117 suhteet: Aika, Aine, Alfasäteily, Ampeeri, Atomi, Auringon säteily, Beetasäteily, Eksergia, Eläimet, Elektronivoltti, Eliö, Energeia, Energian säilymislaki, Energian varastointi, Energiantuotanto, Fissio, Fossiilinen polttoaine, Fotoni, Fuusioreaktio, Fysiikka, Geoterminen energia, Happi, Hiukkassäteily, Hyötysuhde, Ilmalämmitys, Infrapunasäteily, Integraali, Jännite, Joule, Jousi, Kalori, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kapasitanssi, Kasvit, Kemiallinen energia, Kemiallinen reaktio, Kenttä (fysiikka), Kiihtyvyys, Kitka, Kivihiili, Klassinen fysiikka, Kulkeutuminen, Kvanttimekaniikka, Kvanttiteoria, Latenttilämpö, Lämmönjohtuminen, Lämmitys, Lämpö, Lämpöenergia, Lämpökapasiteetti, ..., Lämpötila, Lihas, Liike-energia, Liikenne, Maakaasu, Magneetti, Magneettikenttä, Massa, Mekaaninen energia, Metaani, Metri, Molekyyli, Musta savuttaja, Newton, Nopeus, Ohmi, Orgaaninen yhdiste, Paine, Painovoima, Palaminen, Pituus, Polttoaine, Potentiaalienergia, Putoamiskiihtyvyys, Puupolttoaine, Radioaallot, Radioaktiivisuus, Ravinto, Röntgensäteily, Relativistinen dispersiorelaatio, Resistanssi, Sähkökenttä, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagnetismi, Sähköoppi, Sähkövaraus, Sähkövirta, Säilymislaki, Säteily, Sekunti, Sienet, Sisäenergia, Suhteellisuusteoria, Suure, Teho, Teollistuminen, Teollisuus, Termodynamiikka, Tuli, Turve, Tuuli, Työ (fysiikka), Ultraviolettisäteily, Uusiutuva energia, Valaistus, Valo, Valonnopeus, Vesiputous, Vety, Voima (fysiikka), Vuorovaikutus, Vuorovesi, Watti, Wattitunti, Ydinreaktio, Ydinvoima, Yhteyttäminen. Laajenna indeksi (67 lisää) »
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Uusi!!: Energia ja Aika · Katso lisää »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Uusi!!: Energia ja Aine · Katso lisää »
Alfasäteily
Alfasäteilyssä atomin ytimestä vapautuu alfahiukkanen. Alfasäteily on voimakkaasti ionisoivaa mutta heikosti läpäisevää radioaktiivista säteilyä.
Uusi!!: Energia ja Alfasäteily · Katso lisää »
Ampeeri
Yleismittaria voidaan käyttää sähkövirran mittaukseen. Ampeeri (yksikön tunnus A) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö sähkövirralle, joka on yksi perussuureista.
Uusi!!: Energia ja Ampeeri · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Energia ja Atomi · Katso lisää »
Auringon säteily
intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5 523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Energia ja Auringon säteily · Katso lisää »
Beetasäteily
Beetasäteily on radioaktiivisen hajoamisen seurauksena syntyvää hiukkassäteilyä, jossa atomin ytimestä poistuu eli emittoituu beetahiukkanen.
Uusi!!: Energia ja Beetasäteily · Katso lisää »
Eksergia
Eksergia ('pois' + ergia 'työ') on energian työhön kykenevä osuus.
Uusi!!: Energia ja Eksergia · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Energia ja Eläimet · Katso lisää »
Elektronivoltti
Elektronivoltti (symboli eV) on energian yksikkö, jota käytetään usein atomi- ja ydinfysiikassa.
Uusi!!: Energia ja Elektronivoltti · Katso lisää »
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Uusi!!: Energia ja Eliö · Katso lisää »
Energeia
Energeia on antiikin filosofian tekninen termi, joka tarkoittaa toiminnallista aktuaalisuutta.
Uusi!!: Energia ja Energeia · Katso lisää »
Energian säilymislaki
Energian säilymislaki eli energiaperiaate on fysiikan peruslaki, jonka mukaan energiaa ei voi syntyä eikä kadota.
