Sisällysluettelo
117 suhteet: Aika, Aine, Alfasäteily, Ampeeri, Atomi, Auringon säteily, Beetasäteily, Eksergia, Eläimet, Elektronivoltti, Eliö, Energeia, Energian säilymislaki, Energian varastointi, Energiantuotanto, Fissio, Fossiilinen polttoaine, Fotoni, Fuusioreaktio, Fysiikka, Geoterminen energia, Happi, Hiukkassäteily, Hyötysuhde, Ilmalämmitys, Infrapunasäteily, Integraali, Jännite, Joule, Jousi, Kalori, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kapasitanssi, Kasvit, Kemiallinen energia, Kemiallinen reaktio, Kenttä (fysiikka), Kiihtyvyys, Kitka, Kivihiili, Klassinen fysiikka, Kulkeutuminen, Kvanttimekaniikka, Kvanttiteoria, Latenttilämpö, Lämmönjohtuminen, Lämmitys, Lämpö, Lämpöenergia, Lämpökapasiteetti, ... Laajenna indeksi (67 lisää) »
- Luonto
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Katsoa Energia ja Aika
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Katsoa Energia ja Aine
Alfasäteily
Alfasäteilyssä atomin ytimestä vapautuu alfahiukkanen. Alfasäteily on voimakkaasti ionisoivaa mutta heikosti läpäisevää radioaktiivista säteilyä.
Katsoa Energia ja Alfasäteily
Ampeeri
Yleismittaria voidaan käyttää sähkövirran mittaukseen. Ampeeri (yksikön tunnus A) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö sähkövirralle, joka on yksi perussuureista.
Katsoa Energia ja Ampeeri
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Katsoa Energia ja Atomi
Auringon säteily
intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5 523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Energia ja Auringon säteily
Beetasäteily
Beetasäteily on radioaktiivisen hajoamisen seurauksena syntyvää hiukkassäteilyä, jossa atomin ytimestä poistuu eli emittoituu beetahiukkanen.
Katsoa Energia ja Beetasäteily
Eksergia
Eksergia ('pois' + ergia 'työ') on energian työhön kykenevä osuus.
Katsoa Energia ja Eksergia
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Katsoa Energia ja Eläimet
Elektronivoltti
Elektronivoltti (symboli eV) on energian yksikkö, jota käytetään usein atomi- ja ydinfysiikassa.
Katsoa Energia ja Elektronivoltti
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Katsoa Energia ja Eliö
Energeia
Energeia on antiikin filosofian tekninen termi, joka tarkoittaa toiminnallista aktuaalisuutta.
Katsoa Energia ja Energeia
Energian säilymislaki
Energian säilymislaki eli energiaperiaate on fysiikan peruslaki, jonka mukaan energiaa ei voi syntyä eikä kadota.
Katsoa Energia ja Energian säilymislaki
Energian varastointi
Energian varastointi tehdään laitteilla tai järjestelyillä, joiden avulla jollain hetkellä tuotettua energiaa voidaan ottaa helposti käyttöön myöhemmin halutulla teholla.
Katsoa Energia ja Energian varastointi
Energiantuotanto
Eri väylät joilla ihmiskunnan käytössä oleva pääasiallinen energianlähde, eri ydinreaktiot, kulkeutuvat energiankulutukseen. Selvästi eniten käytetään Auringon fuusioreaktioista peräisin olevaa energiaa. Energiantuotanto on yleisnimitys toiminnoille, joilla primäärienergiavaroista muunnetaan ihmiskäyttöön sopivaa sekundääristä energiaa eli lämpöä, sähköä, höyryä sekä mekaanista ja kineettistä energiaa.
Katsoa Energia ja Energiantuotanto
Fissio
Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).
Katsoa Energia ja Fissio
Fossiilinen polttoaine
Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka syntyvät eliöiden biomassan fossiloituessa maaperään.
Katsoa Energia ja Fossiilinen polttoaine
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Katsoa Energia ja Fotoni
Fuusioreaktio
Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.
Katsoa Energia ja Fuusioreaktio
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Katsoa Energia ja Fysiikka
Geoterminen energia
Geoterminen voimala Islannissa Geoterminen energia on maansisäistä lämpöenergiaa, joka koostuu maankuoressa tapahtuvissa radioaktiivisissa hajoamisissa vapautuvasta lämmöstä, sekä maapallon syntytapahtumasta jääneestä lämmöstä, joka kulkeutuu maapallon kuumasta ytimestä kohti sen pintaa.
