Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Eteläsaame ja Pohjoissaame
Eteläsaame ja Pohjoissaame on 57 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Affrikaatta, Akkusatiivi, Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Approksimantti, Astevaihtelu, Švaa, Bilabiaalinen nasaali, Dentaali, Diftongi, Elatiivi, Essiivi, Frikatiivi, Genetiivi, Helsingin yliopisto, Illatiivi, Inessiivi, Kaksikko, Kansalais- ja työväenopistot, Kieliopillinen luku, Kieltoverbi, Klusiili, Komitatiivi, Konsonantti, Labiaali, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Lavea suppea etuvokaali, Länsisaamelaiskielet, ..., Nasaali, Nominatiivi, Palataali, Palataalinen nasaali, Possessiivisuffiksi, Postalveolaari, Pyöreä suppea takavokaali, Saamelaiskielet, Sija, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomi, Tapaluokka, Tavu, Tremulantti, Turun yliopisto, Uralilaiset kielet, Velaari, Velaarinen nasaali, Vokaali. Laajenna indeksi (27 lisää) »
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Affrikaatta ja Eteläsaame · Affrikaatta ja Pohjoissaame ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Eteläsaame · Akkusatiivi ja Pohjoissaame ·
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Alveolaari ja Eteläsaame · Alveolaari ja Pohjoissaame ·
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Alveolaarinen nasaali ja Eteläsaame · Alveolaarinen nasaali ja Pohjoissaame ·
Alveolaarinen tremulantti
(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Alveolaarinen tremulantti ja Eteläsaame · Alveolaarinen tremulantti ja Pohjoissaame ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Eteläsaame · Approksimantti ja Pohjoissaame ·
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Astevaihtelu ja Eteläsaame · Astevaihtelu ja Pohjoissaame ·
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Švaa ja Eteläsaame · Švaa ja Pohjoissaame ·
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Bilabiaalinen nasaali ja Eteläsaame · Bilabiaalinen nasaali ja Pohjoissaame ·
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Dentaali ja Eteläsaame · Dentaali ja Pohjoissaame ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Eteläsaame · Diftongi ja Pohjoissaame ·
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Elatiivi ja Eteläsaame · Elatiivi ja Pohjoissaame ·
Essiivi
Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.
Essiivi ja Eteläsaame · Essiivi ja Pohjoissaame ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Eteläsaame ja Frikatiivi · Frikatiivi ja Pohjoissaame ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Eteläsaame ja Genetiivi · Genetiivi ja Pohjoissaame ·
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Eteläsaame ja Helsingin yliopisto · Helsingin yliopisto ja Pohjoissaame ·
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Eteläsaame ja Illatiivi · Illatiivi ja Pohjoissaame ·
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Eteläsaame ja Inessiivi · Inessiivi ja Pohjoissaame ·
Kaksikko
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.
Eteläsaame ja Kaksikko · Kaksikko ja Pohjoissaame ·
Kansalais- ja työväenopistot
Joensuun kansalaisopisto Heinäveden kirjasto ja kansalaisopisto Kansalaisopistot (joita joillakin paikkakunnilla kutsutaan työväenopistoiksi, aikuisopistoiksi tms.) ovat suomalaisia yleissivistävää aikuiskoulutusta (aikuiskasvatusta) tarjoavia oppilaitoksia, jotka saavat valtionosuutta vapaan sivistystyön lain (Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632) nojalla.
Eteläsaame ja Kansalais- ja työväenopistot · Kansalais- ja työväenopistot ja Pohjoissaame ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Eteläsaame ja Kieliopillinen luku · Kieliopillinen luku ja Pohjoissaame ·
Kieltoverbi
Kieltoverbi on verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot.