Uusi!!: Energia ja Energian säilymislaki · Katso lisää »
Energian varastointi
Energian varastointi tehdään laitteilla tai järjestelyillä, joiden avulla jollain hetkellä tuotettua energiaa voidaan ottaa helposti käyttöön myöhemmin halutulla teholla.
Uusi!!: Energia ja Energian varastointi · Katso lisää »
Energiantuotanto
Eri väylät joilla ihmiskunnan käytössä oleva pääasiallinen energianlähde, eri ydinreaktiot, kulkeutuvat energiankulutukseen. Selvästi eniten käytetään Auringon fuusioreaktioista peräisin olevaa energiaa. Energiantuotanto on yleisnimitys toiminnoille, joilla primäärienergiavaroista muunnetaan ihmiskäyttöön sopivaa sekundääristä energiaa eli lämpöä, sähköä, höyryä sekä mekaanista ja kineettistä energiaa.
Uusi!!: Energia ja Energiantuotanto · Katso lisää »
Fissio
Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).
Uusi!!: Energia ja Fissio · Katso lisää »
Fossiilinen polttoaine
Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka syntyvät eliöiden biomassan fossiloituessa maaperään.
Uusi!!: Energia ja Fossiilinen polttoaine · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Energia ja Fotoni · Katso lisää »
Fuusioreaktio
Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.
Uusi!!: Energia ja Fuusioreaktio · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Energia ja Fysiikka · Katso lisää »
Geoterminen energia
Geoterminen voimala Islannissa Geoterminen energia on maansisäistä lämpöenergiaa, joka koostuu maankuoressa tapahtuvissa radioaktiivisissa hajoamisissa vapautuvasta lämmöstä, sekä maapallon syntytapahtumasta jääneestä lämmöstä, joka kulkeutuu maapallon kuumasta ytimestä kohti sen pintaa.
Uusi!!: Energia ja Geoterminen energia · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Energia ja Happi · Katso lisää »
Hiukkassäteily
Hiukkassäteily koostuu subatomisista hiukkasista, joilla on massa ja liike-energiaa.
Uusi!!: Energia ja Hiukkassäteily · Katso lisää »
Hyötysuhde
Kone K tarvitsee energiaa toimiakseen. Osa energiasta menee hukkaan. Hyötysuhde (tunnus \eta) on fysikaalinen dimensioton suure, joka kertoo suhdelukuna, kuinka suuri osa järjestelmään syötetystä energiasta voidaan hyödyntää varsinaista tarkoitusta varten.
Uusi!!: Energia ja Hyötysuhde · Katso lisää »
Ilmalämmitys
Ilmalämmitys on lämmönjakotapa, jossa huoneisiin puhalletaan lämmintä ilmaa.
Uusi!!: Energia ja Ilmalämmitys · Katso lisää »
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Uusi!!: Energia ja Infrapunasäteily · Katso lisää »
Integraali
Käyrän y.
Uusi!!: Energia ja Integraali · Katso lisää »
Jännite
Sähköinen jännite (tunnus U), eli kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero (ΔV, joskus etenkin amerikkalaisessa tekstissä lyhyesti V), määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.
Uusi!!: Energia ja Jännite · Katso lisää »
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Uusi!!: Energia ja Joule · Katso lisää »
Jousi
Jousi on energian varastointiin ja iskujen vaimentamiseen käytettävä kimmoisa rakenne tai kone-elin.
Uusi!!: Energia ja Jousi · Katso lisää »
Kalori
Kalori (tunnus cal) on vanha energian yksikkö, jonka nimi tulee latinan sanasta calor ”lämpö”.
Uusi!!: Energia ja Kalori · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Energia ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kapasitanssi
218x218px Kapasitanssi C on sähköstatiikkaan liittyvä suure, joka kertoo systeemiin varastoituneen sähkövarauksen Q suhteen systeemin kahden osan väliseen sähköiseen potentiaalieroon U, eli C on Q/U.
Uusi!!: Energia ja Kapasitanssi · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Energia ja Kasvit · Katso lisää »
Kemiallinen energia
Kemiallisella energialla tarkoitetaan aineen rakenneosien kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa.
Uusi!!: Energia ja Kemiallinen energia · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Energia ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Kenttä (fysiikka)
Kenttä on fysikaalinen suure, jolla on arvo jokaisessa avaruuden pisteessä jokaisena ajan kohtana.
Uusi!!: Energia ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »
Kiihtyvyys
nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta ajan funktiona.
Uusi!!: Energia ja Kiihtyvyys · Katso lisää »
Kitka
Kitkavoima Ff vastustaa voimaa F. Kitka eli liikevastus on voima, joka vastustaa kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välillä ilmenevää liikettä tai tällaisen liikkeen alkamista.
Uusi!!: Energia ja Kitka · Katso lisää »
Kivihiili
Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.
Uusi!!: Energia ja Kivihiili · Katso lisää »
Klassinen fysiikka
Klassinen fysiikka on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen Albert Einsteinin erityistä suhteellisuusteoriaa kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa.
Uusi!!: Energia ja Klassinen fysiikka · Katso lisää »
Kulkeutuminen
Kulkeutuminen on aineen liikettä toisen aineen mukana.
Uusi!!: Energia ja Kulkeutuminen · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Energia ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Kvanttiteoria
Kvanttiteoria voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Energia ja Kvanttiteoria · Katso lisää »
Latenttilämpö
Latenttilämpö (tunnus Ql) on se entalpiamuutos, joka tapahtuu aineen olomuodon muutoksen yhteydessä aineen lämpötilan pysyessä kuitenkin vakiona.
Uusi!!: Energia ja Latenttilämpö · Katso lisää »
Lämmönjohtuminen
Lämmönjohtuminen on lämmön siirtymistä aineen sisällä aineen elektronien ja muiden mikroskooppisten rakenneosasten liikkeen ja törmäysten välityksellä.
Uusi!!: Energia ja Lämmönjohtuminen · Katso lisää »
Lämmitys
avotakka Allgäussa Etelä-Saksassa. Lämmityksellä tarkoitetaan talotekniikassa lämpöenergian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa rakennuksen huonetilaan tai käyttöveteen.
Uusi!!: Energia ja Lämmitys · Katso lisää »
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Uusi!!: Energia ja Lämpö · Katso lisää »
Lämpöenergia
Kuuma metalliesine säteilee näkyvää valoa. Lämpöenergia on periaatteessa se määrä lämpöä, joka tarvittaisiin lämmittämään metalli siihen lämpötilaan, jossa se on, mutta se ei ole yksikäsitteisesti määritelty, sillä on monia keinoja saada kappale tiettyyn lämpötilaan ja niihin saatetaan tarvita eri määrä lämpöä. Toisin kuin sisäenergia, lämpöenergia ei näin ollen ole tilanfunktio. Lämpöenergia eli terminen energia merkitsee termodynamiikassa sitä sisäenergiaa, joka systeemiin sisältyy sen vuoksi, että se on tietyssä lämpötilassa.
Uusi!!: Energia ja Lämpöenergia · Katso lisää »
Lämpökapasiteetti
Lämpökapasiteetti on se lämpömäärä, joka tarvitaan kappaleen tai muun fysikaalisen järjestelmän lämpötilan kohottamiseksi yhdellä lämpöasteella.
Uusi!!: Energia ja Lämpökapasiteetti · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Energia ja Lämpötila · Katso lisää »
Lihas
kaksoiskantalihakset. Lihas on kudossäiekimppu, joka liikuttaa eläimen ruumiinosia tai elimiä.
Uusi!!: Energia ja Lihas · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: Energia ja Liike-energia · Katso lisää »
Liikenne
Liikenne on ihmisten ja tavaroiden kuljettamista paikasta toiseen.
Uusi!!: Energia ja Liikenne · Katso lisää »
Maakaasu
Maakaasusäiliö Maakaasu eli luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa.
Uusi!!: Energia ja Maakaasu · Katso lisää »
Magneetti
Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.
Uusi!!: Energia ja Magneetti · Katso lisää »
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Uusi!!: Energia ja Magneettikenttä · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Energia ja Massa · Katso lisää »
Mekaaninen energia
Mekaanisella energialla tarkoitetaan fysiikassa mekaanisen systeemin osien potentiaali- ja liike-energiaa.
