Sisällysluettelo
271 suhteet: A priori ja a posteriori, Abrahamilainen uskonto, Adi Shankara, Afrikkalainen filosofia, Aine, Ajattelu, Aksapada Gautama, An sich, Analyyttinen filosofia, Analyyttinen ja mannermainen filosofia, Anselm Canterburylainen, Antiikin demokratia, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikka, Argumentti, Aristoteles, Aristotelismi, Arjalaiset, Arthur Schopenhauer, Arvo, Asteekkien filosofia, Ateena, Ateismi, Auguste Comte, Augustinus, Averroës, Avicenna, Āstika ja nāstika, Baruch Spinoza, Bertrand Russell, Biologian filosofia, Buddhalainen filosofia, Buddhalaisuus, Carvaka, Charles S. Peirce, David Hume, Dharma, Dharmakirti, Duns Scotus, Edmund Husserl, Eduard von Hartmann, Eino Kaila, Eksistentialismi, Elämä, Elämän tarkoitus, Elämänfilosofia, Empirismi, Encyclopédie, Epikurolaisuus, Erityistieteet, ... Laajenna indeksi (221 lisää) »
A priori ja a posteriori
A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.
Katsoa Filosofia ja A priori ja a posteriori
Abrahamilainen uskonto
viitattu.
Katsoa Filosofia ja Abrahamilainen uskonto
Adi Shankara
Adi Shankara (tunnetaan myös nimillä Śaṅkara Bhagavatpādācārya, "opettaja jumalan jaloissa", ja Ādi Śaṅkarācārya, "ensimmäinen Shankara"), oli intialainen filosofi joka vakiinnutti Advaita Vedantan opin.
Katsoa Filosofia ja Adi Shankara
Afrikkalainen filosofia
Afrikkalainen filosofia on osittain kiistanalainen termi, ja eri filosofit käyttävät sitä eri tavalla.
Katsoa Filosofia ja Afrikkalainen filosofia
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Katsoa Filosofia ja Aine
Ajattelu
Keskittynyttä ajattelua. Ajattelu on informaation mentaalista esitystä ja käsittelyä, sekä näiden vuorovaikutusta.
Katsoa Filosofia ja Ajattelu
Aksapada Gautama
Aksapada Gautama (Akshapada, Gotama) (n. 500 eaa. tai viimeistään 150 eaa.) oli intialainen viisas, jota pidetään hindulaisen filosofian Nyaya-koulukunnan perustajana ja Nyāya Sūtrien kirjoittajana.
Katsoa Filosofia ja Aksapada Gautama
An sich
An sich (sinänsä) on saksankielinen ilmaus, joka tarkoittaa jonkin asian tai ilmiön tarkastelua itsessään, omana itsenään.
Katsoa Filosofia ja An sich
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Katsoa Filosofia ja Analyyttinen filosofia
Analyyttinen ja mannermainen filosofia
Analyyttistä filosofiaa ja mannermaista filosofiaa pidetään nykyfilosofian merkittävimpinä suuntauksina.
Katsoa Filosofia ja Analyyttinen ja mannermainen filosofia
Anselm Canterburylainen
Pyhä Anselm Canterburylainen (1033 tai 1034 – 21. huhtikuuta 1109) oli keskiaikainen filosofi ja teologi.
Katsoa Filosofia ja Anselm Canterburylainen
Antiikin demokratia
Demokratia eli kansanvalta oli antiikin Kreikassa yksi kolmesta tärkeimmästä polisten eli kaupunkivaltioiden valtiomuodoista oligarkian ja tyrannian ohella.
Katsoa Filosofia ja Antiikin demokratia
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Katsoa Filosofia ja Antiikin filosofia
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Katsoa Filosofia ja Antiikin Kreikka
Argumentti
Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Katsoa Filosofia ja Argumentti
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Katsoa Filosofia ja Aristoteles
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Katsoa Filosofia ja Aristotelismi
Arjalaiset
Arjalaisten reitti Iranin kautta Intiaan (Kazanasin mukaan). Yksityiskohta saksalaisen Meyersin tietosanakirjan etnografisesta kartasta vuodelta 1890. Muun muassa eurooppalaisten arjalaisten ja indoarjalaisten asuinalueet näkyvissä. Arjalaiset olivat kansa, joka muutti Keski-Aasiasta Persiaan ja Pohjois-Intiaan neljänneltä vuosituhannelta eaa.
Katsoa Filosofia ja Arjalaiset
Arthur Schopenhauer
Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig, Puola-Liettua – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main, Saksan liitto) oli 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja.
Katsoa Filosofia ja Arthur Schopenhauer
Arvo
Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.
Katsoa Filosofia ja Arvo
Asteekkien filosofia
Asteekkien filosofia koostui asteekkien valtakunnassa kehittyneistä filosofisista ajatuksista, jotka olivat Amerikan mantereen kehittyneimpiä ja monilta osiltaan verrattavissa antiikin kreikkalaiseen filosofiaan.
Katsoa Filosofia ja Asteekkien filosofia
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Katsoa Filosofia ja Ateena
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Katsoa Filosofia ja Ateismi
Auguste Comte
Auguste Comte (17. tammikuuta, kirjattu syntymäaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier – 5. syyskuuta 1857 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi.
Katsoa Filosofia ja Auguste Comte
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Katsoa Filosofia ja Augustinus
Averroës
Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.
Katsoa Filosofia ja Averroës
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Katsoa Filosofia ja Avicenna
Āstika ja nāstika
Astika (āstika, ”ortodoksinen” eli ”oikeaoppinen”) ja nastika (nāstika, ”heterodoksinen”) viittaavat hindulaisessa filosofiassa koulukuntien ja filosofien luokitteluun sen mukaan, hyväksyvätkö ne Veda-kirjojen auktoriteetin korkeimpana ilmoituksena vai eivät.
Katsoa Filosofia ja Āstika ja nāstika
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Katsoa Filosofia ja Baruch Spinoza
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Katsoa Filosofia ja Bertrand Russell
Biologian filosofia
Biologian filosofia (joskus myös biofilosofia) on tieteenfilosofian osa-alue, joka käsittelee tietoteoreettisia, metafyysisiä ja eettisiä kysymyksiä biologisissa ja biomedikaalisissa tieteissä.
Katsoa Filosofia ja Biologian filosofia
Buddhalainen filosofia
Buddhalainen filosofia käsittelee laajasti metafysiikan, fenomenologian, etiikan ja tietoteorian ongelmia.
Katsoa Filosofia ja Buddhalainen filosofia
Buddhalaisuus
Buddhalaisuus on Intiassa noin 500 eaa.
Katsoa Filosofia ja Buddhalaisuus
Carvaka
Carvaka, joka tunnetaan myös nimellä Lokayata tai Carvakan materialistinen traditio, oli muinaisen intialaisen filosofian koulukunta, joka oli avoimesti materialistinen, ateistinen ja empiristinen.
Katsoa Filosofia ja Carvaka
Charles S. Peirce
Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.
