Työskentelemme Unionpedia-sovelluksen palauttamiseksi Google Play Kaupassa
LähteväSaapuvat
🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!
Instagram Facebook X LinkedIn

Homel

Indeksi Homel

Homel eli Gomel on Valko-Venäjän toiseksi suurin kaupunki ja Homelin alueen keskus.

Avaa Google Mapsissa

Sisällysluettelo

  1. 51 suhteet: Bartolomeo Rastrelli, Belneftehim, Belorusneft, Dnepr, Eurooppatie, Eurooppatie E271, FK Homel, Ghetto, Gomelski himitšeski zavod, Gomeltransneft Družba, Gomselmaš, Homelin alue, Homelin lääketieteellinen valtionyliopisto, Homelin lentoasema, Homelin piiri, Homelin rautatieasema, Homelin teknillinen valtionyliopisto, Homelin valtionyliopisto, Huoltoasema, Ivan Paskevitš, Juutalaiset, Kastsjukouka, Katariina Suuri, Kaupunkimaiset taajamat Valko-Venäjällä, Kiova, Liettuan suuriruhtinaskunta, Liivinmaan sota, Minsk, Mogiljovin kuvernementti, Moskovan Venäjä, Nikolai Rumjantsev, Pavel Suhoi, Pietari (kaupunki), Pjotr Rumjantsev, Pribytki (lentotukikohta), Puola-Liettua, Puolan ensimmäinen jako, Puolan piirikunnat, Radvila, Retšytsa, Simferopol, Sož, Suomen jalkapallomaajoukkue, Talvipalatsi, Tšernihiv, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, Toinen maailmansota, Valko-Venäjä, Valko-Venäjän jalkapallomaajoukkue, Venäjän keisarikunta, ... Laajenna indeksi (1 lisää) »

  2. Valko-Venäjän kaupungit

Bartolomeo Rastrelli

Bartolomeo Rastrelli Pietro Rotarin öljymaalauksessa 1750– tai 1760 -luvulta Francesco Bartolomeo Rastrelli (1700–1771) oli italialaissyntyinen, suurimman osan elämästään Venäjällä asunut arkkitehti.

Katsoa Homel ja Bartolomeo Rastrelli

Belneftehim

Belneftehim eli Belnaftahim on huhtikuussa 1997 perustettu Valko-Venäjän öljy- ja kemianteollisuuden valtionkonserni.

Katsoa Homel ja Belneftehim

Belorusneft

Belorusneft eli Belarusnafta on Valko-Venäjällä toimiva konserniyritys, joka vastaa yhdessä emoyhtiönsä, kemianteollisuuskonserni Belneftehimin kanssa esimerkiksi maan suurimmasta huoltoasemaverkostosta.

Katsoa Homel ja Belorusneft

Dnepr

Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.

Katsoa Homel ja Dnepr

Eurooppatie

Eurooppatiet ovat Euroopan valtioita yhdistävään kansainväliseen E-tieverkkoon kuuluvia teitä.

Katsoa Homel ja Eurooppatie

Eurooppatie E271

E271 eli Eurooppatie 271 eli valkovenäläinen valtatie M5 on 309 kilometriä pitkä eurooppatie Valko-Venäjällä, joka johtaa pääkaupunki Minskin kehätieltä maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Homeliin maan koillisosissa.

Katsoa Homel ja Eurooppatie E271

FK Homel

FK Homel tai FK Gomel on jalkapalloseura Homelin kaupungista.

Katsoa Homel ja FK Homel

Ghetto

Rooman juutalaiskortteli 1880-luvulla, kymmenen vuotta gheton muurien purkamisen jälkeen. Ghetto tai getto oli ahdas kaupunginosa, jonka muurien sisälle Euroopan juutalaiset määrättiin menneinä aikoina asumaan.

Katsoa Homel ja Ghetto

Gomelski himitšeski zavod

Gomelski himitšeski zavod eli Homelin kemiallinen tehdas on Valko-Venäjän kaakkoisosassa Homelin eli Gomelin kaupungissa toimiva teollisuusyritys, joka valmistaa esimerkiksi fosforipitoisia mineraalilannoitteita ja petrokemiaan pohjautuvia kemianteollisuuden tuotteita.

Katsoa Homel ja Gomelski himitšeski zavod

Gomeltransneft Družba

Gomeltransneft Družba on Valko-Venäjän eteläosien läpi Venäjän Brjanskin alueelta Puolaan ja Ukrainaan kulkevasta öljyputkesta ja sen öljynsiirrosta vastaava valkovenäläinen osakeyhtiö (OAO).

Katsoa Homel ja Gomeltransneft Družba

Gomselmaš

Gomselmaš on suuri maatalouskoneita valmistava valkovenäläinen yritys.

Katsoa Homel ja Gomselmaš

Homelin alue

Homelin alue eli Gomelin alue on Valko-Venäjän etelä- ja kaakkoisosassa sijaitseva maakunta (oblasti).

