Eleusiin mysteerit ja Heeros
Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.
Ero Eleusiin mysteerit ja Heeros
Eleusiin mysteerit vs. Heeros
Eleusiin mysteerit olivat antiikin kreikkalaisen Demeterin ja Persefonen (mysteereissä nimellä Korē) kultin initiaatio- eli vihkiytymisriittien nimitys. Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Yhtäläisyyksiä Eleusiin mysteerit ja Heeros
Eleusiin mysteerit ja Heeros on 5 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Ateena, Antiikin Kreikka, Attika, Herakles, Myytti.
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Eleusiin mysteerit · Antiikin Ateena ja Heeros · Katso lisää »
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Eleusiin mysteerit · Antiikin Kreikka ja Heeros · Katso lisää »
Attika eli Attikan alue (Περιφέρεια Αττικής, Periféreia Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.
Attika ja Eleusiin mysteerit · Attika ja Heeros · Katso lisää »
Herakles ja Hydra. Antonio Pollaiolon maalaus. Uffizin taidemuseo, Firenze. Eros (keskellä) yhdistää Herakleen (oikealla) ja Iolauksen. Etruskien pronssinen rituaalimalja, 4. vuosisata eaa., Cista Ficoroni, Villa Giulia, Rooma. Herakles tai Herkules on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeuksen poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Eleusiin mysteerit ja Herakles · Heeros ja Herakles · Katso lisää »
Gustave Moreau, ''Prometheus'', 1868. Myytti eli jumalaistaru (’puhe’, ’kertomus’, ’tarina’) on jumalia, yliluonnollisia olentoja, kaikkeuden syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä kertomus.
Eleusiin mysteerit ja Myytti · Heeros ja Myytti · Katso lisää »
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Eleusiin mysteerit ja Heeros
- Mitä heillä on yhteistä Eleusiin mysteerit ja Heeros
- Yhtäläisyyksiä Eleusiin mysteerit ja Heeros
Vertailu Eleusiin mysteerit ja Heeros
Eleusiin mysteerit on 94 suhteet, kun taas Heeros on 32. niillä on yhteistä 5, Jaccard'in indeksi on 3.97% = 5 / (94 + 32).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Eleusiin mysteerit ja Heeros. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: