille.
Katsoa Ihmisaivot ja Syöpä
Synapsi
Synapsi eli hermoliitos on kahden hermosolun liitospinta, jonka kautta hermoimpulssi siirtyy tai jää siirtymättä hermosolusta toiseen.
Katsoa Ihmisaivot ja Synapsi
Takaraivolohko
Vasen takaraivolohko merkittynä punaisella. Takaraivolohko eli okkipitaalilohko on osa isoaivoja.
Katsoa Ihmisaivot ja Takaraivolohko
Talamus
Näkökukkulan sijainti Näkökukkula eli talamus on aistiratojen väliasemana toimiva suuri tumake, joka sijaitsee väliaivojen sivuseinämissä.
Katsoa Ihmisaivot ja Talamus
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö
ADHD-aivojen aktiivisuustaso on usein normaalia matalampi.Maarit Virta, Anita Salakari: ADHD-aikuisen selviytymisopas. Tammi 2012. Oikealla ADHD-henkilön aivot PET-kuvassa. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli ADHD (engl. attention deficit hyperactivity disorder) on kognitiivista toimintakykyä alentava neurologinen poikkeavuus.
Katsoa Ihmisaivot ja Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö
Tavu (tietotekniikka)
Tavu on tietotekniikassa käytettävä mittayksikkö sellaiselle tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä.
Katsoa Ihmisaivot ja Tavu (tietotekniikka)
Testosteroni
Testosteroni on androgeenihormoneihin lukeutuva sukupuolihormoni, jota esiintyy runsaasti miehillä ja vähäisemmässä määrin myös naisilla.
Katsoa Ihmisaivot ja Testosteroni
Tietoisuus
Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. Robert Fludd: ''Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris – – historia'', tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X, ''De triplici animae in corpore visione''. Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.
Katsoa Ihmisaivot ja Tietoisuus
Toimintapotentiaali
Toimintapotentiaali eli toimintajännite eli aktiopotentiaali on solun – usein hermosolun – kalvoa pitkin kulkeva sähköisen latauksen aalto.
Katsoa Ihmisaivot ja Toimintapotentiaali
Tottumus
Tottumus tai tapa on ihmis- tai eläinyksilön automaattiseksi, rutiininomaiseksi muodostunutta toimintaa, ajattelua tai tunnetta.
Katsoa Ihmisaivot ja Tottumus
Tuhkarokko
Tuhkarokko eli morbilli eli rubeola on tuhkarokkoviruksen aiheuttama tartuntatauti, jonka voi saada elinaikanaan vain kerran.
Katsoa Ihmisaivot ja Tuhkarokko
Tumake
Tumake (nucleus, mon. nuclei) hermotumake on selkärankaisten aivoissa tai selkäytimessä oleva hermosolujen muodostama solukertymä.
Katsoa Ihmisaivot ja Tumake
Umpieritysjärjestelmä
'''Tärkeimmät umpirauhaset.''' Mies vasemmalla, nainen oikealla. '''1.''' Käpyrauhanen '''2.''' Aivolisäke '''3.''' Kilpirauhanen '''4.''' Kateenkorva '''5.''' Lisämunuaisen kuorikerros '''6.''' Haima '''7.''' Munasarja '''8.''' Kives Umpirauhaset muodostavat umpieritysjärjestelmän (sisäeritysjärjestelmä), jossa tiehyettömät umpirauhaset erittävät kemiallisia välittäjäaineita, hormoneita, jotka kiertävät verenkierrossa ja vaikuttavat toisiin elimiin.
Katsoa Ihmisaivot ja Umpieritysjärjestelmä
Unennäkö
Brittiläisen taiteilijan John Anster Fitzgeraldin (1823–1906) uniaiheinen maalaus ''The Stuff That Dreams Are Made Of''. Unennäkö on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy unia – ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia.
Katsoa Ihmisaivot ja Unennäkö
Univelka
Univelka (tunnetaan myös nimillä univaje ja unenpuute) on unen saannin ja tarpeen välinen epäsuhta, joka johtuu univajeesta.
Katsoa Ihmisaivot ja Univelka
Valkea aine
Valkea aine (lat. substantia alba) on pääosin valkeista hermosyistä muodostunutta aivokudoksessa harmaan kuorikerroksen alla ja selkäytimen reunaosissa sijaitsevaa hermokudosta.
Katsoa Ihmisaivot ja Valkea aine
Valkosolu
Vasemmalta oikealle: punasolu, verihiutale ja valkosolu. Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja, jotka osana immuunijärjestelmää auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja.
