Avaa Google MapsissaSisällysluettelo
134 suhteet: Aasia, Aavikko, Adélienmaa, Afrikka, Aikavyöhyke, Ajojää, Amerikka, Amiraliteetinvuoret, Amundsen–Scott, Amundseninmeri, Antarktiksen niemimaa, Antarktiksen sopimus, Antarktiksenlauha, Antarktis, Argentiina, Argentiinan Antarktiksen alue, Arktis, Australia, Australian Antarktiksen alue, Äyriäiset, Base Esperanza, Bellingshauseninmeri, Chile, Chilen Antarktiksen alue, Coatsinmaa, Colobanthus quitensis, Dinosaurukset, Eisenhower (vuoristo), Ekosysteemi, Eläimet, Ellsworthinmaa, Ellsworthvuoret, Emilio Palma, Ernest Shackleton, Etelä-Amerikka, Eteläinen napapiiri, Etelämantereen tutkimusasemat, Etelänapa, Etelänaparetkien sankariaika, Etelänavan valloitus 1911, Executive Committeen vuoristo, Filchnerin–Ronnen jäähylly, Geoterminen energia, Gondwana, Grahaminmaa, Hylkeet, Hyppyhäntäiset, Infrapunasäteily, Intia, Itä-Etelämanner, ... Laajenna indeksi (84 lisää) »
- Antarktis
- Maanosat
- Napa-alueet
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Katsoa Etelämanner ja Aasia
Aavikko
Hiekkadyynejä aavikolla Sora-aavikkoa eli ''regiä'' Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus.
Katsoa Etelämanner ja Aavikko
Adélienmaa
Adélienmaan sijainti Etelämantereella. Ranskalainen tutkimus- ja sääasema Adélienmaalla Adélienmaa tai Adélienrannikko on osa Etelämantereen rannikkoa Point Aldenista Pourquoi Pas Point’iin.
Katsoa Etelämanner ja Adélienmaa
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Katsoa Etelämanner ja Afrikka
Aikavyöhyke
Maailman aikavyöhykkeet (tilanne 29. maaliskuuta 2020) merkittyinä Mercatorin projektioon. Aikavyöhyke on maapallon alue, jolla käytetään samaa kellonaikaa.
Katsoa Etelämanner ja Aikavyöhyke
Ajojää
Harvaa ajojäätä Hyvin tiheää ajojäätä Ajojääksi kutsutaan meren pinnalla kelluvia merijäälauttoja, jotka muodostavat laajoja kenttiä.
Katsoa Etelämanner ja Ajojää
Amerikka
Amerikan manner eli Uusi manner. Amerikka eli Uusi manner on manner maapallon läntisellä puoliskolla.
Katsoa Etelämanner ja Amerikka
Amiraliteetinvuoret
Mount Herschelin huippu (3 335 m) Amiraliteetinvuorilla Amiraliteetinvuoret (myös Amiraliteettivuoret, tai Admiralty Range) on laaja korkeiden vuorten ja erillisten vuorijonojen muodostama kokonaisuus, vuoristo, joka sijaitsee Etelämantereen Victorianmaalla.
Katsoa Etelämanner ja Amiraliteetinvuoret
Amundsen–Scott
Amundsen-Scott tammikuussa 2006. Etualalla niin sanottu seremoniallinen etelänapa. Amundsen-Scott (virallisesti Amundsen-Scott South Pole Station) on Yhdysvaltojen ylläpitämä tutkimusasema Antarktiksella ja maailman eteläisin vakituisesti asuttu paikka.
Katsoa Etelämanner ja Amundsen–Scott
Amundseninmeri
Amundseninmeri. Amundseninmeri on merialue Eteläisellä jäämerellä Etelämantereen rannikolla.
Katsoa Etelämanner ja Amundseninmeri
Antarktiksen niemimaa
Niemimaan sijainti Etelämantereella Niemimaan kartta Antarktiksen niemimaa on Etelämantereen pohjoisin osa, joka muodostaa pitkän ja kapean niemimaan.
