Sisällysluettelo
244 suhteet: Aasia, Adolf Hitler, Afganistan, Afrikka, Aleksanteri Suuri, Alexis de Tocqueville, Allting, Ammattiliitto, Anarkismi, Anarkokommunismi, Antiikin Ateena, Antiikin demokratia, Antiikin Kreikka, Argentiina, Aristokratia, Aristoteles, Armeijan siviilivalvonta, Arpominen, Ateenan demokratia, Autoritarismi, Äänestys, Äänioikeus, Balkan, Baltian maat, Bengali (alue), Bihar, Bill of Rights, Bolivian historia, Brasilia, Chile, Deliberatiivinen demokratia, Demokraattinen sosialismi, Demokraattisen rauhan teoria, Demokratia (mytologia), Demokratian historia, Demokratisoituminen, Diktatuuri, Edustuksellinen demokratia, Elektroninen demokratia, Elinkeinoelämän valtuuskunta, Enemmistön tyrannia, Enemmistösääntö, Englannin parlamentti, Englanti, Ensimmäinen maailmansota, Espanja, Etelä-Aasia, Etelä-Afrikka, Etelä-Amerikka, Euroopan parlamentti, ... Laajenna indeksi (194 lisää) »
- Kreikan klassinen kausi
- Vaalit
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Katsoa Demokratia ja Aasia
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Katsoa Demokratia ja Adolf Hitler
Afganistan
Afganistan on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä.
Katsoa Demokratia ja Afganistan
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Katsoa Demokratia ja Afrikka
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Katsoa Demokratia ja Aleksanteri Suuri
Alexis de Tocqueville
Alexis-Charles-Henri Clérel de Tocqueville (29. heinäkuuta 1805 Verneuil-sur-Seine – 16. huhtikuuta 1859 Cannes) oli ranskalainen filosofi ja historioitsija.
Katsoa Demokratia ja Alexis de Tocqueville
Allting
Allting on Islannin parlamentti.
Katsoa Demokratia ja Allting
Ammattiliitto
Ammattiliitto (myös ammattijärjestö) on ammattiyhdistysliikkeen puitteissa toimiva järjestö, joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja.
Katsoa Demokratia ja Ammattiliitto
Anarkismi
Musta lippu, anarkistien symboli 1880-luvulta alkaen. Anarkismi on taloudellisista ja yhteisöllisistä valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa tavoitteleva poliittinen ideologia, joka korostaa yksilönvapautta.
Katsoa Demokratia ja Anarkismi
Anarkokommunismi
Anarkistinen kommunismi (joskus myös anarkokommunismi tai kommunistinen anarkismi) on poliittinen ideologia, joka vastustaa hierarkiaa ja auktoriteetteja, tärkeimpinä viranomaiset ja kapitalismi.
Katsoa Demokratia ja Anarkokommunismi
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Katsoa Demokratia ja Antiikin Ateena
Antiikin demokratia
Demokratia eli kansanvalta oli antiikin Kreikassa yksi kolmesta tärkeimmästä polisten eli kaupunkivaltioiden valtiomuodoista oligarkian ja tyrannian ohella.
Katsoa Demokratia ja Antiikin demokratia
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Katsoa Demokratia ja Antiikin Kreikka
Argentiina
Argentiinan tasavalta eli Argentiina (IPA) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla.
Katsoa Demokratia ja Argentiina
Aristokratia
Aristokratia on valtiojärjestys, jossa valtiovalta on etuoikeutetun kansalaisluokan eli ylimystön käsissä.
Katsoa Demokratia ja Aristokratia
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Katsoa Demokratia ja Aristoteles
Armeijan siviilivalvonta
Armeijan siviilivalvonta on eräs sotatieteiden ja politiikan tutkimuksen doktriini, jonka mukaan maan strategisen päätöksenteon perimmäinen vastuu on poliittisen johdon käsissä eikä armeijan upseereiden.
Katsoa Demokratia ja Armeijan siviilivalvonta
Arpominen
Arpominen tai arvonta voi tarkoittaa.
Katsoa Demokratia ja Arpominen
Ateenan demokratia
bulen eli neuvoston tekemä päätös kaiverrettuna marmoristeleen, n. 440–425 eaa. Epigrafinen museo. Ateenan demokratia viittaa antiikin Ateenan valtiomuotoon noin vuosina 508–338 eaa.
Katsoa Demokratia ja Ateenan demokratia
Autoritarismi
Autoritarismi on hallintotapa, joka perustuu auktoriteetin vallalle.
Katsoa Demokratia ja Autoritarismi
Äänestys
Äänestys on yhteisön menettely päätöksen tekemiseksi silloin, kun asian ratkaisemiseen osallistuu useita henkilöitä tai kun kannatettuja ehdotuksia on useampi kuin yksi.
Katsoa Demokratia ja Äänestys
Äänioikeus
Äänioikeus määrittelee, ketkä saavat päättää yhteisön asioista.
Katsoa Demokratia ja Äänioikeus
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Katsoa Demokratia ja Balkan
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Katsoa Demokratia ja Baltian maat
Bengali (alue)
Bengalin alue Bengali on alue Aasiassa, Intian niemimaan koillispuolella.
Katsoa Demokratia ja Bengali (alue)
Bihar
Bihar (devanagari: बिहार) on Intian itäosissa sijaitseva osavaltio.
Katsoa Demokratia ja Bihar
Bill of Rights
Englannin ''Bill of Rights'' laadittiin 1689. Bill of Rights on yleisesti käytetty lyhenne Englannin parlamentin vuonna 1689 säätämästä ja edelleen voimassa olevasta laista, jonka täysi nimi kuuluu An Act Declaring the Rights and Liberties of the Subject and Settling the Succession of the Crown.
Katsoa Demokratia ja Bill of Rights
Bolivian historia
Bolivian historia ulottuu muiden Etelä-Amerikan valtioiden tavoin 1500-luvulle, jolloin espanjalaiset valloittivat alueen.
Katsoa Demokratia ja Bolivian historia
Brasilia
Brasilian liittotasavalta eli Brasilia on Etelä-Amerikan suurin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan ja se on myös sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio.
Katsoa Demokratia ja Brasilia
Chile
Chilen tasavalta eli Chile on valtio Etelä-Amerikassa.
Katsoa Demokratia ja Chile
Deliberatiivinen demokratia
Deliberatiivinen demokratia eli keskusteleva demokratia on demokratian muoto, jossa julkinen keskustelu muodostaa keskeisen osan legitiimiä lainsäädännön valmistelua.
Katsoa Demokratia ja Deliberatiivinen demokratia
Demokraattinen sosialismi
Demokraattinen sosialismi on ideologia, joka korostaa kansanvaltaan perustuvaa valtiojärjestystä sosialistisen talouspolitiikan rinnalla.
Katsoa Demokratia ja Demokraattinen sosialismi
Demokraattisen rauhan teoria
Demokraattisen rauhan teoria (myös liberaalinen rauhateoria) on kansainvälisten suhteiden tutkimuksen teoria, jonka mukaan demokraattiset valtiot eivät koskaan tai lähes koskaan käy sotaa keskenään.
Katsoa Demokratia ja Demokraattisen rauhan teoria
Demokratia (mytologia)
Viitattu.
Katsoa Demokratia ja Demokratia (mytologia)
Demokratian historia
Demokratia eli kansanvalta on poliittinen järjestelmä, jossa kansalaisten itsemääräämisoikeus toteutuu äänestysten ja vaalien kautta.
Katsoa Demokratia ja Demokratian historia
Demokratisoituminen
Demokratisoituminen tarkoittaa siirtymistä toisesta vallitsevasta päätöksentekomuodosta demokratiaan.
Katsoa Demokratia ja Demokratisoituminen
Diktatuuri
Diktatuuri on itsenäisen valtion poliittinen järjestelmä, jossa valta on yhden ihmisen, ryhmän tai hyvin rajoitetun joukon käsissä.
Katsoa Demokratia ja Diktatuuri
Edustuksellinen demokratia
Edustuksellinen demokratia on hallitusmuoto, jossa kansalaiset toteuttavat kansansuvereniteettiperiaatetta legitiimien edustajiensa kautta.
Katsoa Demokratia ja Edustuksellinen demokratia
Elektroninen demokratia
Elektroninen demokratia, tunnetaan myös termeillä e-demokratia, digitaalidemokratia, digitaalinen demokratia ja sähköinen demokratia, tarkoittaa informaatioteknologian ja tietokoneavusteisten viestintävälineiden hyödyntämistä poliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja (edustuksellisessa demokratiassa) edustajien valintaan.
Katsoa Demokratia ja Elektroninen demokratia
Elinkeinoelämän valtuuskunta
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) on 1974 perustettu ja vuoden 1975 alussa toimintansa aloittanut järjestö.
Katsoa Demokratia ja Elinkeinoelämän valtuuskunta
Enemmistön tyrannia
Enemmistön tyrannia on uhkakuva, jossa enemmistön tekemät päätökset johtavat vähemmistöjen sortoon.
Katsoa Demokratia ja Enemmistön tyrannia
Enemmistösääntö
Enemmistösääntö on politiikassa käytetty sääntö, jonka mukaan kahdesta vaihtoehdosta voittaja on se, jolla on enemmistön tuki takanaan.
Katsoa Demokratia ja Enemmistösääntö
Englannin parlamentti
toisen edessä noin vuonna 1300. Englannin parlamentti oli keskiajalla ja uuden ajan alulla Englannin kuningaskunnan parlamentti.
Katsoa Demokratia ja Englannin parlamentti
Englanti
Englanti (korniksi Pow Sows) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella.
Katsoa Demokratia ja Englanti
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Demokratia ja Ensimmäinen maailmansota
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Katsoa Demokratia ja Espanja
Etelä-Aasia
Etelä-Aasian kartta. Etelä-Aasia on Aasian alue, joka kattaa Intian niemimaan, Himalajan ja Intian valtameressä olevat saaret.
Katsoa Demokratia ja Etelä-Aasia
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikan tasavalta eli Etelä-Afrikka on tasavalta eteläisessä Afrikassa, aivan Afrikan mantereen eteläisimmässä kärjessä.
Katsoa Demokratia ja Etelä-Afrikka
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Katsoa Demokratia ja Etelä-Amerikka
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti (lyhenne EP, epävirallisesti myös europarlamentti tai EU-parlamentti) on Euroopan unionin kansanedustuslaitos.
Katsoa Demokratia ja Euroopan parlamentti
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Katsoa Demokratia ja Euroopan unioni
Fasismi
Saksan Adolf Hitler. Fasismi (aiemmin myös fašismi tai fascismi) on Italiassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyt kansallismielinen totalitaristinen liike.
Katsoa Demokratia ja Fasismi
Feodalismi
Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä (latinan sanasta feudum) on keskiajalle tyypillinen sotilaallinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä.
Katsoa Demokratia ja Feodalismi
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Katsoa Demokratia ja Filosofia
Francis Fukuyama
Yoshihiro Francis Fukuyama (s. 27. lokakuuta 1952 Chicago) on yhdysvaltalainen filosofi, poliittisen taloustieteen tutkija ja kirjailija.
Katsoa Demokratia ja Francis Fukuyama
Freedom House
Ei-vapaa (49 maata) Kartta vuoden 2017 raportista, sinisellä merkityt maat ovat Freedom Housen mukaan edustuksellisia demokratioita eli niihin on valittu poliittiset päättäjät demokratian arvojen mukaan. Freedom House on yhdysvaltalainen laitos, joka sanoo työskentelevänsä demokratian ja vapauden puolesta.
Katsoa Demokratia ja Freedom House
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.
Katsoa Demokratia ja Georgia
Glarus
Glarus on kaupunki Sveitsissä.
Katsoa Demokratia ja Glarus
Gopala I
Gopala I oli Palan valtakunnan perustaja ja ensimmäinen kuningas.
Katsoa Demokratia ja Gopala I
Hallitus
Hallitus on organisaation, esimerkiksi yhtiön tai yhdistyksen hallinnosta vastaava toimielin.
Katsoa Demokratia ja Hallitus
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Katsoa Demokratia ja Hallitusmuoto
Heimo (kansatiede)
Heimo on ryhmä sukuja tai klaaneja, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri.
Katsoa Demokratia ja Heimo (kansatiede)
Herbert Marcuse
Herbert Marcusen hauta Dorotheenstädtischer Friedhofissa Berliinissä. Hautakirjoitus ”Weitermachen” merkitsee ''Jatkakaa''. Herbert Marcuse (19. heinäkuuta 1898 Berliini – 29. heinäkuuta 1979 Starnberg) oli saksalais-amerikkalainen sosiologi ja filosofi, joka tunnetaan erityisesti työstä Frankfurtin koulukunnan ja kriittisen teorian piirissä.
Katsoa Demokratia ja Herbert Marcuse
Historian loppu ja viimeinen ihminen
Historian loppu ja viimeinen ihminen on Francis Fukuyaman vuonna 1992 ilmestynyt kirja, jossa Fukuyama toteaa kapitalismin ja länsimaalaisen liberaalidemokratian voittaneen ideologisten välisen kamppailun.
Katsoa Demokratia ja Historian loppu ja viimeinen ihminen
Hyvinvointivaltio
Hyvinvointivaltio on yhteiskunta, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä usein myös laajan, julkisin verovaroin rahoitetun palvelutarjonnan.
Katsoa Demokratia ja Hyvinvointivaltio
Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1789. Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus annettiin Ranskan suuren vallankumoksen yhteydessä 26. elokuuta 1789. Sen laati ja julisti Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, ja siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen.
Katsoa Demokratia ja Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
Ihmisoikeudet
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus (1789). Jean-Jacques-François Le Barbierin (1738–1826) maalaus. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia.
Katsoa Demokratia ja Ihmisoikeudet
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Katsoa Demokratia ja Immanuel Kant
Individualistinen anarkismi
Individualistinen anarkismi viittaa useisiin anarkistisiin suuntauksiin, jotka asettavat yksilön ja hänen tahtonsa etusijalle kaikkiin ulkoisiin tekijöihin nähden: näitä ovat ryhmät, yhteisöt, valtiot, perinteet ja ideologiset järjestelmät.
Katsoa Demokratia ja Individualistinen anarkismi
Indonesia
Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio Kaakkois-Aasiassa.
Katsoa Demokratia ja Indonesia
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Katsoa Demokratia ja Intia
Intian historia
Intian historia muodostaa yhden ihmiskunnan historian pisimmistä tunnetuista jatkumoista.
Katsoa Demokratia ja Intian historia
Irlanti (saari)
tarkempi kartta). Irlanti on Euroopan kolmanneksi suurin saari.
Katsoa Demokratia ja Irlanti (saari)
Irokeesit
Irokeesit on ryhmä itäisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja.
Katsoa Demokratia ja Irokeesit
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Katsoa Demokratia ja Islanti
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Katsoa Demokratia ja Italia
Itä-Aasia
Itä-Aasian kartta Itä-Aasia on maantieteellinen alue Aasiassa, johon kuuluvat Etelä-Korea, Japani, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Taiwan.
Katsoa Demokratia ja Itä-Aasia
Itä-Eurooppa
Yhdistyneet kansakunnat jakoi Euroopan näin vuonna 2008. Itä-Eurooppa on merkitty karttaan punaisella. Itä-Eurooppa on Euroopan maanosan itäinen osa.
Katsoa Demokratia ja Itä-Eurooppa
Itäblokki
Itäblokkiin kuuluneet valtiot kartalla: vaaleanpunaiset olivat Neuvostoliiton vaikutusvallan alla, siitä irtautuneet Jugoslavia ja Albania on merkitty eri värein Itäblokki tai itäryhmä tai kommunistiblokki viittaa Neuvostoliittoon ja sen määräysvallassa olleisiin Etelä- ja Keski-Euroopan sosialistisiin maihin kylmän sodan aikana.
Katsoa Demokratia ja Itäblokki
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Demokratia ja Itävalta
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Katsoa Demokratia ja Itävalta-Unkari
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Katsoa Demokratia ja Itsevaltius
James Madison
James Madison (16. maaliskuuta (J: 5. maaliskuuta) 1751 Port Conway, Virginia – 28. kesäkuuta 1836 Montpelier, Virginia) oli Yhdysvaltain neljäs presidentti ja yksi Yhdysvaltain perustajaisistä.
Katsoa Demokratia ja James Madison
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Katsoa Demokratia ja Japani
Jean-Jacques Rousseau
Jean-Jacques Rousseau (28. kesäkuuta 1712 Geneve, Geneven tasavalta – 2. heinäkuuta 1778 Ermenonville, Ranskan kuningaskunta) oli geneveläis-ranskalainen filosofi, kirjailija ja säveltäjä.
Katsoa Demokratia ja Jean-Jacques Rousseau
John Adams
John Adams (30. lokakuuta (J: 19. lokakuuta) 1735 Braintree, Massachusetts – 4. heinäkuuta 1826 Quincy, Massachusetts) oli yksi Yhdysvaltain itsenäisyyden johtavista kannattajista vapaussodan aikana ja Yhdysvaltain toinen presidentti vuosina 1797–1801.
Katsoa Demokratia ja John Adams
Joseph Schumpeter
Joseph Alois Schumpeter (8. helmikuuta 1883 – 8. tammikuuta 1950) oli alun perin itävaltalainen, sittemmin yhdysvaltalainen taloustieteilijä, joka luetaan alansa vaikutusvaltaisimpiin tutkijoihin 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta.
Katsoa Demokratia ja Joseph Schumpeter
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Katsoa Demokratia ja Josif Stalin
Kalifornia
Kalifornia (engl. ja) on Yhdysvaltain osavaltio Pohjois-Amerikan länsirannikolla Tyynenmeren rannalla.
Katsoa Demokratia ja Kalifornia
Kansa
Kansa voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Katsoa Demokratia ja Kansa
Kansalaisoikeudet
Kansalaisoikeudet ovat perustuslakiin kirjattu joukko poliittisia ja negatiivisia yksilönvapauksia, joita julkinen valta ei saa loukata tai rajoittaa edes demokraattisella päätöksellä.
Katsoa Demokratia ja Kansalaisoikeudet
Kansalaisyhteiskunta
Kokoontuminen Hanoissa, Vietnamissa vuonna 2012. Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli lähinnä valtioon ja kuntiin.
Katsoa Demokratia ja Kansalaisyhteiskunta
Kansanäänestys
Kansanäänestys on yleinen äänestys jostain asiasta, johon kaikki vaaleissa äänioikeutetut kansalaiset saavat osallistua.
Katsoa Demokratia ja Kansanäänestys
Kansandemokratia
Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käytetty hallintomuoto.
Katsoa Demokratia ja Kansandemokratia
Kansankokous
Kansankokous on suuren joukon kokous.
Katsoa Demokratia ja Kansankokous
Kansansuvereniteettiperiaate
Kansansuvereniteettiperiaate on käsitys siitä, että kansa orgaanina voi hallita valtiota.
Katsoa Demokratia ja Kansansuvereniteettiperiaate
Kansanvalta (täsmennyssivu)
Kansanvalta tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Demokratia ja Kansanvalta (täsmennyssivu)
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Katsoa Demokratia ja Kapitalismi
Karl Mannheim
Karl Mannheim (27. maaliskuuta 1893 Budapest – 9. tammikuuta 1947 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen 1900-luvun alkupuolen sosiologi ja yksi tiedonsosiologian tieteenalan perustajista.
Katsoa Demokratia ja Karl Mannheim
Kaupunkivaltio
Kaupunkivaltio on kaupungin ja mahdollisesti sen lähialueen käsittävä pieni valtio.
Katsoa Demokratia ja Kaupunkivaltio
Käräjät
Käräjät ovat vanhimpien, oppineimpien tai valittujen edustajien kokous, johon keräännytään eri puolilta yhteisten asioiden hoitamiseksi.
Katsoa Demokratia ja Käräjät
Köyhyys
Köyhyys slummeja Alle dollarilla päivässä elävän väestön osuus eri valtioissa. Köyhyys on sosiaalipolitiikan käsite, jolla kuvataan ihmisen tai kokonaisten väestönosien taloudellista ja usein myös sosiaalista syrjäytymistä.
Katsoa Demokratia ja Köyhyys
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Katsoa Demokratia ja Keskiaika
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Katsoa Demokratia ja Kiina
Kirgisia
Kirgisia, myös Kirgistan tai Kirgisistan (eli Кыргызста́н), virallisesti Kirgisian tasavalta on sisämaavaltio Keski-Aasiassa.