Katsoa Homel ja Homelin alue

Homelin lääketieteellinen valtionyliopisto

Homelin lääketieteellisen yliopiston päärakennusta Homelin lääketieteellinen valtionyliopisto on vuonna melko nuori lääketieteellinen yliopisto Valko-Venäjän kaakkoisosassa, Valko-Venäjän 2.

Katsoa Homel ja Homelin lääketieteellinen valtionyliopisto

Homelin lentoasema

Homelin lentoasema eli Gomelin lentoasema on Valko-Venäjän toiseksi suurimman kaupungin Homelin (Gomel) kaupungin koillispuolella Homelin piirissä sijaitseva lentoasema.

Katsoa Homel ja Homelin lentoasema

Homelin piiri

Homelin piiri eli Gomelin piiri on Homelin alueella Valko-Venäjällä sijaitsevaa Homelin kaupunkipiiriä ympäröivä hallintopiiri.

Katsoa Homel ja Homelin piiri

Homelin rautatieasema

Homelin rautatieasema eli Gomelin rautatieasema on tärkeä Valko-Venäjän rautateiden väli- ja risteysasema Valko-Venäjän toiseksi suurimmassa kaupungissa Homelissa (Gomel). Homelin asema sijaitsee Homelin kantakaupungissa. Asemalta kulkee kaukojunia muihin Valko-Venäjän maakuntakeskuksiin sekä ulkomaille, mm.

Katsoa Homel ja Homelin rautatieasema

Homelin teknillinen valtionyliopisto

Homelin Pavel Suhoin tekninen valtionyliopisto on tekniikan korkeakoulu Valko-Venäjän kaakkoisosassa sijaitsevassa Homelissa (eli Gomelissa).

Katsoa Homel ja Homelin teknillinen valtionyliopisto

Homelin valtionyliopisto

Homelin valtionyliopiston päärakennus Homelin valtionyliopisto on yliopisto Valko-Venäjän kaakkoisosassa, maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Homelissa (eli Gomelissa).

Katsoa Homel ja Homelin valtionyliopisto

Huoltoasema

Orlenin huoltoasema Berliinissä Sörnäisten rantatien varrella vuonna 2006. Huoltoasema eli huoltamo on liike, joka myy moottoriajoneuvoihin polttoainetta ja muita tarvikkeita.

Katsoa Homel ja Huoltoasema

Ivan Paskevitš

Ivan Paskevitš Ivan Fjodorovitš Paskevitš (19. toukokuuta (J: 8. toukokuuta) 1782 Poltava –1. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1856 Varsova) oli venäläinen sotamarsalkka, Varsovan ruhtinas ja Jerevanin kreivi.

Katsoa Homel ja Ivan Paskevitš

Juutalaiset

Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.

Katsoa Homel ja Juutalaiset

Kastsjukouka

Kastsjukouka eli Kostjukovka on noin 9 500 asukkaan teollisuustaajama Homelin suurkaupungin luoteispuolella Homelin alueella Valko-Venäjällä.

Katsoa Homel ja Kastsjukouka

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Katsoa Homel ja Katariina Suuri

Kaupunkimaiset taajamat Valko-Venäjällä

Valko-Venäjällä on monia eli noin sata kaupunkimaista taajamaa.

Katsoa Homel ja Kaupunkimaiset taajamat Valko-Venäjällä

Kiova

Kiova on Ukrainan pääkaupunki.

Katsoa Homel ja Kiova

Liettuan suuriruhtinaskunta

Liettuan suuriruhtinaskunta, ajan virallisen lakikokoelman mukaan täsmällisemmin Liettuan, Rusin ja Samogitian suuriruhtinaskunta, oli monikulttuurinen itäeurooppalainen valtio, joka eri muodoissaan oli olemassa 1200-luvun puolestavälistä vuoteen 1795 saakka.

Katsoa Homel ja Liettuan suuriruhtinaskunta

Liivinmaan sota

Liivinmaan sota käytiin vuosina 1558–1583 Liivinmaan eli nykyisten Viron ja Latvian alueen hallinnasta.

Katsoa Homel ja Liivinmaan sota

Minsk

Minsk on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki.

Katsoa Homel ja Minsk

Mogiljovin kuvernementti

Mogiljovin kuvernementti eli Mahiljoun kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue vuosina 1772–1796 ja 1802–1917.

Katsoa Homel ja Mogiljovin kuvernementti

Moskovan Venäjä

Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.