Katsoa Filosofia ja Charles S. Peirce
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Katsoa Filosofia ja David Hume
Dharma
Dharman ratas Dharma (sanskritia; devanagari धर्म, paaliksi धम्म dhamma ’(luonnon)laki’, ’oikeus’, ’luonnollinen järjestys’, ’hyve’ ja niin edelleen) on lukuisten intialaisten tai intialaisperäisten uskontojen keskeinen teoreettinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisestä riippumatta olemassa olevaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjestyksen mukaista elämää.
Katsoa Filosofia ja Dharma
Dharmakirti
Dharmakirti (n. 600-luku) oli intialainen oppinut ja yksi intialaisen filosofisen logiikan buddhalaisista perustajista.
Katsoa Filosofia ja Dharmakirti
Duns Scotus
Justus van Gent: Johannes Duns Scotus. Johannes Duns Scotus (noin 1266 – 8. marraskuuta 1308) oli teologi, filosofi ja loogikko, ja nykyisin katolisen kirkon autuas.
Katsoa Filosofia ja Duns Scotus
Edmund Husserl
Edmund Gustav Albrecht Husserl (8. huhtikuuta 1859 Proßnitz – 26. huhtikuuta 1938 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi ja fenomenologian perustaja.
Katsoa Filosofia ja Edmund Husserl
Eduard von Hartmann
Eduard von Hartmann Karl Robert Eduard von Hartmann (23. helmikuuta 1842 Berliini – 5. kesäkuuta 1906) oli saksalainen filosofi.
Katsoa Filosofia ja Eduard von Hartmann
Eino Kaila
Eino Sakari Kaila (vuoteen 1906 Johansson; 9. elokuuta 1890 Alajärvi – 31. heinäkuuta 1958 Kirkkonummi) oli suomalainen filosofi ja psykologi.
Katsoa Filosofia ja Eino Kaila
Eksistentialismi
Eksistentialismi on mannermaisen filosofian ja kirjallisuuden suuntaus, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta.
Katsoa Filosofia ja Eksistentialismi
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Katsoa Filosofia ja Elämä
Elämän tarkoitus
Henry Courtney Selous: ''Hamlet ja pääkallo'' Elämän tarkoitus on yleensä nimitys filosofiselle kysymykselle, miksi ihmiset elävät, mikä on heidän elämänsä tavoite tai miksi koko maailma on olemassa.
Katsoa Filosofia ja Elämän tarkoitus
Elämänfilosofia
Elämänfilosofia on filosofiaa, joka keskittyy kysymykseen ”miten pitäisi elää?”.
Katsoa Filosofia ja Elämänfilosofia
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Katsoa Filosofia ja Empirismi
Encyclopédie
''Encyclopédien'' kansi. Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers oli varhainen Ranskassa vuodesta 1751 alkaen julkaistu tietosanakirja.
Katsoa Filosofia ja Encyclopédie
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta.
Katsoa Filosofia ja Epikurolaisuus
Erityistieteet
Erityistieteillä tarkoitetaan kaikkia niitä tieteen aloja (esimerkiksi fysiikka, psykologia, jotka tutkivat kukin omaa osa-aluettaan kokemusperäisin tutkimusmenetelmin. Jokaisella erityistieteellä on omat menetelmänsä ja käytäntönsä. Käsitettä käytetään erityisesti filosofisessa yhteydessä.
Katsoa Filosofia ja Erityistieteet
Ernst Haeckel
Ernst Heinrich Philipp August Haeckel (16. helmikuuta 1834 Potsdam – 8. elokuuta 1919 Jena) oli saksalainen biologi ja filosofi, joka kansantajuisti Charles Darwinin evoluutioteoriaa.
Katsoa Filosofia ja Ernst Haeckel
Esa Saarinen
Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija.
Katsoa Filosofia ja Esa Saarinen
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Katsoa Filosofia ja Esisokraatikot
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Katsoa Filosofia ja Estetiikka
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Katsoa Filosofia ja Etiikka
Fenomenologia
Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.
Katsoa Filosofia ja Fenomenologia
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Katsoa Filosofia ja Filosofi
Filosofia (albumi)
Filosofia on filosofi Esa Saarisen musiikkialbumi vuodelta 1984.
Katsoa Filosofia ja Filosofia (albumi)
Filosofia ja tiede
Filosofian ja tieteen suhde on eräs filosofian määritelmään liittyvistä ongelmista.
Katsoa Filosofia ja Filosofia ja tiede
Filosofiakäsitykset
Filosofiakäsityksellä tarkoitetaan filosofisen koulukunnan tai filosofin käsitystä siitä, mitä filosofia on.
Katsoa Filosofia ja Filosofiakäsitykset
Filosofian historia
Filosofian historia tutkii filosofisten ajatusten ja käsitteiden kehittymistä historian saatossa.
Katsoa Filosofia ja Filosofian historia
Filosofian historian kehityslinjoja
Filosofian historian kehityslinjoja on Petter Korkmanin ja Mikko Yrjönsuuren toimittama artikkelikokoelma, joka tarkastelee länsimaisen filosofian historiaa esisokraatikoista 1800-luvulle ja moderniin logiikkaan.
Katsoa Filosofia ja Filosofian historian kehityslinjoja
Filosofinen analyysi
Filosofinen analyysi viittaa analyysimenetelmiin, joita käytetään erityisesti filosofian analyyttisessä perinteessä.
Katsoa Filosofia ja Filosofinen analyysi
Filosofinen antropologia
Filosofinen antropologia on filosofian osa-alue, joka tutkii ihmistä ja ihmisluontoa.
Katsoa Filosofia ja Filosofinen antropologia
Francis Bacon
Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 Lontoo – 9. huhtikuuta 1626 Highgate) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies.
Katsoa Filosofia ja Francis Bacon
Frankfurtin koulukunta
Max Horkheimer (edessä vasemmalla), Theodor Adorno (edessä oikealla) ja Jürgen Habermas (taustalla oikealla) Heidelbergissä vuonna 1965. Frankfurtin koulukunta, usein myös Frankfurtin kriittinen koulukunta, tarkoittaa Frankfurtin yliopistoon 1920-luvulla perustettua Sosiaalitutkimuksen instituuttia, jota myöhemmin alettiin kutsua Frankfurtin koulukunnaksi.
Katsoa Filosofia ja Frankfurtin koulukunta
Friedrich Engels
Friedrich Engels (28. marraskuuta 1820 Barmen, Preussin kuningaskunta – 5. elokuuta 1895 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli sosialistinen filosofi ja toimi yhteistyössä Karl Marxin kanssa kommunistisen teorian luomisessa.
Katsoa Filosofia ja Friedrich Engels
Friedrich Nietzsche
Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Pohjois-Saksan liitto – 25. elokuuta 1900 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.
Katsoa Filosofia ja Friedrich Nietzsche
Friedrich von Schelling
Friedrich Schelling. Friedrich Wilhelm Joseph (von) Schelling (27. tammikuuta 1775 Leonberg – 20. elokuuta 1854 Bad Ragaz) oli saksalainen filosofi.
