Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Eduskunta ja Suomi
Eduskunta ja Suomi on 41 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ateneumin taidemuseo, Äänioikeus, Eduskuntatalo, Eduskuntavaalit, Epäluottamuslause, Euroopan unioni, Helsinki, Jatkosota, Kansallinen Kokoomus, Korkein hallinto-oikeus, Lapin sota, Liike Nyt, Oikeuskansleri, Orpon hallitus, P. E. Svinhufvud, Parlamentarismi, Parlamentti, Perussuomalaiset, Perustuslakivaliokunta, Sananvapaus, Sauli Niinistö, Sortovuodet, Suomen itsenäistyminen, Suomen Keskusta, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen pääministeri, Suomen perustuslaki, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, ..., Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen tasavallan presidentti, Suomen valtioneuvosto, Talvisota, Vasemmistoliitto, Venäjä, Vihreä liitto, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1919 hallitusmuoto. Laajenna indeksi (11 lisää) »
Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa.
Ateneumin taidemuseo ja Eduskunta · Ateneumin taidemuseo ja Suomi ·
Äänioikeus
Äänioikeus määrittelee, ketkä saavat päättää yhteisön asioista.
Äänioikeus ja Eduskunta · Äänioikeus ja Suomi ·
Eduskuntatalo
Eduskuntatalo on Arkadianmäellä Etu-Töölön kaupunginosassa Helsingin keskustassa sijaitseva rakennus, jossa Suomen eduskunta kokoontuu.
Eduskunta ja Eduskuntatalo · Eduskuntatalo ja Suomi ·
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaaleilla valitaan Suomen eduskuntaan 200 kansanedustajaa.
Eduskunta ja Eduskuntavaalit · Eduskuntavaalit ja Suomi ·
Epäluottamuslause
Epäluottamuslause tarkoittaa parlamentaarisessa järjestelmässä parlamentin tekemää päätöstä, jonka mukaan hallituksella ei ole enää parlamentin enemmistön tukea, mikä johtaa hallituksen kaatumiseen.
Eduskunta ja Epäluottamuslause · Epäluottamuslause ja Suomi ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Eduskunta ja Euroopan unioni · Euroopan unioni ja Suomi ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Eduskunta ja Helsinki · Helsinki ja Suomi ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Eduskunta ja Jatkosota · Jatkosota ja Suomi ·
Kansallinen Kokoomus
Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.
Eduskunta ja Kansallinen Kokoomus · Kansallinen Kokoomus ja Suomi ·
Korkein hallinto-oikeus
Fabianinkadulla Helsingissä valmistui 1901. Suomen korkein hallinto-oikeus (lyh. KHO;, lyh. HFD) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainsoveltamisen oikeellisuuden valvojana.
Eduskunta ja Korkein hallinto-oikeus · Korkein hallinto-oikeus ja Suomi ·
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Eduskunta ja Lapin sota · Lapin sota ja Suomi ·
Liike Nyt
Liike Nyt r.p. (lyhenne Liik.) on suomalainen liberalistinen keskusta-oikeistolainen puolue.
Eduskunta ja Liike Nyt · Liike Nyt ja Suomi ·
Oikeuskansleri
Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyhenne OK tai OKA) on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa virkamiesten ja viranomaisten toimia.
Eduskunta ja Oikeuskansleri · Oikeuskansleri ja Suomi ·
Orpon hallitus
Orpon hallitus on Suomen tasavallan 77.
Eduskunta ja Orpon hallitus · Orpon hallitus ja Suomi ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Eduskunta ja P. E. Svinhufvud · P. E. Svinhufvud ja Suomi ·
Parlamentarismi
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.
Eduskunta ja Parlamentarismi · Parlamentarismi ja Suomi ·
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Eduskunta ja Parlamentti · Parlamentti ja Suomi ·
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset r.p., lyhenne PS on suomalainen kansalliskonservatiivinen ja arvokonservatiivinen puolue.
Eduskunta ja Perussuomalaiset · Perussuomalaiset ja Suomi ·
Perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. P. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. W. Bergroth, Onni Rantasalo, J. E. Antila ja Lauri Ingman. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Perustuslakivaliokunta (PeV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Eduskunta ja Perustuslakivaliokunta · Perustuslakivaliokunta ja Suomi ·
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Eduskunta ja Sananvapaus · Sananvapaus ja Suomi ·
Sauli Niinistö
Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948 Salo) on suomalainen kokoomustaustainen poliitikko ja Suomen tasavallan 12.
Eduskunta ja Sauli Niinistö · Sauli Niinistö ja Suomi ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Eduskunta ja Sortovuodet · Sortovuodet ja Suomi ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Eduskunta ja Suomen itsenäistyminen · Suomen itsenäistyminen ja Suomi ·
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Eduskunta ja Suomen Keskusta · Suomen Keskusta ja Suomi ·
Suomen Kristillisdemokraatit
Suomen Kristillisdemokraatit, lyhyemmin KD on suomalainen keskusta-oikeistolainen ja kristillisdemokraattinen puolue.
Eduskunta ja Suomen Kristillisdemokraatit · Suomen Kristillisdemokraatit ja Suomi ·
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Eduskunta ja Suomen pääministeri · Suomen pääministeri ja Suomi ·
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Eduskunta ja Suomen perustuslaki · Suomen perustuslaki ja Suomi ·
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Eduskunta ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue · Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomi ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Eduskunta ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomi ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Eduskunta ja Suomen sisällissota · Suomen sisällissota ja Suomi ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Eduskunta ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomi ·
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät ja Suomi ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomi ·
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Eduskunta ja Suomen tasavallan presidentti · Suomen tasavallan presidentti ja Suomi ·
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Suomen valtioneuvosto · Suomen valtioneuvosto ja Suomi ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Eduskunta ja Talvisota · Suomi ja Talvisota ·
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto (lyhenne Vas.) on suomalainen poliittiseen vasemmistoon kuuluva puolue.
Eduskunta ja Vasemmistoliitto · Suomi ja Vasemmistoliitto ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Eduskunta ja Venäjä · Suomi ja Venäjä ·
Vihreä liitto
Vihreä liitto, lyhyemmin vihreät (lyhenne Vihr.) on suomalainen sosiaaliliberalistinen poliittinen puolue, joka on erikoistunut ympäristökysymyksiin.
Eduskunta ja Vihreä liitto · Suomi ja Vihreä liitto ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Eduskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Suomi ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Eduskunta ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Suomi ja Vuoden 1919 hallitusmuoto ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Eduskunta ja Suomi
- Mitä heillä on yhteistä Eduskunta ja Suomi
- Yhtäläisyyksiä Eduskunta ja Suomi
Vertailu Eduskunta ja Suomi
Eduskunta on 235 suhteet, kun taas Suomi on 933. niillä on yhteistä 41, Jaccard'in indeksi on 3.51% = 41 / (235 + 933).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Eduskunta ja Suomi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