Eteläsaame ja Kieltoverbi · Kieltoverbi ja Pohjoissaame ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Eteläsaame ja Klusiili · Klusiili ja Pohjoissaame ·
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Eteläsaame ja Komitatiivi · Komitatiivi ja Pohjoissaame ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Eteläsaame ja Konsonantti · Konsonantti ja Pohjoissaame ·
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Eteläsaame ja Labiaali · Labiaali ja Pohjoissaame ·
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Eteläsaame ja Lateraali · Lateraali ja Pohjoissaame ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Eteläsaame ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Pohjoissaame ·
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Eteläsaame ja Lavea suppea etuvokaali · Lavea suppea etuvokaali ja Pohjoissaame ·
Länsisaamelaiskielet
Länsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara.
Eteläsaame ja Länsisaamelaiskielet · Länsisaamelaiskielet ja Pohjoissaame ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Eteläsaame ja Nasaali · Nasaali ja Pohjoissaame ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Eteläsaame ja Nominatiivi · Nominatiivi ja Pohjoissaame ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Eteläsaame ja Palataali · Palataali ja Pohjoissaame ·
Palataalinen nasaali
Palataalinen nasaali on konsonanttiäänne, joka esiintyy muun muassa tšekin, ranskan, italian ja espanjan kielissä.
Eteläsaame ja Palataalinen nasaali · Palataalinen nasaali ja Pohjoissaame ·
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Eteläsaame ja Possessiivisuffiksi · Pohjoissaame ja Possessiivisuffiksi ·
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Eteläsaame ja Postalveolaari · Pohjoissaame ja Postalveolaari ·
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Eteläsaame ja Pyöreä suppea takavokaali · Pohjoissaame ja Pyöreä suppea takavokaali ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Eteläsaame ja Saamelaiskielet · Pohjoissaame ja Saamelaiskielet ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Eteläsaame ja Sija · Pohjoissaame ja Sija ·
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Eteläsaame ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Pohjoissaame ja Soinniton alveolaarinen klusiili ·
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Eteläsaame ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Pohjoissaame ja Soinniton alveolaarinen sibilantti ·
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Eteläsaame ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Pohjoissaame ja Soinniton bilabiaalinen klusiili ·
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Eteläsaame ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Pohjoissaame ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi ·
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Eteläsaame ja Soinniton velaariklusiili · Pohjoissaame ja Soinniton velaariklusiili ·
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Eteläsaame ja Suomalais-permiläiset kielet · Pohjoissaame ja Suomalais-permiläiset kielet ·
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Eteläsaame ja Suomalais-saamelaiset kielet · Pohjoissaame ja Suomalais-saamelaiset kielet ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Eteläsaame ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Pohjoissaame ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Eteläsaame ja Suomalais-volgalaiset kielet · Pohjoissaame ja Suomalais-volgalaiset kielet ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Eteläsaame ja Suomi · Pohjoissaame ja Suomi ·
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Eteläsaame ja Tapaluokka · Pohjoissaame ja Tapaluokka ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Eteläsaame ja Tavu · Pohjoissaame ja Tavu ·
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Eteläsaame ja Tremulantti · Pohjoissaame ja Tremulantti ·
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Eteläsaame ja Turun yliopisto · Pohjoissaame ja Turun yliopisto ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Eteläsaame ja Uralilaiset kielet · Pohjoissaame ja Uralilaiset kielet ·
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Eteläsaame ja Velaari · Pohjoissaame ja Velaari ·
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Eteläsaame ja Velaarinen nasaali · Pohjoissaame ja Velaarinen nasaali ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Eteläsaame ja Pohjoissaame
- Mitä heillä on yhteistä Eteläsaame ja Pohjoissaame
- Yhtäläisyyksiä Eteläsaame ja Pohjoissaame
Vertailu Eteläsaame ja Pohjoissaame
Eteläsaame on 90 suhteet, kun taas Pohjoissaame on 154. niillä on yhteistä 57, Jaccard'in indeksi on 23.36% = 57 / (90 + 154).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Eteläsaame ja Pohjoissaame. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