Katsoa Filosofia ja Friedrich von Schelling
Fysiikan filosofia
Schrödingerin kissa, yksi modernin fysiikan paradokseista. Fysiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen fysiikan eli ainetta, energiaa ja näiden välisiä suhteita tutkivan tieteen taustalla olevia filosofisia kysymyksiä.
Katsoa Filosofia ja Fysiikan filosofia
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Katsoa Filosofia ja Fysiikka
Georg Henrik von Wright
Georg Henrik von Wright (14. kesäkuuta 1916 Helsinki – 16. kesäkuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen filosofi, akateemikko ja yhteiskunnallinen ajattelija, joka piti itseään humanistina.
Katsoa Filosofia ja Georg Henrik von Wright
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Katsoa Filosofia ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel
George Berkeley
George Berkeley George Berkeley (/ˈbɑːrkli/; 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa.
Katsoa Filosofia ja George Berkeley
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Katsoa Filosofia ja Gottfried Leibniz
Gottlob Frege
Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen) oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko.
Katsoa Filosofia ja Gottlob Frege
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Katsoa Filosofia ja Helsingin yliopisto
Heprea
Heprea on afroaasialainen kieli.
Katsoa Filosofia ja Heprea
Herbert Spencer
Herbert Spencer (27. huhtikuuta 1820 Derby, Englanti – 8. joulukuuta 1903 Brighton, Englanti) oli englantilainen filosofi ja sosiologi, joka oli uuden ajan kehitysfilosofian merkittävin teoreetikko.
Katsoa Filosofia ja Herbert Spencer
Hermeneutiikka
Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē ’tulkinnan taito’) on teoria tulkinnasta.
Katsoa Filosofia ja Hermeneutiikka
Herrad Landsbergilainen
Herrad Landsbergilaisen omakuva teoksesta ''Hortus deliciarum'' noin vuodelta 1180. Herrad Landsbergilainen (noin 1130 – 25. heinäkuuta 1195) oli elsassilainen nunna ja lähellä Strasbourgia sijainneen Hohenburgin luostarin abbedissa.
Katsoa Filosofia ja Herrad Landsbergilainen
Hindulainen filosofia
Hindulainen filosofia on yksi intialaisen filosofian merkittävimpiä osia.
Katsoa Filosofia ja Hindulainen filosofia
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Katsoa Filosofia ja Historia
Historianfilosofia
Historianfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii historiatieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta.
Katsoa Filosofia ja Historianfilosofia
Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
Katsoa Filosofia ja Humanismi
Hyvyys
Hyvyys on moraalinen ja laaja käsite, jolla yleensä viitataan suosittavaan käyttäytymiseen tilanteessa, jossa pitää valita useamman vaihtoehdon välillä.
Katsoa Filosofia ja Hyvyys
Ilkka Niiniluoto
Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto (s. 12. maaliskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen filosofi ja matemaatikko.
Katsoa Filosofia ja Ilkka Niiniluoto
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Katsoa Filosofia ja Immanuel Kant
Indoiranilaiset kulttuurit
BMAC-kulttuurin etelässä. Purppuranvärisellä on merkitty ensimmäisinä hevosvaunuja käyttäneen väestön alue. Indoiranilaiset kulttuurit olivat niin kutsuttujen arjalaisten kansojen luomia kulttuureja.
Katsoa Filosofia ja Indoiranilaiset kulttuurit
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Katsoa Filosofia ja Intia
Intialainen filosofia
Intialainen filosofia voi viitata useisiin Intian niemimaalla syntyneisiin filosofisiin perinteisiin.
Katsoa Filosofia ja Intialainen filosofia
Iranilainen filosofia
Iranilaisen tai persialaisen filosofian juuret ovat vanhoissa iranilaisissa filosofisissa perinteissä, jotka saivat alkunsa indoiranilaisessa kulttuurissa ja jotka saivat paljon vaikutteita Zarathustran opetuksista.
Katsoa Filosofia ja Iranilainen filosofia
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Katsoa Filosofia ja Islam
Islamilainen filosofia
Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.
Katsoa Filosofia ja Islamilainen filosofia
Itämainen filosofia
Itämainen filosofia kattaa erilaiset filosofiat, joita harjoitetaan Aasiassa, mukaan lukien Intia, Iran, Kiina, Japani ja Korea.
Katsoa Filosofia ja Itämainen filosofia
Jaakko Hintikka
Kaarlo Jaakko Juhani Hintikka (12. tammikuuta 1929 Helsingin maalaiskunta – 12. elokuuta 2015 Porvoo) oli suomalainen filosofi, joka työskenteli Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Katsoa Filosofia ja Jaakko Hintikka
Jainalaisuus
Jain Prateek Chihna'', jainalaisuuden tunnus. Jainalaisuus on kaiken elävän kunnioittamista korostava intialainen uskonto.
Katsoa Filosofia ja Jainalaisuus
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Katsoa Filosofia ja Japani
Jälkistrukturalismi
Jälkistrukturalismi eli poststrukturalismi on laaja-alainen nimitys mannermaisen filosofian ja kriittisen teorian suuntauksille, jotka saivat alkunsa Ranskassa 1960-luvulla.
Katsoa Filosofia ja Jälkistrukturalismi
Järki
Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.
Katsoa Filosofia ja Järki
Jean-Jacques Rousseau
Jean-Jacques Rousseau (28. kesäkuuta 1712 Geneve, Geneven tasavalta – 2. heinäkuuta 1778 Ermenonville, Ranskan kuningaskunta) oli geneveläis-ranskalainen filosofi, kirjailija ja säveltäjä.
Katsoa Filosofia ja Jean-Jacques Rousseau
Jean-Paul Sartre
Jean-Paul Charles Aymard Sartre (21. kesäkuuta 1905 Pariisi, Ranska – 15. huhtikuuta 1980 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen filosofi, kirjailija ja yhteiskuntakriitikko.
Katsoa Filosofia ja Jean-Paul Sartre
Johann Gottlieb Fichte
Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi.
Katsoa Filosofia ja Johann Gottlieb Fichte
Johdatus tieteelliseen ajatteluun
Johdatus tieteelliseen ajatteluun on Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon oppikirja, joka käsittelee tieteellisen ajattelun ja tieteenfilosofian perusajatuksia.
Katsoa Filosofia ja Johdatus tieteelliseen ajatteluun
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Katsoa Filosofia ja John Locke
John Stuart Mill
John Stuart Mill (20. toukokuuta 1806 Pentonville – 8. toukokuuta 1873 Avignon) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä, taloustieteilijänä ja loogikkona, sekä yhtenä varhaisista feministeistä.
Katsoa Filosofia ja John Stuart Mill
Julkinen moraali
Julkinen moraali on sellainen käyttäytymisnormisto, jonka noudattamista laki valvoo rangaistuksen uhalla.
Katsoa Filosofia ja Julkinen moraali
Juutalainen filosofia
Juutalainen filosofia ei ole täysin hyväksytty käsite, mutta juutalaisuuteen liittyvä ajattelu voidaan kuitenkin katsoa yhdeksi filosofian haaraksi.