Katsoa Etelämanner ja Antarktiksen niemimaa
Antarktiksen sopimus
Antarktiksen sopimus määrittelee valtioiden käyttäytymistä Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Antarktiksen sopimus
Antarktiksenlauha
Antarktiksenlauha luontaisessa kasvuympäristössään. Antarktiksenlauha eli etelämantereenlauha (Deschampsia antarctica) on pieni heinäkasvi, jota tavataan Etelämantereella sekä Etelä-Orkneyn ja Etelä-Shetlannin saariryhmillä.
Katsoa Etelämanner ja Antarktiksenlauha
Antarktis
Antarktiksen alue Eteläisellä jäämerellä. Aluetta rajaava antarktinen konvergenssi on merkitty vihreällä viivalla. Antarktis on maapallon eteläosassa sijaitseva alue, johon sisältyy Etelämanner ja sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä.
Katsoa Etelämanner ja Antarktis
Argentiina
Argentiinan tasavalta eli Argentiina (IPA) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla.
Katsoa Etelämanner ja Argentiina
Argentiinan Antarktiksen alue
Argentiinan aluevaatimus Länsi-Etelämantereella vaaleanpunaiseksi väritettynä. Muut kuvaan merkityt viivat kuvaavat muiden valtioiden aluevaatimuksia. Argentiinan Antarktiksen alue tarkoittaa Argentiinan omistukseensa vaatimaa aluetta Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Argentiinan Antarktiksen alue
Arktis
Arktinen alue. Arktinen alue eli Arktis tarkoittaa maapallon pohjoisimpia alueita.
Katsoa Etelämanner ja Arktis
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Katsoa Etelämanner ja Australia
Australian Antarktiksen alue
Australian Antarktiksen alue kartalla Australian Antarktiksen alue on Etelämantereen osa, jota Australia vaatii itselleen.
Katsoa Etelämanner ja Australian Antarktiksen alue
Äyriäiset
Äyriäiset (Crustacea) ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia, kiduksilla hengittäviä eläimiä.
Katsoa Etelämanner ja Äyriäiset
Base Esperanza
Base Esperanza on Argentiinan omistama tutkimusasema Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Base Esperanza
Bellingshauseninmeri
Aleksanterinsaaren sijainti. Bellingshauseninmeri on merialue eteläisellä Tyynellämerellä, Thurstonin- ja Aleksanterinsaaren välissä, Antarktiksen niemimaan länsipuolella.
Katsoa Etelämanner ja Bellingshauseninmeri
Chile
Chilen tasavalta eli Chile on valtio Etelä-Amerikassa.
Katsoa Etelämanner ja Chile
Chilen Antarktiksen alue
Chilen aluevaatimus punaisella väritettynä. Muut sektorit kuvaavat muiden valtioiden aluevaatimuksia. Chilen Antarktiksen alue tarkoittaa Chilen omistukseensa vaatimaa aluetta Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Chilen Antarktiksen alue
Coatsinmaa
Coatsinmaan ja lähialueiden kartta. Brittiläinen Antarktiksen alue kartassa vaaleammalla. Shackleton Rangea Coatsinmaalla lokakuussa 2011. Coatsinmaa on alue Itäisellä Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Coatsinmaa
Colobanthus quitensis
Colobanthus quitensis on toinen Etelämantereen kahdesta alkuperäisestä siemenkasvilajista.
Katsoa Etelämanner ja Colobanthus quitensis
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Katsoa Etelämanner ja Dinosaurukset
Eisenhower (vuoristo)
Eisenhower on noin 72 kilometriä pitkä vuoristo Victoria Landissa Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Eisenhower (vuoristo)
Ekosysteemi
Kieli.
Katsoa Etelämanner ja Ekosysteemi
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Katsoa Etelämanner ja Eläimet
Ellsworthinmaa
thumb Ellsworthinmaa on alue Etelämantereella, jota rajoittavat lännessä Marie Byrdin maa, pohjoisessa Bellingshauseninmeri, koillisessa on Antarktiksen niemimaan alku ja idässä on Ronnen jäähyllyn länsireunama.
Katsoa Etelämanner ja Ellsworthinmaa
Ellsworthvuoret
Ellsworthvuoret on noin 321 km pitkä ja 48 km leveä pohjois-eteläsuuntainen vuorijono Etelämantereen länsiosassa Ellsworthinmaalla.
Katsoa Etelämanner ja Ellsworthvuoret
Emilio Palma
Emilio Marcos Palma (s. 7. tammikuuta 1978) on ensimmäinen Etelämantereella syntynyt ihminen.
Katsoa Etelämanner ja Emilio Palma
Ernest Shackleton
Ernest Henry Shackleton (15. helmikuuta 1874 Kilkea, Irlanti – 5. tammikuuta 1922 Etelä-Georgia) oli brittiläinen tutkimusmatkailija.
Katsoa Etelämanner ja Ernest Shackleton
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Katsoa Etelämanner ja Etelä-Amerikka
Eteläinen napapiiri
Eteläinen napapiiri on maapallon napapiiri, jonka kulmaetäisyys maapallon etelänavasta on sama kuin maan akselin kaltevuus.
Katsoa Etelämanner ja Eteläinen napapiiri
Etelämantereen tutkimusasemat
Etelämantereen tutkimusasemat ovat Etelämantereella ja sen läheisillä saarilla sijaitsevia tieteellisiä tutkimusasemia.
Katsoa Etelämanner ja Etelämantereen tutkimusasemat
Etelänapa
Etelämanner ja sen navat: 1. Etelänapa 2. Magneettinen etelänapa (2007) 3. Geomagneettinen etelänapa (2005) 4. Eteläinen luoksepääsemättömyyden napa Maantieteellinen etelänapa on merkitty kuvassa oikealla näkyvällä teräspylväällä.
Katsoa Etelämanner ja Etelänapa
Etelänaparetkien sankariaika
kaamoksen yli. Etelänaparetkien sankariaika 1897–1922 oli aikaa, jolloin etelänaparetkeily oli hyvin vaarallista.
Katsoa Etelämanner ja Etelänaparetkien sankariaika
Etelänavan valloitus 1911
Etelänapaa valloittamaan lähti Antarktiksen rannikolta kaksi retkikuntaa lokakuussa 1911.
Katsoa Etelämanner ja Etelänavan valloitus 1911
Executive Committeen vuoristo
Mount Sidleyn kaldera lounaan suunnasta. Executive Committeen vuoristo on viiden sammuneen tulivuoren muodostama, noin 80 kilometrin mittainen vuorijono Etelämantereen Tyynenmeren-puoleisessa osassa, Marie Byrdin maalla.
Katsoa Etelämanner ja Executive Committeen vuoristo
Filchnerin–Ronnen jäähylly
Filchnerin–Ronnen jäähylly kuvassa sinisellä. Filchnerin–Ronnen jäähylly on Filchnerin ja Ronnen jäähyllyistä koostuva kokonaisuus läntisellä Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Filchnerin–Ronnen jäähylly
Geoterminen energia
Geoterminen voimala Islannissa Geoterminen energia on maansisäistä lämpöenergiaa, joka koostuu maankuoressa tapahtuvissa radioaktiivisissa hajoamisissa vapautuvasta lämmöstä, sekä maapallon syntytapahtumasta jääneestä lämmöstä, joka kulkeutuu maapallon kuumasta ytimestä kohti sen pintaa.
Katsoa Etelämanner ja Geoterminen energia
Gondwana
Geologien esittämä Gondwanan synty noin 550–500 miljoonaa vuotta sitten. Gondwana triaskaudella. Gondwana (Gondwanamanner, Gondwanamaa) oli eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnut jättiläismanner, joka syntyi mannerliikunnoissa 500 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Etelämanner ja Gondwana
Grahaminmaa
Grahaminmaan pohjoisosa ympäröivine saarineen Grahaminmaa on Etelämantereesta pohjoiseen, kohti Etelä-Amerikkaa työntyvän pitkän ja kapean Antarktiksen niemimaan kärki- eli pohjoisosa.
Katsoa Etelämanner ja Grahaminmaa
Hylkeet
Hylkeet (Phocidae) on eväjalkaisiin kuuluva vedessä elävien petoeläinten heimo, johon kuuluu 19 nykyisin elävää lajia.