Katsoa Demokratia ja Kirgisia
Kirgisian tulppaanivallankumous
Kirgisian tulppaanivallankumous oli tapahtuma, jossa mieltään osoittava Kirgisian oppositio pakotti Kirgisian presidentin Askar Akajevin eroamaan presidentin tehtävistä maaliskuussa 2005.
Katsoa Demokratia ja Kirgisian tulppaanivallankumous
Klaani
Beduiineja leirissään. Klaani on sukuyhteisö, joka katsoo polveutuvansa jostakin määrätystä kantavanhemmasta, yleensä isälinjoja pitkin (patrilineaarinen klaani), joissakin tapauksissa äitilinjoja pitkin (matrilineaarinen klaani).
Katsoa Demokratia ja Klaani
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Katsoa Demokratia ja Kommunismi
Konsensus-päätöksenteko
Konsensus-päätöksenteko on päätöstentekoprosessi, jossa ei ainoastaan tyydytä enemmistön haluamaan lopputulokseen, vaan pyritään myös ottamaan huomioon vähemmistöön jäävien vastustus ja sisällyttämään se lopputulokseen, luoden hyväksyttävimmän ja parhaan mahdollisen päätöksen (konsensus.
Katsoa Demokratia ja Konsensus-päätöksenteko
Kreikkalaiset
Kreikkalaiset (Helleenit) ovat kansa ja etninen ryhmä, joka asuu Kreikassa, Kyproksella ja siirtolaisina ympäri maailmaa.
Katsoa Demokratia ja Kreikkalaiset
Kuningas
Lombardian rautakruunu, Italian keskiaikaisen kuningaskunnan kuninkaiden käyttämä kruunu. valtikan ja kärpännahkaviitan kanssa. Hyacinthe Rigaudin maalaama muotokuva. Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas vuodesta 1973. Kuningas on kuningaskunnan miespuolinen monarkki.
Katsoa Demokratia ja Kuningas
Kuuba
Kuuban tasavalta eli Kuuba on Karibialla sijaitseva saarivaltio, joka koostuu Kuuban pääsaaresta, pienemmästä Isla de la Juventudin saaresta sekä useista muista pienemmistä saarista.
Katsoa Demokratia ja Kuuba
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Katsoa Demokratia ja Kylmä sota
Lahonnut kauppala
Lahonnut kauppala oli Englannissa käytetty nimitys ennen vuoden 1832 vaalipiiriuudistusta olemassa olleista mitättömistä tai lähes asumattomista vaalipiireistä.
Katsoa Demokratia ja Lahonnut kauppala
Laillisuusperiaate
Vaaka on oikeuden symboli Laillisuusperiaate vaatii, että ihmisten on voitava ennalta selvästi tietää, mitkä teot ovat kiellettyjä.
Katsoa Demokratia ja Laillisuusperiaate
Lainsäädäntö
Lainsäädäntö tarkoittaa valtiossa voimassa olevia oikeussäännöksiä ja niiden antamiseen liittyviä valtioelinten toimia eli lainsäädäntää.
Katsoa Demokratia ja Lainsäädäntö
Latinalainen Amerikka
Latinalainen Amerikka. Latinalainen Amerikka on kulttuurillis-maantieteellinen alue, johon kuuluu Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan maita Meksikosta Etelä-Amerikan eteläkärkeen.
Katsoa Demokratia ja Latinalainen Amerikka
Lehdistönvapaus
Ei luokiteltu/ Ei dataa Lehdistönvapaus tarkoittaa tiedotusvälineiden oikeutta julkaista ja levittää tietoa ja mielipiteitä ilman valtion sensuuria tai valtion ja esivallan painostusta.
Katsoa Demokratia ja Lehdistönvapaus
Leninismi
V.I. Lenin kuvattuna Sveitsissä helmikuussa 1916. Leninismi on venäläisen vallankumousjohtajan Vladimir Leninin (1870–1924) ajatuksiin pohjautuva marxilainen poliittinen ja teoreettinen filosofia.
Katsoa Demokratia ja Leninismi
Libanon
Libanonin tasavalta eli Libanon on 6,1 miljoonan asukkaan valtio Lähi-idässä Välimeren rannalla.
Katsoa Demokratia ja Libanon
Liberaali demokratia
Liberaali demokratia on edustuksellinen demokratia, jossa vaaleilla valittujen edustajien valtaa (ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä) rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta, etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki.
Katsoa Demokratia ja Liberaali demokratia
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Katsoa Demokratia ja Lokakuun vallankumous
Maahanmuutto
Nettomuuttovirrat vuonna 2008. Positiivinen eli maahanmuutto maastamuuttoa suurempi (sininen), negatiivinen (oranssi), neutraali (vihreä) ja ei tietoja (harmaa). Argentiinaan saapuvia eurooppalaisia maahanmuuttajia 1800-luvulla. Maahanmuutto eli immigraatio tarkoittaa muuttoa johonkin maahan.
Katsoa Demokratia ja Maahanmuutto
Magna Carta
Henrik III:n määräämä laitos). Magna Carta (latinaa, suomeksi ”suuri peruskirja”) on Britannian julkista valtaa rajoittava säädöskokoelma vuodelta 1215.