Katsoa Filosofia ja Juutalainen filosofia
Kapila
Maharshi Kapila (n. 500 eaa.) oli vedalainen viisas, joka mainitaan Bhagavata Puranassa hindulaisen filosofian Samkhya-koulukunnan perusperiaatteiden muotoilijana.
Katsoa Filosofia ja Kapila
Karl Marx
Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussin kuningaskunta – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, materialisti ja kapitalismin päättymisen ennustaja.
Katsoa Filosofia ja Karl Marx
Kartesiolaisuus
Kartesiolaisuus tarkoittaa René Descartesista alkunsa saanutta filosofiaa, joka ilmeni erityisesti tietoteoriassa sekä näkemyksessä nähdä mieli/sielu ja ruumis niiden "substantiaalisen yhteyden" vuoksi toisiinsa vahvasti sekoittuneina ja toisensa kanssa vuorovaikutuksessa olevina, siitä huolimatta, että ne voitiin metafysiikassa erottaa selvästi toisistaan (kartesiolainen dualismi).
Katsoa Filosofia ja Kartesiolaisuus
Kategoria (filosofia)
Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.
Katsoa Filosofia ja Kategoria (filosofia)
Kauneus
Intialainen Taj Mahal -monumentti on tunnettu esimerkki kauniina pidetystä rakennuksesta. Kauneus on ominaisuus, jonka toteaminen tuottaa tarkastelijassa voimakasta esteettistä mielihyvää.
Katsoa Filosofia ja Kauneus
Kaunokirjallisuus
Kaunokirjallisuus on yleisnimitys kaikelle taiteeksi tai viihteeksi luokiteltavalle kirjallisuudelle (vastakohtana tietokirjallisuudelle).
Katsoa Filosofia ja Kaunokirjallisuus
Kehitysfilosofia
Kehitysfilosofia on yhteisnimitys materialistiselle ja uskonnonvastaiselle filosofiselle ajattelulle, joka pohjautuu kehitysoppiin eli evoluutioteoriaan ja soveltaa sitä yhteiskunnan tarkasteluun.
Katsoa Filosofia ja Kehitysfilosofia
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Katsoa Filosofia ja Keskiaika
Keskiajan filosofia
Keskiajan filosofialla viitataan lähinnä Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä keskiajalla harjoitettuun filosofiaan.
Katsoa Filosofia ja Keskiajan filosofia
Keskiajan yliopisto
Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.
Katsoa Filosofia ja Keskiajan yliopisto
Kevättä ja syksyä -kausi
Kevättä ja syksyä -kausi vallitsi Kiinassa 770 eaa. – 476 eaa. Tällöin Zhou-dynastian valta ulottui vain pienelle alueelle, ja maata hallitsivat lääninherrat, jotka johtivat käytännössä omia valtioitaan, joita olivat muun muassa Qi, Jin ja Chu.
Katsoa Filosofia ja Kevättä ja syksyä -kausi
Kielifilosofia
Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Katsoa Filosofia ja Kielifilosofia
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Katsoa Filosofia ja Kiina
Kiinalainen filosofia
Yin ja yang -symboli ja ''Ba gua'' kivettynä aukiolle Nanningin kaupungissa Kiinassa. Kiinalaisella filosofialla eli kiinalaisessa kulttuuripiirissä harjoitetulla filosofialla on monituhatvuotinen historia.
Katsoa Filosofia ja Kiinalainen filosofia
Kirjallisuustiede
Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä käyttäen hyväksi teoreettista ja historiallista tietoa.
Katsoa Filosofia ja Kirjallisuustiede
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Katsoa Filosofia ja Kreikan kieli
Kristillinen mystiikka
Pyhä Teresa Avilalainen. Kristillinen mystiikka on kirkoissa, luostareissa, seurakunnissa tai itsenäisesti harjoitettua uskonnollista toimintaa, jossa henkilö pyrkii suoraan yhteyteen Jumalan kanssa.
Katsoa Filosofia ja Kristillinen mystiikka
Kungfutse
Kungfutse (551 eaa. – 479 eaa.) oli kiinalainen opettaja, poliitikko ja filosofi, jonka opetuksiin kungfutselaisuus pohjautuu.
Katsoa Filosofia ja Kungfutse
Kungfutselaisuus
Kungfutselainen pyhäkkö Nagasakissa Japanissa. Kungfutselaisuus (儒學, Rúxué) on Kiinassa syntynyt moraalinen ja yhteiskunnallinen oppi, joka kehittyi kiinalaisen filosofin Kungfutsen (551–479 eaa.) opetuksista.
Katsoa Filosofia ja Kungfutselaisuus
Kuolema
Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina. Kuolema tarkoittaa eliön elintoimintojen päättymistä, jolloin elämä lakkaa.
Katsoa Filosofia ja Kuolema
Kyynikot
Kyynikot (yks.) olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Katsoa Filosofia ja Kyynikot
Laozi
Laozi (Wade-Giles: Lao tzu) eli Laotse oli muinainen kiinalainen filosofi ja keskeinen hahmo taolaisuudessa.
Katsoa Filosofia ja Laozi
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Katsoa Filosofia ja Lääketiede
Lähi-itä
Lähi-idän valtiot. Joissain määritelmissä Turkkia ei lueta Lähi-itään. Lähi-idän kartta. Lähi-itä on alue, johon kuuluvat lounaisen Aasian maat ja Egypti.
Katsoa Filosofia ja Lähi-itä
Länsimaisen filosofian historia
Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.
Katsoa Filosofia ja Länsimaisen filosofian historia
Legalismi (kiinalainen filosofia)
Legalismi oli yksi neljästä kiinalaisen filosofian tärkeimmästä koulukunnasta Kiinan Kevättä ja syksyä ja Taistelevat läänitysvaltiot -kausilla.
Katsoa Filosofia ja Legalismi (kiinalainen filosofia)
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Katsoa Filosofia ja Logiikka
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Katsoa Filosofia ja Looginen empirismi
Ludwig Büchner
Friedrich Karl Christian Ludwig Büchner (29. maaliskuuta 1824 Darmstadt – 1. toukokuuta 1899 Darmstadt) oli saksalainen filosofi ja lääkäri, joka tunnetaan 1800-luvun tieteellisen materialismin kannattajana.
Katsoa Filosofia ja Ludwig Büchner
Ludwig Wittgenstein
Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta-Unkari – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.
Katsoa Filosofia ja Ludwig Wittgenstein
Lukio
Lappajärven lukio Lukio, vanhalta nimeltään kymnaasi, on useissa Euroopan maissa yleissivistävä ja vapaaehtoinen toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan peruskoulun.
Katsoa Filosofia ja Lukio
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Katsoa Filosofia ja Luonnontiede
Maimonides
Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.
Katsoa Filosofia ja Maimonides
Manikealaisuus
Manikealaisuus eli manilaisuus oli yksi suurista muinaisen Persian alueella alkunsa saaneista uskonnoista, joka levisi lännessä aina Rooman valtakunnan länsiosiin ja idässä aina Kaakkois-Kiinaan saakka.