Katsoa Etelämanner ja Hylkeet
Hyppyhäntäiset
Hyppyhäntäiset (Collembola) on niveljalkaisten lahko.
Katsoa Etelämanner ja Hyppyhäntäiset
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Katsoa Etelämanner ja Infrapunasäteily
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Katsoa Etelämanner ja Intia
Itä-Etelämanner
Itä-Etelämanner kartassa oikealla. Itä-Etelämanner eli Itäinen Etelämanner on toinen Etelämantereen perinteisesti jaotelluista alueista.
Katsoa Etelämanner ja Itä-Etelämanner
Itäinen pallonpuolisko
thumb Itäinen pallonpuolisko on maantieteellinen termi maapallon puoliskolle, joka sijaitsee Greenwichistä itään.
Katsoa Etelämanner ja Itäinen pallonpuolisko
James Clark Ross
John R. Wildman, ''James Clark Ross'', 1834. James Clark Ross (15. huhtikuuta 1800 – 3. huhtikuuta 1862) oli brittiläinen merivoimien upseeri ja tutkimusmatkailija.
Katsoa Etelämanner ja James Clark Ross
James Cook
James Cook (27. lokakuuta 1728 – 14. helmikuuta 1779) oli brittiläinen tutkimusmatkailija, meriupseeri ja kartoittaja.
Katsoa Etelämanner ja James Cook
Jäähylly
Rossin jäähyllyn reunaa Etelämantereella Jäähylly (myös jäätikköhylly, lauttajäätikkö, shelfijäätikkö) on meressä kelluva suuri ja paksu lauttamainen jäämassa, joka on kiinni rannikossa tai maan päällä lepäävässä jäätikössä.
Katsoa Etelämanner ja Jäähylly
Jäämyrskyliitäjä
Jäämyrskyliitäjä (Thalassoica antarctica) on ulappaliitäjien heimoon kuuluva valtamerilintu, ja ainoa sukunsa edustaja.
Katsoa Etelämanner ja Jäämyrskyliitäjä
Jäävuori
Jäävuori Grönlannissa Jäävuori on suuri kelluva makeavetinen jääkappale, joka on irronnut jäätiköstä tai jäähyllystä.
Katsoa Etelämanner ja Jäävuori
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Katsoa Etelämanner ja Jäkälät
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Katsoa Etelämanner ja Järvi
Joukkosukupuutto
Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.
Katsoa Etelämanner ja Joukkosukupuutto
Kaamos
Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan Norjan Tromssassa. Kaamos eli polaariyö on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.
Katsoa Etelämanner ja Kaamos
Karhukaiset
Karhukaiset (Tardigrada) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.
Katsoa Etelämanner ja Karhukaiset
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Katsoa Etelämanner ja Kasvit
Katabaattinen tuuli
Etelämanteren valumatuuli Katabaattinen tuuli (kreikan katabatikos, mennä alamäkeen) eli valumatuuli on vuoristosta, kukkulalta tai korkealla olevalta jäätiköltä puhaltava kylmä laskutuuli.
Katsoa Etelämanner ja Katabaattinen tuuli
Kohokkikasvit
Kohokkikasvit (Caryophyllaceae) on kaksisirkkaisten kasvien heimo, johon kuuluu 102 sukua ja noin 2 000 lajia.
Katsoa Etelämanner ja Kohokkikasvit
Kosteus
Kosteussuureita lämpötilan funktiona. Pystyakselina absoluuttinen kosteus g/kg. Punaisella viivalla kyllästyskosteus, vihreällä tila jossa suhteellinen kosteus on 50%. Hiuskosteusmittari: laitteen oikeassa laidassa olevat hiukset venyvät ja kutistuvat kosteuden mukaan ja vääntävät kynää ohjaavaa vipua eri asentoihin sen mukaan.