Katsoa Demokratia ja Magna Carta
Mahajanapada
Mahajanapadat olivat Intiassa 700-luvulta eaa.
Katsoa Demokratia ja Mahajanapada
Mainio vallankumous
Vallastasyösty kuningas Jaakko II Vilhelm III Oranialainen Mainioksi vallankumoukseksi (suom. myös Loistava vallankumous) kutsutaan vuosien 1688–1689 tapahtumia, joiden seurauksena Englannin kuningas Jaakko II syrjäytettiin ja valtaistuimelle astuivat Vilhelm III Oranialainen ja tämän puoliso Maria II, Jaakko II:n tytär.
Katsoa Demokratia ja Mainio vallankumous
Marxilaisuus
Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
Katsoa Demokratia ja Marxilaisuus
Massakulttuuri
Massakulttuuri on 1900-luvun populaarikulttuurin kansalle teollisesti tuotettua viihdettä.
Katsoa Demokratia ja Massakulttuuri
Määräenemmistö
Määräenemmistö on jokin puolikasta suurempi enemmistö, esimerkiksi 2/3 tai 3/4, joka vaaditaan jonkin päätöksen tekemiseen äänestyksessä.
Katsoa Demokratia ja Määräenemmistö
Media
Median kaaviokuva Media (monikko sanasta medium) tarkoittaa viestintäkanavia tai viestin välittäjiä.
Katsoa Demokratia ja Media
Metoikit
Metoikit olivat antiikin Ateenassa asuvat vieraspaikkakuntalaiset.
Katsoa Demokratia ja Metoikit
Miehitetty Japani
Japani miehitettiin toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Katsoa Demokratia ja Miehitetty Japani
Monarkia
Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.
Katsoa Demokratia ja Monarkia
Montesquieu
Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux’ta, Ranskan kuningaskunta – 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija.
Katsoa Demokratia ja Montesquieu
Murray Bookchin
Murray Bookchin vuonna 1999. Murray Bookchin (14. tammikuuta 1921 – 20. heinäkuuta 2006) oli yhdysvaltalainen anarkistisesta perinteestä vaikutteita saanut yhteiskuntafilosofi.
Katsoa Demokratia ja Murray Bookchin
Mustat
Botswanalainen nuoripari. Peléksi kutsuttu legendaarinen jalkapalloilija Edson Arantes do Nascimento toimi 1990-luvulla Brasilian urheiluministerinä. Mustat eli mustaihoiset ovat joissain maissa tilastoinnissa ja joskus myös yleisessä kielenkäytössä ihonvärin ja perimän mukaan määritelty ihmisryhmä, johon luetaan yleensä tummaihoiset Saharan eteläpuolisen Afrikan kansoista polveutuvat ihmiset.
Katsoa Demokratia ja Mustat
Nainen
Venus-symboli, perinteinen nais- ja naarassukupuolta tarkoittava merkki. Nainen on täysikasvuinen naarassukupuolta oleva ihminen.
Katsoa Demokratia ja Nainen
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Katsoa Demokratia ja Natsi-Saksa
Neuvosto
Neuvosto on asioista päättämään tai niitä pohtimaan asetettu ryhmä (neuvotteluryhmä, toimielin, neuvoskunta).
Katsoa Demokratia ja Neuvosto
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Demokratia ja Neuvostoliitto
Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella
Bush, presidentti Ronald Reagan ja Gorbatšov New Yorkissa 1988. Gorbatšovin aikakaudella pyrittiin uudistamaan Neuvostoliittoa, mikä ajoi maan valtataisteluun ja valtion hajoamiseen.
Katsoa Demokratia ja Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Katsoa Demokratia ja Novgorodin tasavalta
Oikeusturva
Oikeusturva tarkoittaa niitä tehokkaita oikeudellisia keinoja, joilla henkilö tulee oikeuksiinsa.
Katsoa Demokratia ja Oikeusturva
Oligarkia
Oligarkia eli harvainvalta (”harvat” ja ”hallita”) on valtiomuoto, jossa vallankäyttö on rajattu pienelle, syntyperään tai varallisuuteen perustuvalle eliitille.
Katsoa Demokratia ja Oligarkia
Oranssi vallankumous
Oranssi vallankumous oli Ukrainan presidentinvaaleista marraskuussa 2004 alkanut tapahtumasarja, joka päättyi entisen presidentti Leonid Kutšman tukija Viktor Janukovytšin tappioon Viktor Juštšenkolle.
Katsoa Demokratia ja Oranssi vallankumous
Organisaatio
Organisaatio on laajasti määriteltynä mikä tahansa ihmisten yhteenliittymä jonkin toiminnan järjestämiseksi.
Katsoa Demokratia ja Organisaatio
Orjuus
Orjia Itä-Afrikassa Orjuus tarkoittaa henkilöön kohdistuvaa riistoa, jota tämä ei pysty torjumaan pakon käytön ja väkivallan takia.
Katsoa Demokratia ja Orjuus
Osakeyhtiö
Osakeyhtiö (lyhenne suomen kielessä oy. tai oy) on monissa maissa esiintyvä yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin).