Katsoa Filosofia ja Manikealaisuus
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Katsoa Filosofia ja Mannermainen filosofia
Marcus Aurelius
Caesar Marcus Aurelius Antoninus Augustus (synt. Marcus Annius Catilius Severus, myöh. Marcus Annius Verus, yleisesti Marcus Aurelius; 26. huhtikuuta 121 – 17. maaliskuuta 180) oli Rooman keisari 8. maaliskuuta 161 – 17. maaliskuuta 180.
Katsoa Filosofia ja Marcus Aurelius
Martin Heidegger
Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.
Katsoa Filosofia ja Martin Heidegger
Marxilainen filosofia
Marxilainen filosofia on mannermaisen filosofian eri suuntauksista selkeimmin omaksi nykyfilosofian koulukunnakseen eroteltava aate.
Katsoa Filosofia ja Marxilainen filosofia
Matematiikan filosofia
Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.
Katsoa Filosofia ja Matematiikan filosofia
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Katsoa Filosofia ja Matematiikka
Materialismi
Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.
Katsoa Filosofia ja Materialismi
Mengzi
Mengzi (’Mestari Meng’; alkuperäiseltä nimeltään Meng Ke,;, eli todennäköisimmin 372–289 eaa.; vaihtoehtoisesti 385–303/302 eaa.) oli kiinalainen filosofi.
Katsoa Filosofia ja Mengzi
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Katsoa Filosofia ja Metafysiikka
Mielenfilosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.
Katsoa Filosofia ja Mielenfilosofia
Mieli
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.
Katsoa Filosofia ja Mieli
Mimamsa
Mimamsa tai Purva Mimamsa (”tutkiminen”) on yksi hindulaisen filosofian kuudesta ”oikeaoppisesta” astika-koulukunnasta.
Katsoa Filosofia ja Mimamsa
Mohismi
Mohismi oli kiinalaisen filosofian koulukunta, jonka kehittivät Mozin (n. 470-391 eaa.) seuraajat.
Katsoa Filosofia ja Mohismi
Moraali
Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.
Katsoa Filosofia ja Moraali
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Katsoa Filosofia ja Muinaiskreikka
Musei Capitolini
Palazzo dei Conservatori, yksi museon rakennuksista. Musei Capitolini on joukko arkeologisia museoita Piazza del Campidogliolla Rooman Capitolium-kukkulalla.
Katsoa Filosofia ja Musei Capitolini
Narayana Guru
Narayana Guru Nārāyana Guru (n. 1854 – 1928) oli intialainen guru, filosofi ja Keralan osavaltion yhteiskunnallinen uudistaja.
Katsoa Filosofia ja Narayana Guru
Naturalismi (ontologia)
Naturalismi (luonto) tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan luonto on kaikenkäsittävä eikä sen ulkopuolella ole mitään.
Katsoa Filosofia ja Naturalismi (ontologia)
Nāgārjuna
Nāgārjuna Nāgārjuna (Telugu: నాగార్జునా; hanzi: 龍樹) (n. 150–250), intialainen filosofi, jonka opeille rakentuu Mahāyāna-buddhalaisuuden suuntaus nimeltä Madhyamaka (keskitie).
Katsoa Filosofia ja Nāgārjuna
Nyaya
Nyaya on hindulaisen filosofian koulukunta.
Katsoa Filosofia ja Nyaya
Nykyfilosofia
Nykyfilosofia on luonteeltaan tekninen termi, jolla viitataan tiettyyn ajanjaksoon länsimaisen filosofian historiassa: 1900-luvun ja 2000-luvun filosofiaan.
Katsoa Filosofia ja Nykyfilosofia
Oikeusfilosofia
Oikeusfilosofia on filosofian ja oikeustieteen osa-alue, joka tutkii oikeuteen liittyviä peruskysymyksiä sekä oikeustieteeseen liittyviä tieteenfilosofisia kysymyksiä.
Katsoa Filosofia ja Oikeusfilosofia
Oikeustiede
Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.
Katsoa Filosofia ja Oikeustiede
Olevainen
Olevainen eli oleva tai olevaisuus tarkoittaa varsinkin filosofiassa todellisuutta, kaikkeutta.
Katsoa Filosofia ja Olevainen
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Katsoa Filosofia ja Ontologia
Pahuus
Gustave Dorén näkemys Saatanasta John Miltonin teoksessa ''Kadotettu Paratiisi''. Pahuus on moraalinen käsite, joka tarkoittaa yleisesti kaikkea sitä, minkä ihminen mieltää vääräksi.
Katsoa Filosofia ja Pahuus
Pakkovalta
Pakkovalta on vallankäyttöä, jonka tarkoituksena on ohjata yhteisön toimintaa, tarvittaessa välittömiä pakkokeinoja käyttämällä tai välillisesti pakkokeinojen käyttämisellä uhkaamalla.
Katsoa Filosofia ja Pakkovalta
Pekka Himanen
Pekka Himanen (s. 19. lokakuuta 1973) on suomalainen filosofi, joka on työssään keskittynyt erityisesti informaatioajan tutkimiseen.
Katsoa Filosofia ja Pekka Himanen
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Katsoa Filosofia ja Peripateettinen koulukunta
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Katsoa Filosofia ja Persia
Pessimismi
Pessimismi tarkoittaa huonojen puolien näkemistä kaikessa tai oletusta, että asiat pahenevat, epäilevää suhtautumista tulevaisuuteen.
Katsoa Filosofia ja Pessimismi
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Katsoa Filosofia ja Platon
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa.
Katsoa Filosofia ja Platonin Akatemia
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Katsoa Filosofia ja Platonismi
Poliittinen filosofia
Poliittinen filosofia tutkii kysymyksiä valtiosta, auktoriteetista, politiikasta, omaisuudesta ja laista sekä lakisäädösten toteutumista valvovasta vallasta: mitä ne ovat, miksi niitä tarvitaan, mikä tekee valtiosta oikeutetun, mitä oikeuksia ja vapauksia sen tulisi valvoa tai taata, mikä muoto sillä tulisi olla ja miksi, mitä velvollisuuksia kansalaisilla on, jos on, sekä milloin on oikein tehdä vallankumous - jos koskaan.
Katsoa Filosofia ja Poliittinen filosofia
Positivismi
Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto,Bullock, Alan & Trombley, Stephen (editors): The Fontana Dictionary of Modern Thought, s. 669–737.
Katsoa Filosofia ja Positivismi
Postmoderni filosofia
Postmoderni filosofia on eklektinen ja vaikeasti tavoitettava liike, jota luonnehtii länsimaisen filosofian kritiikki.
Katsoa Filosofia ja Postmoderni filosofia
Pragmatismi
Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.
Katsoa Filosofia ja Pragmatismi
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Katsoa Filosofia ja Psykologia
Pyrrhonismi
Pyrrhonismi eli pyrrhonilainen skeptisismi (”Pyrrhonlaiset (skeptikot)”) viittaa antiikin aikaisen skeptisismin suuntaukseen, jonka perusti Ainesidemos ensimmäisellä vuosisadalla eaa.