Katsoa Etelämanner ja Kosteus
Kuningatar Aleksandran vuoret
Rossin jäähylly, Kuningatar Aleksandran vuoret alavasemmalla. Kuningatar Aleksandran vuoret on vuorijono Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Kuningatar Aleksandran vuoret
Kuningatar Maryn maa
Kuningatar Maryn maa punaisella. Kuningatar Maryn maa on alue Itäisellä Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Kuningatar Maryn maa
Kuningatar Maudin maa
iso kartta). Kuningatar Maudin maan rajat. Kuningatar Maudin maa on Antarktiksen osa, joka rajoittuu Stancomb-Willsin (20°W) ja Shinnanin jäätiköihin (44°38'E).
Katsoa Etelämanner ja Kuningatar Maudin maa
Kuningatar Maudin vuoret
Kuningatar Maudin vuoret on suuri joukko vuoria ja vuoristoja Beardmoren ja Reedyn jäätiköiden välissä Antarktiksella.
Katsoa Etelämanner ja Kuningatar Maudin vuoret
Kylänurmikka
Kylänurmikka (Poa annua) on yksivuotinen heinäkasvi.
Katsoa Etelämanner ja Kylänurmikka
Lambertin jäätikkö
Jäätä syöksymässä Lambertin jäätikköön. Lambertin jäätikkö on Etelämantereella sijaitseva maailman suurin tunnettu jäätikkö.
Katsoa Etelämanner ja Lambertin jäätikkö
Länsi-Etelämanner
Länsi-Etelämanner kartassa vasemmalla. Länsi-Etelämanner eli Läntinen Etelämanner on toinen Etelämantereen perinteisesti jaotelluista alueista.
Katsoa Etelämanner ja Länsi-Etelämanner
Läntinen pallonpuolisko
thumb Läntinen pallonpuolisko on maantieteellinen termi maapallon puoliskolle joka sijaitsee Lontoon Greenwichistä länteen.
Katsoa Etelämanner ja Läntinen pallonpuolisko
Lehtisammalet
Lehtisammalet (Bryophyta) on sammalten ryhmään kuuluva kaari.
Katsoa Etelämanner ja Lehtisammalet
Levä
Rakkohauru ja sahahauru kuuluvat kromalveolaatteihin. Levä on yhteisnimitys ryhmälle melko alkeellisia aitotumaisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, joille yhteistä on, että ne kaikki yhteyttävät eli kykenevät fotosynteesiin.
Katsoa Etelämanner ja Levä
Litosfäärilaatta
Kartta suurimmista litosfäärilaatoista. Litosfäärilaatta on kappale Maan litosfääriä.
Katsoa Etelämanner ja Litosfäärilaatta
Luoksepääsemättömyyden napa
Maailmankartta, joka havainnollistaa luoksepääsemättömyyden napoja. Maa-alueille on rajattu punaisella alueita, joilta lähimmät meret ovat yhtä kaukana ja luoksepääsemättömyyden napoja on merkitty punaisilla pisteillä. Merialueilla on vastaavasti rajattu sinisellä alueita, joilta lähimmät maa-alueet ovat yhtä kaukana.
Katsoa Etelämanner ja Luoksepääsemättömyyden napa
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Katsoa Etelämanner ja Maa
Maankuori
Manterellinen kuori (sial, 1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (sima, 4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on Maan vaippa (3). Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa. Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros.
Katsoa Etelämanner ja Maankuori
Madagaskar
Madagaskarin tasavalta eli Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta.
Katsoa Etelämanner ja Madagaskar
Magneettinen etelänapa
Magneettisen etelänavan liike Etelämantereelta merelle 1900-luvun jälkipuoliskolla. Magneettinen etelänapa on maanpinnan kohta, jossa Maan magneettikenttä on pystysuorassa ja magneettikenttävektorin kärki osoittaa maanpinnasta ylöspäin.
Katsoa Etelämanner ja Magneettinen etelänapa
Maksasammalet
Maksasammalet (Marchantiophyta) on yksi kasvikunnan kaarista.
Katsoa Etelämanner ja Maksasammalet
Manner
Manner on täysin veden ympäröimä, saarta suurempi, yhtenäinen maa-alue erotukseksi maanosista, jotka ovat ihmisen määrittämiä.