Katsoa Demokratia ja Osakeyhtiö
Osallistuva demokratia
Kansalaisten antamia vastauksia unkarilaisen kauppahallin seinässä. Aiheena kauppahallin peruskorjaus. Osallistuva demokratia on demokratian muoto, jossa kansalaisilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon myös äänestysten välisenä aikana.
Katsoa Demokratia ja Osallistuva demokratia
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman).
Katsoa Demokratia ja Osmanien valtakunta
Osuuskunta
Osuuskunta (lyhenne osk, aiemmin ok.) on yhtiömuoto, jonka avulla harjoitetaan osuustoimintaa.
Katsoa Demokratia ja Osuuskunta
Pakistan
Pakistanin islamilainen tasavalta eli Pakistan on valtio Etelä-Aasiassa.
Katsoa Demokratia ja Pakistan
Parlamentaarinen itsemääräämisoikeus
Parlamentaarinen itsemääräämisoikeus on joidenkin parlamentaaristen demokratioiden perustuslaissa oleva käsite.
Katsoa Demokratia ja Parlamentaarinen itsemääräämisoikeus
Parlamentarismi
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.
Katsoa Demokratia ja Parlamentarismi
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Katsoa Demokratia ja Parlamentti
Perusoikeudet
Perusoikeudet ovat kansallisessa perustuslaissa valtion kansalaisilleen ja kaikille muille valtion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille takaamat oikeudet.
Katsoa Demokratia ja Perusoikeudet
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Katsoa Demokratia ja Perustuslaki
Pew Research Center
Pew Research Centerin logo Pew Research Center on yhdysvaltalainen, Washingtonissa päämajaansa pitävä riippumaton ja voittoatavoittelematon tutkimuslaitos ja ajatushautomo.
Katsoa Demokratia ja Pew Research Center
Pierre-Joseph Proudhon
Pierre-Joseph Proudhon (lausutaan (15. tammikuuta 1809 Besançon – 19. tammikuuta 1865 Pariisi) oli ranskalainen ekonomisti, sosiologi sekä filosofi. Hän oli ensimmäinen, joka käytti itsestään nimitystä ”anarkisti”, ja häntä pidetään eräänä anarkismin keskeisistä teoreetikoista.
Katsoa Demokratia ja Pierre-Joseph Proudhon
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Katsoa Demokratia ja Pihkova
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Katsoa Demokratia ja Platon
Politeia
Politeia (tai, politeuma) on käsite, joka viittaa jonkun ryhmän poliittiseen organisoitumiseen.
Katsoa Demokratia ja Politeia
Polyarkia
Polyarkian esitteli modernin poliittisen tieteen terminä Robert A. Dahl pyrkimyksenään kuvata hallintomuotoa jossa valta on uskottu kolmelle tai useammalle.
Katsoa Demokratia ja Polyarkia
Populismi
Populismi pyrkii vetoamaan tavalliseen kansaan. Giuseppe Pellizzan maalaus ''Il Quarto Stato'' (Neljäs valtiomahti), 1901. Populismi (latinan sanasta populus, ’kansa’) on politiikan tyyli tai löyhä poliittinen ideologia, jonka mukaan politiikan pitäisi olla "kansan tahdon" ilmausta.
Katsoa Demokratia ja Populismi
Portugali
Portugalin tasavalta eli Portugali on valtio Iberian niemimaalla, Euroopan lounaisosassa.
Katsoa Demokratia ja Portugali
Proletariaatin diktatuuri
Proletariaatin diktatuuri on marxilaisuudessa esiintyvä käsite, joka tarkoittaa väkivaltaisen vallankumouksen seurauksena perustettavaa poliittista järjestelmää, jossa proletariaatti eli työväenluokka tai sitä edustava puolue on ainoa vallankäyttäjä.
Katsoa Demokratia ja Proletariaatin diktatuuri
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Katsoa Demokratia ja Puola-Liettua
Radikaali demokratia
Radikaali demokratia on demokraattinen suuntaus, joka korostaa kansalaisosallistumista, suoraa demokratiaa ja päätöksenteon hajauttamista yhteiskunnassa.
Katsoa Demokratia ja Radikaali demokratia
Ranskan kansalliskokous
Ranskan kansalliskokous (Assemblée nationale) on Ranskan vuoden 1958 perustuslain mukaisesti maan parlamentin alahuone, joka valitaan suoralla kansanvaalilla.
Katsoa Demokratia ja Ranskan kansalliskokous
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Katsoa Demokratia ja Ranskan suuri vallankumous
Robert A. Dahl
Robert Alan Dahl (17. joulukuuta 1915 Inwood, Iowa – 5. helmikuuta 2014) oli yhdysvaltalainen tutkija ja Yalen yliopiston valtiotieteen Sterling-professori.
Katsoa Demokratia ja Robert A. Dahl
Rooman sopimus
Rooman sopimus (ja) loi Euroopan talousyhteisön.
Katsoa Demokratia ja Rooman sopimus
Rooman tasavalta
Rooman tasavalta oli antiikin Rooman valtakunnan vaihe, jolloin valtiolla oli tasavaltainen hallintomuoto.