Katsoa Energia ja Geoterminen energia
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Energia ja Happi
Hiukkassäteily
Hiukkassäteily koostuu subatomisista hiukkasista, joilla on massa ja liike-energiaa.
Katsoa Energia ja Hiukkassäteily
Hyötysuhde
Kone K tarvitsee energiaa toimiakseen. Osa energiasta menee hukkaan. Hyötysuhde (tunnus \eta) on fysikaalinen dimensioton suure, joka kertoo suhdelukuna, kuinka suuri osa järjestelmään syötetystä energiasta voidaan hyödyntää varsinaista tarkoitusta varten.
Katsoa Energia ja Hyötysuhde
Ilmalämmitys
Ilmalämmitys on lämmönjakotapa, jossa huoneisiin puhalletaan lämmintä ilmaa.
Katsoa Energia ja Ilmalämmitys
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Katsoa Energia ja Infrapunasäteily
Integraali
Käyrän y.
Katsoa Energia ja Integraali
Jännite
Sähköinen jännite (tunnus U), eli kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero (ΔV, joskus etenkin amerikkalaisessa tekstissä lyhyesti V), määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.
Katsoa Energia ja Jännite
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Katsoa Energia ja Joule
Jousi
Jousi on energian varastointiin ja iskujen vaimentamiseen käytettävä kimmoisa rakenne tai kone-elin.
Katsoa Energia ja Jousi
Kalori
Kalori (tunnus cal) on vanha energian yksikkö, jonka nimi tulee latinan sanasta calor ”lämpö”.
Katsoa Energia ja Kalori
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Katsoa Energia ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
Kapasitanssi
218x218px Kapasitanssi C on sähköstatiikkaan liittyvä suure, joka kertoo systeemiin varastoituneen sähkövarauksen Q suhteen systeemin kahden osan väliseen sähköiseen potentiaalieroon U, eli C on Q/U.
Katsoa Energia ja Kapasitanssi
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Katsoa Energia ja Kasvit
Kemiallinen energia
Kemiallisella energialla tarkoitetaan aineen rakenneosien kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa.
Katsoa Energia ja Kemiallinen energia
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Katsoa Energia ja Kemiallinen reaktio
Kenttä (fysiikka)
Kenttä on fysikaalinen suure, jolla on arvo jokaisessa avaruuden pisteessä jokaisena ajan kohtana.
Katsoa Energia ja Kenttä (fysiikka)
Kiihtyvyys
nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta ajan funktiona.
Katsoa Energia ja Kiihtyvyys
Kitka
Kitkavoima Ff vastustaa voimaa F. Kitka eli liikevastus on voima, joka vastustaa kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välillä ilmenevää liikettä tai tällaisen liikkeen alkamista.
Katsoa Energia ja Kitka
Kivihiili
Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.
Katsoa Energia ja Kivihiili
Klassinen fysiikka
Klassinen fysiikka on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen Albert Einsteinin erityistä suhteellisuusteoriaa kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa.
Katsoa Energia ja Klassinen fysiikka
Kulkeutuminen
Kulkeutuminen on aineen liikettä toisen aineen mukana.
Katsoa Energia ja Kulkeutuminen
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Katsoa Energia ja Kvanttimekaniikka
Kvanttiteoria
Kvanttiteoria voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Energia ja Kvanttiteoria
Latenttilämpö
Latenttilämpö (tunnus Ql) on se entalpiamuutos, joka tapahtuu aineen olomuodon muutoksen yhteydessä aineen lämpötilan pysyessä kuitenkin vakiona.
Katsoa Energia ja Latenttilämpö
Lämmönjohtuminen
Lämmönjohtuminen on lämmön siirtymistä aineen sisällä aineen elektronien ja muiden mikroskooppisten rakenneosasten liikkeen ja törmäysten välityksellä.
Katsoa Energia ja Lämmönjohtuminen
Lämmitys
avotakka Allgäussa Etelä-Saksassa. Lämmityksellä tarkoitetaan talotekniikassa lämpöenergian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa rakennuksen huonetilaan tai käyttöveteen.
Katsoa Energia ja Lämmitys
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Katsoa Energia ja Lämpö
Lämpöenergia
Kuuma metalliesine säteilee näkyvää valoa. Lämpöenergia on periaatteessa se määrä lämpöä, joka tarvittaisiin lämmittämään metalli siihen lämpötilaan, jossa se on, mutta se ei ole yksikäsitteisesti määritelty, sillä on monia keinoja saada kappale tiettyyn lämpötilaan ja niihin saatetaan tarvita eri määrä lämpöä.