Katsoa Etelämanner ja Manner
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Katsoa Etelämanner ja Mannerjäätikkö
Marie Byrdin maa
Marie Byrdin maa (engl. ''Marie Byrd Land'') Etelämantereen kartalla Marie Byrdin maa on Etelämantereella oleva alue, joka sijaitsee Tyynenmeren eteläpuolella sekä Rossin jäälautan ja Rossinmeren itäpuolella.
Katsoa Etelämanner ja Marie Byrdin maa
McMurdon kuivat laaksot
Landsat 7:n ottamassa satelliittikuvassa. Victorian, Wrightin ja Taylorin laaksojen isot suolajärvet erottuvat kuvan vasemmanpuoleisten laaksojen pohjilla sinisinä alueina. Alueen karttaa McMurdon kuivat laaksot on lumettomista laaksoista muodostuva alue Etelämantereella Victorianmaalla McMurdon salmen rannalla.
Katsoa Etelämanner ja McMurdon kuivat laaksot
Merijää
Kieli.
Katsoa Etelämanner ja Merijää
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Etelämanner ja Mesotsooinen maailmankausi
Meteoriitti
Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.
Katsoa Etelämanner ja Meteoriitti
Niittynurmikka
Niittynurmikan kukinto. Niittynurmikka (Poa pratensis) on tuulipölytteinen yleinen monivuotinen heinäkasvi, joka on Suomessa muinaistulokas.
Katsoa Etelämanner ja Niittynurmikka
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Etelämanner ja Norja
Norjan Antarktiksen alue
Norjan aluevaatimus vaaleanpunaiseksi väritettynä. Muut kuvaan merkityt viivat kuvaavat muiden valtioiden aluevaatimuksia. Norjan Antarktiksen alue tarkoittaa Norjan omistukseensa vaatimaa aluetta Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Norjan Antarktiksen alue
Oatesinmaa
Oatesinmaan ja lähialueiden kartta. Oatesinmaa (tai Oates Coast) on alue Itäisellä Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Oatesinmaa
Onyx (joki)
Karttakuva Wrightin laaksosta. Onyx virtaa keltaisten merkkien välissä. Onyx on Etelämantereen pisin joki ja mantereen suurin virtaavan veden esiintymä.
Katsoa Etelämanner ja Onyx (joki)
Otsonikato
Etelämantereen yllä havaittiin tavallista suurempi otsoniaukko syyskuussa 2000. Otsonikadolla tarkoitetaan stratosfäärissä eli Maan ilmakehän yläosassa sijaitsevan otsonikerroksen ohenemista.
Katsoa Etelämanner ja Otsonikato
Otsonikerros
Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.
Katsoa Etelämanner ja Otsonikerros
Päärynä
Päärynän kukkia Päärynä (Pyrus communis) on hedelmäpuuna viljelty ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva puu, joka on läheistä sukua omenapuille (Malus).
Katsoa Etelämanner ja Päärynä
Päivämääräraja
Päivämääräraja kulkee 180. pituuspiirillä tai sen läheisyydessä. Päivämääräraja on Tyynenmeren poikki kulkeva linja, jonka eri puolilla on eri päivämäärä ja viikonpäivä.
Katsoa Etelämanner ja Päivämääräraja
Päiväntasaaja
350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.
Katsoa Etelämanner ja Päiväntasaaja
Pingviinit
Pingviinit (Spheniscidae) on pingviinilintujen (Sphenisciformes) lahkon ainoa heimo.
Katsoa Etelämanner ja Pingviinit
Pituuspiiri
Pituuspiiri (nollameridiaani) visualisoituna maapallolla Nollameridiaani Greenwichin observatoriossa Pituuspiiri eli meridiaani (Sen sijaintia pyörähdysellipsoidilla itä–länsi-suunnassa kuvaa pituusaste.
Katsoa Etelämanner ja Pituuspiiri
Polaaririntama
Polaaririntama voi tarkoittaa.
Katsoa Etelämanner ja Polaaririntama
Polynesia
Kartta Polynesiaan kuuluvista saarista. Polynesia (kreikan kielestä, "paljon saaria") on suuri saariryhmä keskisellä ja eteläisellä Tyynellämerellä.