Katsoa Filosofia ja Pyrrhonismi
Pythagoras
Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.
Katsoa Filosofia ja Pythagoras
Radikaalifeminismi
Radikaalifeminismi on yksi feministisen ajattelun muoto.
Katsoa Filosofia ja Radikaalifeminismi
Rajajooga
Rājajooga (”kuninkaallinen jooga”, myös klassinen jooga tai usein vain jooga) on yksi hindulaisen filosofian kuudesta ”oikeaoppisesta” āstika-koulukunnasta.
Katsoa Filosofia ja Rajajooga
Rakkaus
Ford Madox Brown, ''Romeo ja Julia'', 1870. Rakkaus on syvä kiintymyksen tunne johonkin, useimmiten toiseen henkilöön.
Katsoa Filosofia ja Rakkaus
Ramanuja
Ramanuja (Ramanujacharya) (1017–1137) oli intialainen filosofi ja teologi.
Katsoa Filosofia ja Ramanuja
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Katsoa Filosofia ja Rationalismi (tietoteoria)
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Katsoa Filosofia ja René Descartes
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan.
Katsoa Filosofia ja Renessanssi
Renessanssifilosofia
Renessanssifilosofialla tarkoitetaan lähinnä Länsi-Euroopassa renessanssin aikana noin vuosina 1350–1600 harjoitettua filosofiaa.
Katsoa Filosofia ja Renessanssifilosofia
Retoriikka
Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.
Katsoa Filosofia ja Retoriikka
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Katsoa Filosofia ja Rooma
Rooman keisari
Rooman keisari Augustus. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Rintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla Cupido ratsastaa delfiinillä. Rooman keisari on Rooman tasavallan jälkeisen ajan Rooman valtakunnan hallitsijoista käytetty nimi.
Katsoa Filosofia ja Rooman keisari
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Filosofia ja Rooman valtakunta
Runous
epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.
Katsoa Filosofia ja Runous
Saksalainen idealismi
Saksalainen idealismi on filosofinen suuntaus, joka vaikutti saksalaisessa filosofiassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella.
Katsoa Filosofia ja Saksalainen idealismi
Samkhya
Samkhya tai Sankhya (sānkhya, ”numero”) on yksi hindulaisen filosofian ”oikeaoppisista” astika-koulukunnista.
Katsoa Filosofia ja Samkhya
Sarvepalli Radhakrishnan
Sarvepalli Radhakrishnan (5. syyskuuta 1888 – 17. huhtikuuta 1975) oli intialainen filosofi ja Intian presidentti ajalla 13.
Katsoa Filosofia ja Sarvepalli Radhakrishnan
Sata koulukuntaa
Sata koulukuntaa (”erilaisia filosofeja sata koulua”) on nimitys klassisen kiinalaisen filosofian kukoistuskaudelle noin vuosien 770 ja 221 eaa. välisenä aikana.
Katsoa Filosofia ja Sata koulukuntaa
Søren Kierkegaard
Søren Aabye Kierkegaard (5. toukokuuta 1813 Kööpenhamina – 11. marraskuuta 1855 Kööpenhamina) oli tanskalainen teologi, filosofi ja uskonnollinen kirjailija, joka on vaikuttanut merkittävästi sekä kristilliseen teologiaan, fenomenologiaan että eksistentialismiin.
Katsoa Filosofia ja Søren Kierkegaard
Sensualismi
Sensualismi ('aisti') on filosofinen tietoteorian suuntaus ja yksi empirismin muoto.
Katsoa Filosofia ja Sensualismi
Siddhartha Gautama
Siddhartha Gautama on buddhalaisuuden perustaja eli Gautama Buddha.
Katsoa Filosofia ja Siddhartha Gautama
Sivistys
Magnus Enckell, ''Lukusali'', 1899. Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä.
Katsoa Filosofia ja Sivistys
Skeptikot
Skeptikot (sanasta, skepsis, "etsiä") olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Katsoa Filosofia ja Skeptikot
Skeptismi
Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.
Katsoa Filosofia ja Skeptismi
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Katsoa Filosofia ja Skolastiikka
Sokraattinen dialogi
Sokraattiset dialogit (tai, Sôkratikoi (dia)logoi, ”keskustelut Sokrateen kanssa”) ovat antiikin Kreikassa 400- ja 300-lukujen eaa.
Katsoa Filosofia ja Sokraattinen dialogi
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Katsoa Filosofia ja Sokrates
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Katsoa Filosofia ja Sosiologia
Sri Aurobindo
Sri Aurobindo. Valokuva noin vuodelta 1900. Sri Aurobindo (15. elokuuta 1872 – 5. joulukuuta 1950) oli intialainen nationalisti, runoilija, henkinen guru ja merkittävä moderni hindulainen filosofi, joka laajassa tuotannossaan pyrki yhdistämään joogan eri koulukunnat Integraalijoogaksi kutsumaansa järjestelmään, joka pyrkii ihmisen henkiseen evoluutioon.
Katsoa Filosofia ja Sri Aurobindo
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Katsoa Filosofia ja Stoalaisuus
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Katsoa Filosofia ja Substanssi
Suomalaisen filosofian historia
Suomalaisen filosofian historia esihistorialliselta ajalta nykyfilosofiaan.
Katsoa Filosofia ja Suomalaisen filosofian historia
Taide
Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.
Katsoa Filosofia ja Taide
Taidefilosofia
Taidefilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii muun muassa taiteen määritelmää, tai taidekäsitystä, eli sitä, mitä taide on ja mikä on taidetta, taiteen ontologiaa sekä taiteen tulkinnan ongelmia.
Katsoa Filosofia ja Taidefilosofia
Taistelevat läänitysvaltiot
Kiina taistelevien läänitysvaltioiden kaudella, vanhan kartan mukaan. Taistelevien läänitysvaltioiden kausi (戰國時代, yksinkert. 战国时代 zhàn guó shí dài) vallitsi Kiinassa 475–221 eaa.
Katsoa Filosofia ja Taistelevat läänitysvaltiot
Tang-dynastia
Tang-dynastian Kiina (keltainen alue). Tummemmalla ovat ne alueet, jotka olivat joko Tang-dynastian Kiinan alaisuudessa, sen liittolaisia tai konfliktissa sen kanssa. Tang-dynastia (唐朝) hallitsi Kiinaa 618–907.
Katsoa Filosofia ja Tang-dynastia
Taolaisuus
Taiwanilainen taolaistemppeli. Taolaisuus on kiinalainen filosofia ja samanniminen uskonto.
Katsoa Filosofia ja Taolaisuus
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Katsoa Filosofia ja Teologia
Teonfilosofia
Teonfilosofia tai toimintateoria on filosofian osa-alue, joka tutkii prosesseja, jotka saavat ihmisissä aikaan intentionaalista (tahdonvaraista) toimintaa.
Katsoa Filosofia ja Teonfilosofia
Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia
Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.