Katsoa Ihmisaivot ja Valkosolu
Valtimo (anatomia)
300px Valtimo on paksuseinäinen verisuoni, joka kuljettaa verta sydämestä poispäin.
Katsoa Ihmisaivot ja Valtimo (anatomia)
Väliaivot
Diencephalon (punaisella). 3D-GIF-animaatio. Väliaivot ovat yksi aivojen ja aivorungon osa.
Katsoa Ihmisaivot ja Väliaivot
Välimeren ruokavalio
Välimeren ruokavalioon kuuluu oliiviöljy, ruoan kanssa nautittu punaviini, vehnäleipä, valkosipuli ja vihannekset sekä hedelmät. Välimeren ruokavalio on ruokavalio, joka perustuu Välimeren seudulla asuvien väestöjen perinteisiin ruokakulttuureihin.
Katsoa Ihmisaivot ja Välimeren ruokavalio
Verenpaine
Verenpainemittari Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta.
Katsoa Ihmisaivot ja Verenpaine
Veri
Veren punasoluja Verenkiertoelimistö Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehon eri osiin ja kuona-aineita kehon kuona-aineidenpoistosta vastaaviin osiin.
Katsoa Ihmisaivot ja Veri
Veri-aivoeste
Elektronimikroskooppikuva rotan veri-aivoesteestä. Veri-aivoeste tai aivo-verieste on fyysinen este, joka estää monien aineiden pääsyn verenkierrosta aivosoluihin.
Katsoa Ihmisaivot ja Veri-aivoeste
Viejähaarake
Solun runko punaisella värillä: 5. tumake, 15. tuojahaarake, 16. viejähaarake, 19. synapsi, 21. myeliinituppi, 22. Ranvierin kurouma, 23. hermopääte, aksonin haarautunut pää Viejähaarake eli aksoni tai hermosyy on hermosolun eli neuronin osa, joita on vain yksi neuronia kohti, kun taas tuojahaarakkeita eli dendriittejä on useita yhdessä neuronissa.
Katsoa Ihmisaivot ja Viejähaarake
Virukset
Virus on hyvin pieni biologinen järjestelmä, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen.
Katsoa Ihmisaivot ja Virukset
Wernicken alue
200px Wernicken alue on alue ihmisen vasemmassa ohimolohkossa.
Katsoa Ihmisaivot ja Wernicken alue
Ydinjatke
Ydinjatkeen sijainti selkäytimen ja aivojen välissä Ydinjatke (vanh. ydinjatkos, ytimenjatkos) on aivosillan ja selkäytimen välissä sijaitseva aivojen alin osa, joka lasketaan kuuluvaksi aivorunkoon.
Katsoa Ihmisaivot ja Ydinjatke
Yhteinen päänvaltimo
Oikea yhteinen päänvaltimo Yhteisten päänvaltimoiden haarautuminen aortankaaresta Oikea ja vasen yhteinen päänvaltimo eli oikea ja vasen yhteinen kaulavaltimo kuljettavat verta pään alueelle.
Katsoa Ihmisaivot ja Yhteinen päänvaltimo
Yläonttolaskimo
Verenkierto sydämessä. Yläonttolaskimo sijaitsee sydämen oikean eteisen yläpuolella. Yläonttolaskimo on ihmisillä ylävartalolta sydämeen niukkahappista verta tuova verisuoni, jota kutsutaan eläimillä etuonttolaskimoksi.
Katsoa Ihmisaivot ja Yläonttolaskimo
Yleisälykkyys
Yleinen älykkyystekijä eli ''g'' (punainen ympyrä) selittää osan suorituksesta kaikentyyppisissä älykkyystesteissä (siniset soikiot).Yleisälykkyydellä tarkoitetaan sitä älykkyystestauksessa havaittua säännönmukaisuutta, että henkilöiden tulokset erityyppisiä älyllisiä kykyjä mittaavissa testeissä korreloivat yleensä positiivisesti keskenään.
Katsoa Ihmisaivot ja Yleisälykkyys
Katso myös
Aivot
- Aivokammio
- Aivokuolema
- Aivopuolisko
- Aivosilta
- Aivot
- Ihmisaivot
- Kallonsisäinen tilavuus
- Kymmenen prosentin myytti
- Ohimolohko
- Otsalohko
- Veri-aivoeste
Tunnetaan myös nimellä Ihmisen aivot.