Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Englannin kieli ja Suomen kieli
Englannin kieli ja Suomen kieli on 51 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adjektiivi, Adverbi, Aikamuoto, Allofoni, Approksimantti, Diftongi, Elisio, Euroopan unioni, Foneemi, Frikatiivi, Futuuri, Genetiivi, Germaaniset kielet, Glottaaliklusiili, Imperatiivi, Imperfekti, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Intonaatio, Kanada, Kieliopillinen luku, Klusiili, Komparatiivi, Konditionaali, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Lauseenvastike, Nasaali, Nomini, ..., Objekti (lauseenjäsen), Paino (kielitiede), Partisiippi, Passiivi, Perfekti, Pluskvamperfekti, Predikaatti (lauseenjäsen), Preesens, Sanajärjestys, Sija, Subjekti (lauseenjäsen), Suffiksi, Suku (kielioppi), Superlatiivi, Taivutus (kielioppi), Tapaluokka, Tavu, Tremulantti, Verbi, Vokaali, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (21 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Englannin kieli · Adjektiivi ja Suomen kieli ·
Adverbi
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.
Adverbi ja Englannin kieli · Adverbi ja Suomen kieli ·
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Aikamuoto ja Englannin kieli · Aikamuoto ja Suomen kieli ·
Allofoni
Allofoni on kielitieteen termi, jolla tarkoitetaan niitä äänteitä (fooneja), jotka tietyssä kielessä kuuluvat samaan foneemiin.
Allofoni ja Englannin kieli · Allofoni ja Suomen kieli ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Englannin kieli · Approksimantti ja Suomen kieli ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Englannin kieli · Diftongi ja Suomen kieli ·
Elisio
Elisio on yhden tai useamman äänteen jääminen pois sanasta.
Elisio ja Englannin kieli · Elisio ja Suomen kieli ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Englannin kieli ja Euroopan unioni · Euroopan unioni ja Suomen kieli ·
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Englannin kieli ja Foneemi · Foneemi ja Suomen kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Englannin kieli ja Frikatiivi · Frikatiivi ja Suomen kieli ·
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Englannin kieli ja Futuuri · Futuuri ja Suomen kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Englannin kieli ja Genetiivi · Genetiivi ja Suomen kieli ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Englannin kieli ja Germaaniset kielet · Germaaniset kielet ja Suomen kieli ·
Glottaaliklusiili
Glottaaliklusiilin ääntöpaikka ja -tapa kuviossa A. Glottaaliklusiili on konsonanttiäänne, joka muodostetaan sulkemalla kokonaan sekä äänihuulirako että rustorako, niin että ilmavirtaus keuhkoista pysähtyy hetkeksi.
Englannin kieli ja Glottaaliklusiili · Glottaaliklusiili ja Suomen kieli ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Englannin kieli ja Imperatiivi · Imperatiivi ja Suomen kieli ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Englannin kieli ja Imperfekti · Imperfekti ja Suomen kieli ·
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Englannin kieli ja Indikatiivi · Indikatiivi ja Suomen kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Englannin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Indoeurooppalaiset kielet ja Suomen kieli ·
Infinitiivi
Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.
Englannin kieli ja Infinitiivi · Infinitiivi ja Suomen kieli ·
Intonaatio
Intonaatio on puheen sävelkulkua.
Englannin kieli ja Intonaatio · Intonaatio ja Suomen kieli ·
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Englannin kieli ja Kanada · Kanada ja Suomen kieli ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Englannin kieli ja Kieliopillinen luku · Kieliopillinen luku ja Suomen kieli ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Englannin kieli ja Klusiili · Klusiili ja Suomen kieli ·
Komparatiivi
Komparatiivi eli voittoaste on adjektiivin tai adverbin vertailuaste.
Englannin kieli ja Komparatiivi · Komparatiivi ja Suomen kieli ·
Konditionaali
Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.
Englannin kieli ja Konditionaali · Konditionaali ja Suomen kieli ·
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Englannin kieli ja Lateraali · Lateraali ja Suomen kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Englannin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli ·
Lauseenvastike
Lauseenvastikkeeksi kutsutaan suomen kielessä sellaista rakennetta, jonka sisältö edustaa lausetta, mutta jossa ei ole predikaattia eli verbin finiittimuotoa, jota pidetään yleensä lauseen tuntomerkkinä.
Englannin kieli ja Lauseenvastike · Lauseenvastike ja Suomen kieli ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Englannin kieli ja Nasaali · Nasaali ja Suomen kieli ·
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Englannin kieli ja Nomini · Nomini ja Suomen kieli ·
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Englannin kieli ja Objekti (lauseenjäsen) · Objekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Englannin kieli ja Paino (kielitiede) · Paino (kielitiede) ja Suomen kieli ·
Partisiippi
Partisiippi eli laatutapa on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.
Englannin kieli ja Partisiippi · Partisiippi ja Suomen kieli ·
Passiivi
Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.
Englannin kieli ja Passiivi · Passiivi ja Suomen kieli ·
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Englannin kieli ja Perfekti · Perfekti ja Suomen kieli ·
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Englannin kieli ja Pluskvamperfekti · Pluskvamperfekti ja Suomen kieli ·
Predikaatti (lauseenjäsen)
Predikaatti, suomeksi aiemmin myös maine, on lauseenjäsen.
Englannin kieli ja Predikaatti (lauseenjäsen) · Predikaatti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Englannin kieli ja Preesens · Preesens ja Suomen kieli ·
Sanajärjestys
Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.
Englannin kieli ja Sanajärjestys · Sanajärjestys ja Suomen kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Englannin kieli ja Sija · Sija ja Suomen kieli ·
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Englannin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) · Subjekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Suffiksi
Suffiksi (eli jälkiliite tai takaliite) on sanan loppuun tuleva osa, jolla on eri merkitys kuin sanan vartalolla.
Englannin kieli ja Suffiksi · Suffiksi ja Suomen kieli ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Englannin kieli ja Suku (kielioppi) · Suku (kielioppi) ja Suomen kieli ·
Superlatiivi
Superlatiivi eli yliaste on adjektiivien ja adverbien vertailumuoto.
Englannin kieli ja Superlatiivi · Suomen kieli ja Superlatiivi ·
Taivutus (kielioppi)
Taivutus tarkoittaa kieliopissa sanan muokkaamista tai merkitsemistä ilmaisemaan kieliopillista tietoa kuten sijaa, sukua, aikamuotoa, lukua ja persoonaa.
Englannin kieli ja Taivutus (kielioppi) · Suomen kieli ja Taivutus (kielioppi) ·
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Englannin kieli ja Tapaluokka · Suomen kieli ja Tapaluokka ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Englannin kieli ja Tavu · Suomen kieli ja Tavu ·
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Englannin kieli ja Tremulantti · Suomen kieli ja Tremulantti ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Englannin kieli ja Verbi · Suomen kieli ja Verbi ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Englannin kieli ja Vokaali · Suomen kieli ja Vokaali ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Englannin kieli ja Yhdysvallat · Suomen kieli ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Englannin kieli ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Englannin kieli ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Englannin kieli ja Suomen kieli
Vertailu Englannin kieli ja Suomen kieli
Englannin kieli on 165 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 51, Jaccard'in indeksi on 11.09% = 51 / (165 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Englannin kieli ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