Uusi!!: Energia ja Mekaaninen energia · Katso lisää »
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Uusi!!: Energia ja Metaani · Katso lisää »
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Uusi!!: Energia ja Metri · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Energia ja Molekyyli · Katso lisää »
Musta savuttaja
Atlantin valtameressä. Mustat savuttajat ovat valtamerten pohjissa esiintyviä kuumia lähteitä, jotka syntyvät, kun maankuoresta pulppuava ylikuumennut vesi läpäisee merenpohjan.
Uusi!!: Energia ja Musta savuttaja · Katso lisää »
Newton
Newton (tunnus N, lausutaan, tai) on SI-järjestelmän mukainen voiman yksikkö.
Uusi!!: Energia ja Newton · Katso lisää »
Nopeus
Nopeus (tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan.
Uusi!!: Energia ja Nopeus · Katso lisää »
Ohmi
vastuksia, joiden resistanssiarvo ohmeissa on merkitty värikoodein Ohmi (tunnus Ω) on SI-järjestelmässä resistanssin eli sähkövastuksen, reaktanssin ja impedanssin mittayksikkö.
Uusi!!: Energia ja Ohmi · Katso lisää »
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Uusi!!: Energia ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Energia ja Paine · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Energia ja Painovoima · Katso lisää »
Palaminen
Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.
Uusi!!: Energia ja Palaminen · Katso lisää »
Pituus
Pituus (’pituus’, ’matka’) on toisaalta fysiikan perussuure ja myös arkikielen esineen tai elollisen olion avaruudellista ulottuvuutta ilmaiseva sana.
Uusi!!: Energia ja Pituus · Katso lisää »
Polttoaine
Polttoaineet ovat aineita, joiden palamisreaktion avulla tavallisimmin kehitetään lämpöä, valoa tai sähköä.
Uusi!!: Energia ja Polttoaine · Katso lisää »
Potentiaalienergia
Potentiaalienergia eli asemaenergia kuvaa kappaleen kykyä tehdä työtä asemansa ansiosta.
Uusi!!: Energia ja Potentiaalienergia · Katso lisää »
Putoamiskiihtyvyys
Vapaassa pudotuksessa alkukiihtyvyys on sama kuin putoamiskiihtyvyys. Putoamiskiihtyvyys (tunnus g) on taivaankappaleen (esimerkiksi Maa) vetovoiman putoaville kappaleille aiheuttama kiihtyvyys.
Uusi!!: Energia ja Putoamiskiihtyvyys · Katso lisää »
Puupolttoaine
Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta, oksista tai juurista.
Uusi!!: Energia ja Puupolttoaine · Katso lisää »
Radioaallot
Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.
Uusi!!: Energia ja Radioaallot · Katso lisää »
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Uusi!!: Energia ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »
Ravinto
Nauriit olivat ennen suomalaisten perusravintoa. Ahven on perinteinen suomalainen proteiininlähde. Ravinto on ainetta, jota eliöt käyttävät energianlähteenä tai rakennusmateriaalina tai elimistön tarvitsemina suojaravintoaineina.
Uusi!!: Energia ja Ravinto · Katso lisää »
Röntgensäteily
accessdate.
Uusi!!: Energia ja Röntgensäteily · Katso lisää »
Relativistinen dispersiorelaatio
Relativistinen dispersiorelaatio on yhtälö, joka antaa yhteyden massallisen hiukkasen relativistisen liike-energian, massan ja liikemäärän välille.
Uusi!!: Energia ja Relativistinen dispersiorelaatio · Katso lisää »
Resistanssi
Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.
Uusi!!: Energia ja Resistanssi · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Uusi!!: Energia ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Energia ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Energia ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »
Sähköoppi
Sähköoppi on fysiikan haara, joka tutkii sähköilmiöitä tai laajemmassa mielessä sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Energia ja Sähköoppi · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Energia ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Sähkövirta
Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.
Uusi!!: Energia ja Sähkövirta · Katso lisää »
Säilymislaki
Säilymislait ovat fysikaalisia luonnonlakeja, joiden mukaan kaikkinaisissa vuorovaikutustapahtumissa tiettyjen suureiden kokonaismäärät pysyvät muuttumattomina.
Uusi!!: Energia ja Säilymislaki · Katso lisää »
Säteily
atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.