Katsoa Etelämanner ja Polynesia
Prekambri
stromatoliitteja, varhaisia bakteerimattoja kivettyminä. Prekambri on geologinen ajanjakso, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4,6 miljardia vuotta sitten) fanerotsooisen aionin alkuun (541 miljoonaa vuotta) saakka.
Katsoa Etelämanner ja Prekambri
Prinssi Albertin vuoret
Prinssi Albertin vuoret on vuorijono Victorianmaassa, Etelämantereen itäosassa.
Katsoa Etelämanner ja Prinssi Albertin vuoret
Punkit
Punkit (Acari) ovat hämähäkkieläimiin kuuluva alaluokka.
Katsoa Etelämanner ja Punkit
Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.
Katsoa Etelämanner ja Pussieläimet
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Etelämanner ja Ranska
Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet
Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet on Ranskan merentakainen alue, johon kuuluu joukko saaria eteläisellä Intian valtamerellä sekä Adélienmaa Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet
Rataseläimet
Rataseläimet (Rotifera) on eläinkunnan pääjakso.
Katsoa Etelämanner ja Rataseläimet
Revontulet
Revontulia Alaskassa Pohjois-Amerikassa. Revontulet ovat ilmakehän valoilmiö, joka koostuu värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista pohjoisella ja eteläisellä yötaivaalla.
Katsoa Etelämanner ja Revontulet
Richard E. Byrd
Richard E. Byrd vuonna 1929 Richard E. Byrdin rintakuva Amiraali Byrd n. 1955 Richard Evelyn Byrd (25. lokakuuta 1888 – 11. maaliskuuta 1957) oli amerikkalainen kuuluisa lentäjä ja naparetkeilyn pioneeri.
Katsoa Etelämanner ja Richard E. Byrd
Roald Amundsen
Roald Engelbregt Gravning Amundsen (norj. /ˈɾuːɑl ˈɑmʉnsən/; 16. heinäkuuta 1872 Borge, Norja – kadonnut 18. kesäkuuta 1928 Barentsinmeri) oli norjalainen naparetkeilijä ja tutkimusmatkailija.
Katsoa Etelämanner ja Roald Amundsen
Robert Falcon Scott
Robert Falcon Scott (6. kesäkuuta 1868 Devonport, Devon, Englanti – 29. maaliskuuta 1912 Rossin jäähylly, Etelämanner) oli Royal Navyn upseeri ja Etelämantereen tutkimusmatkailija.
Katsoa Etelämanner ja Robert Falcon Scott
Rossin jäähylly
Rossin jäähyllyn sijainti merkitty punaisella x:llä Antarktiksen kartassa Rossin jäähylly eli Rossin jäälautta on suurin jäähylly Antarktiksella.
Katsoa Etelämanner ja Rossin jäähylly
Rossinmaa
Uuden-Seelannin vaatima alue kartalla Rossinmaa on Uuden-Seelannin vaatima alue Antarktikselta (ja muutamilta saarilta Eteläisessä jäämeressä).
Katsoa Etelämanner ja Rossinmaa
Rossinmeri
Rossinmeri on Eteläiseen jäämereen kuuluva syvä lahti, joka sijaitsee Victorianmaan ja Marie Byrdin maan välissä ja rajoittuu etelässä Rossin jäähyllyyn.
Katsoa Etelämanner ja Rossinmeri
Rossinsaari
Rossinsaari on saari Rossinmeressä lähellä Victorianmaan rannikkoa Etelämantereella.
Katsoa Etelämanner ja Rossinsaari
Sahara
Ergiä, hiekkamerta, Libyassa. Sahara on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maailman suurin, kuuma ja hyvin kuiva aavikko.
Katsoa Etelämanner ja Sahara
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Katsoa Etelämanner ja Siemenkasvit
Sukkulamadot
Sukkulamadot (Nematoda) on eläinkunnan pääjakso.
Katsoa Etelämanner ja Sukkulamadot
Transantarktiset vuoret
Transantarktiset vuoret on Etelämantereella sijaitseva vuorijono, joka jakaa Etelämantereen itä-länsi-suunnassa kahtia.