Katsoa Filosofia ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Katsoa Filosofia ja Thomas Hobbes
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Katsoa Filosofia ja Tiede
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Katsoa Filosofia ja Tieteellinen vallankumous
Tieteenfilosofia
Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
Katsoa Filosofia ja Tieteenfilosofia
Tieto
Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.
Katsoa Filosofia ja Tieto
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Katsoa Filosofia ja Tietoteoria
Todellisuus
Vincent van Gogh, ''Tähtikirkas yö'', 1889. Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.
Katsoa Filosofia ja Todellisuus
Todistuksen taakka
Todistuksen taakka eli todistamisen taakka tarkoittaa perusteluvelvollisuutta: väitteen esittäjä on velvollinen esittämään perustelut väitteensä tueksi.
Katsoa Filosofia ja Todistuksen taakka
Todistus
Todistus merkitsee seuraavia.
Katsoa Filosofia ja Todistus
Tomismi
Carlo Crivelli, ''Tuomas Akvinolainen'', osa alttaritaulusta, 1400-luku. Tomismi (lat. thomismus) oli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtenyt filosofinen koulukunta, joka oli katolisen kirkon opin kannalta myöhäiskeskiajalla hyvin merkittävä.
Katsoa Filosofia ja Tomismi
Totuus
''Totuus'', Jules Joseph Lefebvre, 1870. Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.
Katsoa Filosofia ja Totuus
Tulkinta
Tulkinta, katso.
Katsoa Filosofia ja Tulkinta
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Katsoa Filosofia ja Tuomas Akvinolainen
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Katsoa Filosofia ja Turun akatemia
Tutkimus
Tutkimus tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa jonkin asian selvittämiseksi.
Katsoa Filosofia ja Tutkimus
Universalismi
Universalismi viittaa käsitteisiin ja oppeihin, jotka soveltuvat kaikkiin ihmisiin tai asioihin aina ja kaikissa tilanteissa.
Katsoa Filosofia ja Universalismi
Uskonnonfilosofia
Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.
Katsoa Filosofia ja Uskonnonfilosofia
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Katsoa Filosofia ja Uskonto
Utilitarismi
Utilitarismi on seurausetiikan muoto, jonka perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella.
Katsoa Filosofia ja Utilitarismi
Uusi aika
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.
Katsoa Filosofia ja Uusi aika
Uuskantilaisuus
Uuskantilaisuudella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta filosofista virtausta, joka pyrki uudistamaan Immanuel Kantin ajattelua.
Katsoa Filosofia ja Uuskantilaisuus
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Katsoa Filosofia ja Uusplatonismi
Uustomismi
Uustomismi on filosofis-teologinen suuntaus ja katolisen kirkon virallinen filosofia.
Katsoa Filosofia ja Uustomismi
Vaisheshika
Vaisheshika (Vaiśeṣika) on yksi hindulaisen filosofian kuudesta ”oikeaoppisesta” astika-koulukunnasta.
Katsoa Filosofia ja Vaisheshika
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Katsoa Filosofia ja Valistus
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Katsoa Filosofia ja Valtio
Veda-kausi
Muinaisen Intian kuningaskuntien arvioituja sijainteja kartalla. Varhaisvedalainen arjalainen asutus oli Punjabin-Haryanan seuduilla. Veda-kausi oli Intiassa aikaa, jolloin syntyi Intian kansalliseepos Veda-kirjat.
Katsoa Filosofia ja Veda-kausi
Vedanta
Vedanta on hindulaisen filosofian koulukunta.
Katsoa Filosofia ja Vedanta
Viisaus
Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi.
Katsoa Filosofia ja Viisaus
Vilhelm Occamilainen
Vilhelm Ockhamilaisen kuva (''frater Occham iste'') hänen teoksensa ''Summa Logicae'' käsikirjoituksesta vuodelta 1341. Vilhelm Occamilainen (myös Ockhamilainen, Okkamilainen tai Occam; tai William of Occam) (n. 1285 – 1349) oli englantilainen fransiskaanimunkki ja filosofi.
Katsoa Filosofia ja Vilhelm Occamilainen
Vivekananda
Swami Vivekananda vuonna 1893 Swami Vivekananda (12. tammikuuta 1863 – 4. heinäkuuta 1902), syntymänimeltään Narendranath Dutta, oli hindulainen mystikko.
Katsoa Filosofia ja Vivekananda
Voltaire
Voltaire, oikealta nimeltään François-Marie Arouet (21. marraskuuta 1694 Pariisi – 30. toukokuuta 1778 Pariisi), oli ranskalainen kirjailija ja valistusfilosofi.
Katsoa Filosofia ja Voltaire
Wang Yangming
Wang Yangming (pinyin Wáng Yángmíng) (1472–1529 Yuyao, Zhejiang) oli kiinalainen Ming-dynastian aikana toiminut uuskungfutselainen filosofi, virkamies, sotapäällikkö ja kalligrafisti.
Katsoa Filosofia ja Wang Yangming
William James
William James. William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa.
Katsoa Filosofia ja William James
Xunzi
Xunzi (荀子; pinyin: Xúnzǐ, 'Mestari Xun'; Wade-Giles: Hsün Tzu) alkuperäiseltä nimeltään Xún Kuàng 荀况; noin 310 eaa. – 237 eaa. Zhao, Kiina) oli taistelevien läänitysvaltioiden kaudella elänyt kiinalainen filosofi. Xunzita pidetään kungfutselaisena ajattelijana, mutta hänen ajatuksensa ihmisen syntymisestä luonnostaan pahana on ristiriidassa Kungfutsen ajatuksen kanssa siitä, että ihmiset ovat luonnostaan hyviä.
Katsoa Filosofia ja Xunzi
Yajnavalkya
Yajnavalkya oli vedalainen viisas, jota pidetään Shatapatha Brahmanan, Yogayajnavalkya Samhitan ja Yājñavalkya Smṛtin kirjoittajana.
Katsoa Filosofia ja Yajnavalkya
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Katsoa Filosofia ja Yhteiskunta
Yhteiskuntafilosofia
Yhteiskuntafilosofia eli sosiaalifilosofia on filosofian osa-alue, jossa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä.
Katsoa Filosofia ja Yhteiskuntafilosofia
Yksilönvapaus
Yksilönvapaus viittaa siihen, mitä ihmiset saavat tehdä, ja mitä ihmisille saa tehdä.
Katsoa Filosofia ja Yksilönvapaus
Yliopisto
Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.
Katsoa Filosofia ja Yliopisto
Ymmärrys
Ymmärryksellä tarkoitetaan kykyä omaksua tieto jostakin asiasta niin syvällisesti ja perusteellisesti, että osaa palauttaa asian helposti mieleensä ja käyttää asiaa koskevaa tietoa monipuolisesti hyväkseen.
Katsoa Filosofia ja Ymmärrys
Ystävyys
Ystävyyteen liittyy usein läheisyys ja samankaltaiset mielenkiinnon kohteet. Ystävyys on kahden ihmisen välinen ihmissuhde, joka on tuttavuutta läheisempi mutta seurustelusuhdetta etäisempi.