Uusi!!: Energia ja Säteily · Katso lisää »
Sekunti
Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.
Uusi!!: Energia ja Sekunti · Katso lisää »
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Uusi!!: Energia ja Sienet · Katso lisää »
Sisäenergia
Sisäenergia kuvaa kaikkea järjestelmän sisään varastoitunutta energiaa, joka voi olla sitoutuneena aineen molekyylien kineettisenä energiana, potentiaalienergiana,A varastoituneena sidosten värähtelyihin ja molekyyliryhmien pyörimisiin, ja sidosenergioihin.
Uusi!!: Energia ja Sisäenergia · Katso lisää »
Suhteellisuusteoria
Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.
Uusi!!: Energia ja Suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Energia ja Suure · Katso lisää »
Teho
Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä.
Uusi!!: Energia ja Teho · Katso lisää »
Teollistuminen
Maailman teollistuneet alueet Teollistuminen on yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi.
Uusi!!: Energia ja Teollistuminen · Katso lisää »
Teollisuus
Koskenkorvalla Teollisuus (lyhenne teoll.) on tuotantotoiminnan laji, joka jalostaa luonnonvaroja tuotteiksi eli raaka-aineita ihmiselle aineellista hyötyä tuottavaan muotoon.
Uusi!!: Energia ja Teollisuus · Katso lisää »
Termodynamiikka
Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.
Uusi!!: Energia ja Termodynamiikka · Katso lisää »
Tuli
Tulipalo rakennuksessa Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.
Uusi!!: Energia ja Tuli · Katso lisää »
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Uusi!!: Energia ja Turve · Katso lisää »
Tuuli
Tuulessa taipuvia puita Tuuli on ilmakehässä liikkuva maanpinnan suuntainen ilmavirtaus.
Uusi!!: Energia ja Tuuli · Katso lisää »
Työ (fysiikka)
Pieneen punnukseen kohdistuva voima F tekee työn W.
Uusi!!: Energia ja Työ (fysiikka) · Katso lisää »
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Energia ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »
Uusiutuva energia
Tuuliturbiineja Tanskassa. Tanska on johtava tuulivoiman tuottaja maailmassa, siellä sähköstä 20 % tuotetaan tuulella. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kulutuksesta vuonna 2019. Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä.
Uusi!!: Energia ja Uusiutuva energia · Katso lisää »
Valaistus
Seinävalaisin Valaistus käsittää keinotekoiset valonlähteet kuten lamput, ledit ja sisätiloihin tulevan päivänvalon.
Uusi!!: Energia ja Valaistus · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Energia ja Valo · Katso lisää »
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Uusi!!: Energia ja Valonnopeus · Katso lisää »
Vesiputous
Vuorelta virtaavat Angelin putoukset Venezuelassa ovat maailman korkeimmat vesiputoukset. Victorian putoukset Afrikassa syöksyvät rapautumalla laajenevaan rotkoon. Vesiputous, lyhyemmin putous, on paikka, jossa virtaava vesi putoaa.
Uusi!!: Energia ja Vesiputous · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Energia ja Vety · Katso lisää »
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Energia ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »
Vuorovaikutus
Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen.
Uusi!!: Energia ja Vuorovaikutus · Katso lisää »
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Uusi!!: Energia ja Vuorovesi · Katso lisää »
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Uusi!!: Energia ja Watti · Katso lisää »
Wattitunti
Wattitunti (tunnus Wh, W h tai W·h) on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan.
Uusi!!: Energia ja Wattitunti · Katso lisää »
Ydinreaktio
Ydinreaktio on prosessi, jossa atomiydin muuntuu toiseksi törmätessään yhteen toisen ytimen tai alkeishiukkasen kanssa (vrt. kemiallinen reaktio).
Uusi!!: Energia ja Ydinreaktio · Katso lisää »
Ydinvoima
Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät jäähdytystornit, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta. Ydinvoima tai ydinenergia (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on energiantuotantoa, joka perustuu atomiytimien sidosenergian vapautumiseen fissio- tai fuusioreaktiossa tai muissa ydinreaktioissa, kuten radioaktiivisessa hajoamisessa.
Uusi!!: Energia ja Ydinvoima · Katso lisää »
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Uusi!!: Energia ja Yhteyttäminen · Katso lisää »