Katsoa Homel ja Moskovan Venäjä

Nikolai Rumjantsev

Nikolai Petrovitš Rumjantsev (1754–1826) (3. (J: 14.) huhtikuuta 1754, Striapkovon kylä, Jurjevskin piiri, Vladimirin kuvernementti – 3. (J: 15.) tammikuuta 1826, Pietari) oli venäläinen kreivi, valtiomies sekä kulttuuri- ja tiedevaikuttaja. Hän oli maan ulkoministeri vuosina 1808–1812, oli toisena Venäjän valtuutettuna solmimassa Haminan rauhaa 1809 ja vuosina 1810–1812 Venäjän valtakunnanneuvoston puheenjohtaja.

Katsoa Homel ja Nikolai Rumjantsev

Pavel Suhoi

Valkovenäläinen postimerkki (2020). Valkovenäläinen postimerkki (1995). Pavel Osipovitš Suhoi (Pavel Vosipavitš Suh’i) (22. heinäkuuta 1895 Hlybokaje– 15. syyskuuta 1975 Moskova) oli taustaltaan valkovenäläinen neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija.

Katsoa Homel ja Pavel Suhoi

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Katsoa Homel ja Pietari (kaupunki)

Pjotr Rumjantsev

Sotamarsalkka Rumjantsev Pjotr Aleksandrovitš Rumjantsev-Zadunaiski (15. tammikuuta (J: 4. tammikuuta) 1725 Moskova – 19. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1796 Tašan, Pultavan kuvernementti) oli yksi keisarillisen Venäjän johtavista kenraaleista ja sen laajentumispyrkimysten merkittäviä toteuttajia 1700-luvulla.

Katsoa Homel ja Pjotr Rumjantsev

Pribytki (lentotukikohta)

Pribytki, myös Zjabrauka tai Zjabrovka on Homelista 16 kilometriä kaakkoon, Valko-Venäjän Homelin alueen Homelin piirissä sijaitseva lentotukikohta.

Katsoa Homel ja Pribytki (lentotukikohta)

Puola-Liettua

Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.

Katsoa Homel ja Puola-Liettua

Puolan ensimmäinen jako

Ensimmäinen jako Puolan ensimmäinen jako tapahtui vuonna 1772 Barin konfederaation kapinan 1768–1776 vuoksi.

Katsoa Homel ja Puolan ensimmäinen jako

Puolan piirikunnat

Puolan piirikunnat Puolan piirikunnat eli hallintopiirit (monikossa powiaty) muodostavat Puolan paikallishallinnon keskimmäisen portaan.

Katsoa Homel ja Puolan piirikunnat

Radvila

Kristinas Astikasin saama, sittemmin Radvilain aatelissuvun käyttämä vaakuna torvilla Mikalojus Radvila Nuoremman suvulleen 1518 saama saksalais-roomalaisen keisarikunnan herttuan vaakuna Vuonna 1547 Mikalojus Radvila Mustan ja Mikalojus Radvila Punaisen suvuilleen saama saksalais-roomalaisen keisarikunnan herttuan vaakuna Radziwiłłin herttuoiden oletettu puolalainen aatelisvaakuna.

Katsoa Homel ja Radvila

Retšytsa

Retšytsa (IPA) eli Retšitsa on keskikokoinen kaupunki ja hallintopiiri Homelin alueella Valko-Venäjän eteläosissa.

Katsoa Homel ja Retšytsa

Simferopol

Simferopol on Ukrainan Krimin autonomisen tasavallan pääkaupunki ja siihen kuuluva kaupunkipiiri Krimin niemimaan eteläosassa.

Katsoa Homel ja Simferopol

Sož

Sož (ja) on Dneprin merkittävimpiä itäpuolisia sivujokia.

Katsoa Homel ja Sož

Suomen jalkapallomaajoukkue

Suomen jalkapallomaajoukkue edustaa Suomea kansainvälisessä jalkapallossa ja toimii Suomen jalkapalloa hallinnoivan Suomen Palloliiton (SPL) alaisuudessa.

Katsoa Homel ja Suomen jalkapallomaajoukkue

Talvipalatsi

Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta. Ilmakuva Talvipalatsista. Talvipalatsi on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917.

Katsoa Homel ja Talvipalatsi

Tšernihiv

Tšernihiv (Tšernigov) on vanha kaupunki Pohjois-Ukrainassa.

Katsoa Homel ja Tšernihiv

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Onnettomuuspaikan sijainti kartalla. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 26.

Katsoa Homel ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Katsoa Homel ja Toinen maailmansota

Valko-Venäjä

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.

Katsoa Homel ja Valko-Venäjä

Valko-Venäjän jalkapallomaajoukkue

Valko-Venäjän jalkapallomaajoukkue edustaa Valko-Venäjää kansainvälisissä jalkapallon maajoukkuekilpailuissa.

Katsoa Homel ja Valko-Venäjän jalkapallomaajoukkue

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Katsoa Homel ja Venäjän keisarikunta

1986

Vuosi 1986 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Katsoa Homel ja 1986

Katso myös

Valko-Venäjän kaupungit

Tunnetaan myös nimellä Gomel.

, 1986.