Katsoa Filosofia ja Ystävyys
Zarathustra
Zarathustra tai Zoroaster (nykypersiaksi Zardošt) oli persialainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja.
Katsoa Filosofia ja Zarathustra
Zarathustralaisuus
Zarathustralaisuus (harvemmin mazdalaisuus) on uskonto ja filosofia, joka syntyi muinaisessa Persiassa joskus vuosien 1500–600 eaa.
Katsoa Filosofia ja Zarathustralaisuus
Zhu Xi
Zhu Xi (朱熹 pinyin: Zhū Xī; Wade-Giles: Chu Hsi, 18. lokakuuta 1130 – 23. huhtikuuta 1200) oli Song-dynastian aikainen kiinalainen kungfutselainen filosofi ja oppinut, joka luomallaan synteesillä aiemmista kungfutselaisuuden näkemyksistä perusti uuskungfutselaisuuden.
Katsoa Filosofia ja Zhu Xi
Zhuangzi
Zhuangzi (庄子 pinyin: Zhuāngzǐ; Wade-Giles: Chuang Tzŭ, muita muotoja Chuangtse, Chuang Zi, Chuangzi yms.) eli suomeksi mestari Zhuang oli taolainen filosofi.
Katsoa Filosofia ja Zhuangzi
1600-luvun filosofia
1600-luvun filosofialle oli tyypillistä nykyaikaisen filosofisen ajattelun synty sekä keskiaikaisten lähestymistapojen, ennen kaikkea skolastiikan, syrjäyttäminen.
Katsoa Filosofia ja 1600-luvun filosofia
1800-luvun filosofia
1800-luvun filosofia sisältää suuria muutoksia länsimaisessa ajattelussa.
Katsoa Filosofia ja 1800-luvun filosofia
1900-luvun filosofia
1900-luvulla filosofia toi mukanaan mullistuksia, jotka synnyttivät erilaisia keskenään ristiriitaisia filosofisia suuntauksia, mitä tulee filosofien suhteeseen tiedon perusteisiin ja erilaisiin absoluuttisiin totuuksiin.
Katsoa Filosofia ja 1900-luvun filosofia
Tunnetaan myös nimellä Elämänviisaus, Filosofinen, Viisaustiede.
, Ernst Haeckel, Esa Saarinen, Esisokraatikot, Estetiikka, Etiikka, Fenomenologia, Filosofi, Filosofia (albumi), Filosofia ja tiede, Filosofiakäsitykset, Filosofian historia, Filosofian historian kehityslinjoja, Filosofinen analyysi, Filosofinen antropologia, Francis Bacon, Frankfurtin koulukunta, Friedrich Engels, Friedrich Nietzsche, Friedrich von Schelling, Fysiikan filosofia, Fysiikka, Georg Henrik von Wright, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, George Berkeley, Gottfried Leibniz, Gottlob Frege, Helsingin yliopisto, Heprea, Herbert Spencer, Hermeneutiikka, Herrad Landsbergilainen, Hindulainen filosofia, Historia, Historianfilosofia, Humanismi, Hyvyys, Ilkka Niiniluoto, Immanuel Kant, Indoiranilaiset kulttuurit, Intia, Intialainen filosofia, Iranilainen filosofia, Islam, Islamilainen filosofia, Itämainen filosofia, Jaakko Hintikka, Jainalaisuus, Japani, Jälkistrukturalismi, Järki, Jean-Jacques Rousseau, Jean-Paul Sartre, Johann Gottlieb Fichte, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, John Locke, John Stuart Mill, Julkinen moraali, Juutalainen filosofia, Kapila, Karl Marx, Kartesiolaisuus, Kategoria (filosofia), Kauneus, Kaunokirjallisuus, Kehitysfilosofia, Keskiaika, Keskiajan filosofia, Keskiajan yliopisto, Kevättä ja syksyä -kausi, Kielifilosofia, Kiina, Kiinalainen filosofia, Kirjallisuustiede, Kreikan kieli, Kristillinen mystiikka, Kungfutse, Kungfutselaisuus, Kuolema, Kyynikot, Laozi, Lääketiede, Lähi-itä, Länsimaisen filosofian historia, Legalismi (kiinalainen filosofia), Logiikka, Looginen empirismi, Ludwig Büchner, Ludwig Wittgenstein, Lukio, Luonnontiede, Maimonides, Manikealaisuus, Mannermainen filosofia, Marcus Aurelius, Martin Heidegger, Marxilainen filosofia, Matematiikan filosofia, Matematiikka, Materialismi, Mengzi, Metafysiikka, Mielenfilosofia, Mieli, Mimamsa, Mohismi, Moraali, Muinaiskreikka, Musei Capitolini, Narayana Guru, Naturalismi (ontologia), Nāgārjuna, Nyaya, Nykyfilosofia, Oikeusfilosofia, Oikeustiede, Olevainen, Ontologia, Pahuus, Pakkovalta, Pekka Himanen, Peripateettinen koulukunta, Persia, Pessimismi, Platon, Platonin Akatemia, Platonismi, Poliittinen filosofia, Positivismi, Postmoderni filosofia, Pragmatismi, Psykologia, Pyrrhonismi, Pythagoras, Radikaalifeminismi, Rajajooga, Rakkaus, Ramanuja, Rationalismi (tietoteoria), René Descartes, Renessanssi, Renessanssifilosofia, Retoriikka, Rooma, Rooman keisari, Rooman valtakunta, Runous, Saksalainen idealismi, Samkhya, Sarvepalli Radhakrishnan, Sata koulukuntaa, Søren Kierkegaard, Sensualismi, Siddhartha Gautama, Sivistys, Skeptikot, Skeptismi, Skolastiikka, Sokraattinen dialogi, Sokrates, Sosiologia, Sri Aurobindo, Stoalaisuus, Substanssi, Suomalaisen filosofian historia, Taide, Taidefilosofia, Taistelevat läänitysvaltiot, Tang-dynastia, Taolaisuus, Teologia, Teonfilosofia, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, Thomas Hobbes, Tiede, Tieteellinen vallankumous, Tieteenfilosofia, Tieto, Tietoteoria, Todellisuus, Todistuksen taakka, Todistus, Tomismi, Totuus, Tulkinta, Tuomas Akvinolainen, Turun akatemia, Tutkimus, Universalismi, Uskonnonfilosofia, Uskonto, Utilitarismi, Uusi aika, Uuskantilaisuus, Uusplatonismi, Uustomismi, Vaisheshika, Valistus, Valtio, Veda-kausi, Vedanta, Viisaus, Vilhelm Occamilainen, Vivekananda, Voltaire, Wang Yangming, William James, Xunzi, Yajnavalkya, Yhteiskunta, Yhteiskuntafilosofia, Yksilönvapaus, Yliopisto, Ymmärrys, Ystävyys, Zarathustra, Zarathustralaisuus, Zhu Xi, Zhuangzi, 1600-luvun filosofia, 1800-luvun filosofia, 1900-luvun filosofia.