Katsoa Energia ja Lämpöenergia
Lämpökapasiteetti
Lämpökapasiteetti on se lämpömäärä, joka tarvitaan kappaleen tai muun fysikaalisen järjestelmän lämpötilan kohottamiseksi yhdellä lämpöasteella.
Katsoa Energia ja Lämpökapasiteetti
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Katsoa Energia ja Lämpötila
Lihas
kaksoiskantalihakset. Lihas on kudossäiekimppu, joka liikuttaa eläimen ruumiinosia tai elimiä.
Katsoa Energia ja Lihas
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Katsoa Energia ja Liike-energia
Liikenne
Liikenne on ihmisten ja tavaroiden kuljettamista paikasta toiseen.
Katsoa Energia ja Liikenne
Maakaasu
Maakaasusäiliö Maakaasu eli luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa.
Katsoa Energia ja Maakaasu
Magneetti
Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.
Katsoa Energia ja Magneetti
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Katsoa Energia ja Magneettikenttä
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Katsoa Energia ja Massa
Mekaaninen energia
Mekaanisella energialla tarkoitetaan fysiikassa mekaanisen systeemin osien potentiaali- ja liike-energiaa.
Katsoa Energia ja Mekaaninen energia
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Katsoa Energia ja Metaani
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Katsoa Energia ja Metri
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Katsoa Energia ja Molekyyli
Musta savuttaja
Atlantin valtameressä. Mustat savuttajat ovat valtamerten pohjissa esiintyviä kuumia lähteitä, jotka syntyvät, kun maankuoresta pulppuava ylikuumennut vesi läpäisee merenpohjan.
Katsoa Energia ja Musta savuttaja
Newton
Newton (tunnus N, lausutaan, tai) on SI-järjestelmän mukainen voiman yksikkö.
Katsoa Energia ja Newton
Nopeus
Nopeus (tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan.
Katsoa Energia ja Nopeus
Ohmi
vastuksia, joiden resistanssiarvo ohmeissa on merkitty värikoodein Ohmi (tunnus Ω) on SI-järjestelmässä resistanssin eli sähkövastuksen, reaktanssin ja impedanssin mittayksikkö.
Katsoa Energia ja Ohmi
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Katsoa Energia ja Orgaaninen yhdiste
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Katsoa Energia ja Paine
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti.
Katsoa Energia ja Painovoima
Palaminen
Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.
Katsoa Energia ja Palaminen
Pituus
Pituus (’pituus’, ’matka’) on toisaalta fysiikan perussuure ja myös arkikielen esineen tai elollisen olion avaruudellista ulottuvuutta ilmaiseva sana.
Katsoa Energia ja Pituus
Polttoaine
Polttoaineet ovat aineita, joiden palamisreaktion avulla tavallisimmin kehitetään lämpöä, valoa tai sähköä.
Katsoa Energia ja Polttoaine
Potentiaalienergia
Potentiaalienergia eli asemaenergia kuvaa kappaleen kykyä tehdä työtä asemansa ansiosta.
Katsoa Energia ja Potentiaalienergia
Putoamiskiihtyvyys
Vapaassa pudotuksessa alkukiihtyvyys on sama kuin putoamiskiihtyvyys. Putoamiskiihtyvyys (tunnus g) on taivaankappaleen (esimerkiksi Maa) vetovoiman putoaville kappaleille aiheuttama kiihtyvyys.
Katsoa Energia ja Putoamiskiihtyvyys
Puupolttoaine
Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta, oksista tai juurista.
Katsoa Energia ja Puupolttoaine
Radioaallot
Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.
Katsoa Energia ja Radioaallot
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Katsoa Energia ja Radioaktiivisuus
Ravinto
Nauriit olivat ennen suomalaisten perusravintoa. Ahven on perinteinen suomalainen proteiininlähde. Ravinto on ainetta, jota eliöt käyttävät energianlähteenä tai rakennusmateriaalina tai elimistön tarvitsemina suojaravintoaineina.
Katsoa Energia ja Ravinto
Röntgensäteily
accessdate.
Katsoa Energia ja Röntgensäteily
Relativistinen dispersiorelaatio
Relativistinen dispersiorelaatio on yhtälö, joka antaa yhteyden massallisen hiukkasen relativistisen liike-energian, massan ja liikemäärän välille.
Katsoa Energia ja Relativistinen dispersiorelaatio
Resistanssi
Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.