Katsoa Etelämanner ja Transantarktiset vuoret
Tulivuori
arkistoitu.
Katsoa Etelämanner ja Tulivuori
Tutkimusmatkat Etelämantereelle
Etelämantereen tutkimusmatkalla, mutta koko miehistö selvisi hengissä vaiheikkaalta ja vaaralliselta retkeltä. Tutkimusmatkat Etelämantereelle olivat tutkimusmatkoja, jotka perustuivat oletukseen, että eteläisillä leveyksillä olisi suuri, mahdollisesti asuttava manner Terra Australis Incognita, etelän tuntematon maa.
Katsoa Etelämanner ja Tutkimusmatkat Etelämantereelle
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Etelämanner ja Ultraviolettisäteily
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Katsoa Etelämanner ja Uusi-Seelanti
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Katsoa Etelämanner ja Valtio
Victorianmaa
Etelämantereen kartan eteläosassa Rossin jäähyllyn (''Ross ice shelf'') lähellä Victorianmaa on alue Etelämantereella rajautuen idässä Rossinmereen ja lännessä Wilkesinmaahan.
Katsoa Etelämanner ja Victorianmaa
Vinsonin massiivi
Mount Vinson luoteen suunnasta kuvattuna. Vinsonin massiivi on Antarktiksen korkein vuori.
Katsoa Etelämanner ja Vinsonin massiivi
Vostok (järvi)
Vostok on oletetusti makeavetinen järvi, joka sijaitsee neljä kilometriä paksun jääkerroksen alla Itä-Etelämantereella, paikoitellen kolme kilometriä korkean jäänalaisen Gamburtsevin vuoriston kupeessa.
Katsoa Etelämanner ja Vostok (järvi)
Vostok (tutkimusasema)
Vostok-asema Vostok (kirjaimellisesti "Asema Itä") on itäisellä Etelämantereella, lähellä magneettista etelänapaa sijaitseva venäläinen, alun perin neuvostoliittolainen tutkimusasema, jossa on suoritettu muun muassa syvimmät jäätikkökairaukset.
Katsoa Etelämanner ja Vostok (tutkimusasema)
Weddellinmeri
Etelämanner satelliittikuvassa. Weddellinmeri on kuvan vasemmassa yläkulmassa oleva lahti. Weddellinmeri Weddellinmeri on Atlantin valtameren lahti Grahaminmaan itäpuolella Etelämantereen länsirannikolla.
Katsoa Etelämanner ja Weddellinmeri
Wilkesinmaa
Etelämantereen kartta, Wilkesinmaa oikealla reunalla Wilkesinmaa (koordinaatit) on Etelämantereen osa, joka sijaitsee Intian valtameren eteläpuolella.
Katsoa Etelämanner ja Wilkesinmaa
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Etelämanner ja Yhdistynyt kuningaskunta
Katso myös
Antarktis
- Antarktis
- Australian Antarktiksen alue
- Bellingshauseninmeri
- Bouvet’nsaari
- Brittiläinen Antarktiksen alue
- Drakensalmi
- Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret
- Eteläinen napapiiri
- Eteläiset Sandwichsaaret
- Etelämanner
- Grytviken
- Rossinmeri
- Scotianmeri
- Weddellinmeri
Maanosat
- Aasia
- Afrikka
- Amerikka
- Australia (maanosa)
- Etelä-Amerikka
- Etelämanner
- Eurooppa
- Intian niemimaa
- Jättiläismanner
- Maanosa
- Meganesia
- Pohjois-Amerikka
- Zealandia
Napa-alueet
- Arktis
- Etelämanner
- Etelänapa
- Kaamos
- Kylmä vyöhyke
- Kylmyysnapa
- Luoksepääsemättömyyden napa
- Magneettinen etelänapa
- Magneettinen pohjoisnapa
- Napa-alue
- Napapyörre
- Pohjoisnapa
- Revontulet
Tunnetaan myös nimellä Antarktika, Etelä-manner, Etelämantere, Etelämantereen aluevaatimukset, Etelämantereen ilmasto, Etelänapamanner, Etelänapamantere.