Katsoa Energia ja Resistanssi
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Katsoa Energia ja Sähkökenttä
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Katsoa Energia ja Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Katsoa Energia ja Sähkömagnetismi
Sähköoppi
Sähköoppi on fysiikan haara, joka tutkii sähköilmiöitä tai laajemmassa mielessä sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Katsoa Energia ja Sähköoppi
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Katsoa Energia ja Sähkövaraus
Sähkövirta
Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.
Katsoa Energia ja Sähkövirta
Säilymislaki
Säilymislait ovat fysikaalisia luonnonlakeja, joiden mukaan kaikkinaisissa vuorovaikutustapahtumissa tiettyjen suureiden kokonaismäärät pysyvät muuttumattomina.
Katsoa Energia ja Säilymislaki
Säteily
atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.
Katsoa Energia ja Säteily
Sekunti
Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.
Katsoa Energia ja Sekunti
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Katsoa Energia ja Sienet
Sisäenergia
Sisäenergia kuvaa kaikkea järjestelmän sisään varastoitunutta energiaa, joka voi olla sitoutuneena aineen molekyylien kineettisenä energiana, potentiaalienergiana,A varastoituneena sidosten värähtelyihin ja molekyyliryhmien pyörimisiin, ja sidosenergioihin.
Katsoa Energia ja Sisäenergia
Suhteellisuusteoria
Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.
Katsoa Energia ja Suhteellisuusteoria
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Katsoa Energia ja Suure
Teho
Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä.
Katsoa Energia ja Teho
Teollistuminen
Maailman teollistuneet alueet Teollistuminen on yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi.
Katsoa Energia ja Teollistuminen
Teollisuus
Koskenkorvalla Teollisuus (lyhenne teoll.) on tuotantotoiminnan laji, joka jalostaa luonnonvaroja tuotteiksi eli raaka-aineita ihmiselle aineellista hyötyä tuottavaan muotoon.
Katsoa Energia ja Teollisuus
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Katsoa Energia ja Termodynamiikka
Tuli
Tulipalo rakennuksessa Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.
Katsoa Energia ja Tuli
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Katsoa Energia ja Turve
Tuuli
Tuulessa taipuvia puita Tuuli on ilmakehässä liikkuva maanpinnan suuntainen ilmavirtaus.
Katsoa Energia ja Tuuli
Työ (fysiikka)
Pieneen punnukseen kohdistuva voima F tekee työn W.
Katsoa Energia ja Työ (fysiikka)
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Energia ja Ultraviolettisäteily
Uusiutuva energia
Tuuliturbiineja Tanskassa. Tanska on johtava tuulivoiman tuottaja maailmassa, siellä sähköstä 20 % tuotetaan tuulella. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kulutuksesta vuonna 2019. Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä.
Katsoa Energia ja Uusiutuva energia
Valaistus
Seinävalaisin Valaistus käsittää keinotekoiset valonlähteet kuten lamput, ledit ja sisätiloihin tulevan päivänvalon.
Katsoa Energia ja Valaistus
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Energia ja Valo
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Katsoa Energia ja Valonnopeus
Vesiputous
Vuorelta virtaavat Angelin putoukset Venezuelassa ovat maailman korkeimmat vesiputoukset. Victorian putoukset Afrikassa syöksyvät rapautumalla laajenevaan rotkoon. Vesiputous, lyhyemmin putous, on paikka, jossa virtaava vesi putoaa.
Katsoa Energia ja Vesiputous
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Katsoa Energia ja Vety
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Katsoa Energia ja Voima (fysiikka)
Vuorovaikutus
Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen.
Katsoa Energia ja Vuorovaikutus
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Katsoa Energia ja Vuorovesi
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Katsoa Energia ja Watti
Wattitunti
Wattitunti (tunnus Wh, W h tai W·h) on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan.
Katsoa Energia ja Wattitunti
Ydinreaktio
Ydinreaktio on prosessi, jossa atomiydin muuntuu toiseksi törmätessään yhteen toisen ytimen tai alkeishiukkasen kanssa (vrt. kemiallinen reaktio).
Katsoa Energia ja Ydinreaktio
Ydinvoima
Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät jäähdytystornit, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta.
Katsoa Energia ja Ydinvoima
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Katsoa Energia ja Yhteyttäminen
Katso myös
Luonto
- Energia
- Fysikaalinen avaruus
- Fysis
- Luonnonmaisema
- Luonto
- Luontopohjaiset ratkaisut
- Maa
- Naturalismi (filosofia)
- Yliluonnollinen
- Ympäristöestetiikka
Tunnetaan myös nimellä Sähköenergia.