Katsoa Demokratia ja Rooman tasavalta
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Demokratia ja Rooman valtakunta
Ruusuvallankumous
Georgian samettivallankumous, 2003. Georgian samettivallankumous (tai Tšekkoslovakian vuoden 1989 verettömän vallankumouksen tapaan Georgian ruusuvallankumous tai Ruusujen vallankumous) on tapahtumasarja, joka sai alkunsa Neuvostoliitosta itsenäistyneen Georgian toisen presidentin, Eduard Ševardnadzen kannattajien vaalipetosepäilyistä 2.
Katsoa Demokratia ja Ruusuvallankumous
Ryhmä (etnologia)
Ryhmä on etnologiassa noin 30–50:n, enintään alle sadan, samansukuisen ihmisen joukko.
Katsoa Demokratia ja Ryhmä (etnologia)
Sakai
Sakai on kaupunki Osakan prefektuurissa Japanissa.
Katsoa Demokratia ja Sakai
Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan demokraattinen tasavalta (SDT;, DDR), epäviralliselta nimeltään Itä-Saksa, oli marxismi-leninismiä virallisena ideologianaan tunnustanut valtio, joka oli olemassa vuodesta 1949 vuoteen 1990.
Katsoa Demokratia ja Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan miehitysvyöhykkeet
Saksan miehitysvyöhykkeet olivat toisen maailmansodan voittajavaltioiden liittoutuneiden neljä miehitysvyöhykettä Saksasta vuosina 1945–1949.
Katsoa Demokratia ja Saksan miehitysvyöhykkeet
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Katsoa Demokratia ja Sananvapaus
Sangha
Munkit elävät sanghan maallikkojäsenten antamien almujen varassa. Sangha (sanskritiksi संघ), eli kanssaharjoittajat, on buddhalaisuudessa käsite, jolla tarkoitetaan käytännössä ystäviä ja auttajia polulla valaistumiseen.
Katsoa Demokratia ja Sangha
Sanit
San-mies Botswanassa. Sanit eli bušmannit tai busmannit ovat eteläisessä Afrikassa, Kalaharin autiomaassa, Botswanassa, Namibiassa ja Etelä-Afrikan tasavallassa elävä kansa.
Katsoa Demokratia ja Sanit
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Katsoa Demokratia ja Säätyvaltiopäivät
Sekatalous
Sekatalous tai puitetalous on talousjärjestelmä, jossa sekä julkinen valta että yksityinen sektori vaikuttavat talouden toimintaan.
Katsoa Demokratia ja Sekatalous
Serbia ja Montenegro
Serbia ja Montenegro oli valtio Balkanilla 1992–2006.
Katsoa Demokratia ja Serbia ja Montenegro
Setrivallankumous
Setrivallankumous oli vuoden 2005 helmikuussa alkanut tapahtumasarja, joka johti Libanonin demokratisoitumiseen.
Katsoa Demokratia ja Setrivallankumous
Siddhartha Gautama
Siddhartha Gautama on buddhalaisuuden perustaja eli Gautama Buddha.
Katsoa Demokratia ja Siddhartha Gautama
Siirtomaa
Siirtomaa eli kolonia on jonkin valtion hallinnassa oleva, mutta sen rajojen ulkopuolinen (usein merentakainen) alue, jonka väestö koostuu emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä.
Katsoa Demokratia ja Siirtomaa
Siirtomaavallan purkautuminen
merentakaiset alueet Siirtomaavallan purkautuminen eli dekolonisaatio tarkoittaa Euroopan valtioiden muualla maailmassa omistamien siirtomaiden itsenäistymistä, mikä tapahtui useassa vaiheessa.
Katsoa Demokratia ja Siirtomaavallan purkautuminen
Simon V de Montfort
Simon V de Montfort (1208 – 4. elokuuta 1265) oli Leicesterin kuudes jaarli, joka johti vuosina 1263–1265 kapinaa Englannin kuningas Henrik III:ta vastaan niin sanotun toisen paronien sodan aikana.
Katsoa Demokratia ja Simon V de Montfort
Skandinavian niemimaa
Kartassa Skandinavian niemimaa ja Fennoskandia. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Norja, Ruotsi ja Luoteis-Suomi. Fennoskandiaan kuuluu lisäksi muu Suomi ja osia Venäjästä. Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osa Fennoskandiaa.
Katsoa Demokratia ja Skandinavian niemimaa
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Katsoa Demokratia ja Sokrates
Sonderbundin sota
Sonderbundin sota oli Sveitsissä 3.–29. marraskuuta 1847 käyty sisällissota seitsemän katolisen kantonin muodostaman Sonderbund-liiton ja valtioliiton enemmistön välillä.
Katsoa Demokratia ja Sonderbundin sota
Sosiaalidemokratia
Sosiaalidemokratia (vanh. sosialidemokratia) on poliittinen aate, joka kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Katsoa Demokratia ja Sosiaalidemokratia
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Katsoa Demokratia ja Sosialismi
Sotilasdiktatuuri
Sotilasdiktatuuri on diktatuurin muoto, jossa maata hallitsee armeija.
Katsoa Demokratia ja Sotilasdiktatuuri
Strategos
Strategos oli antiikin Kreikassa sotapäällikkö, joka vastasi osapuilleen nykypäivän kenraalia.
Katsoa Demokratia ja Strategos
Suharto
Suharto (myös Haji Mohammed Suharto; ennen vuoden 1972 oikeinkirjoitusuudistusta Soeharto, 8. kesäkuuta 1921 – 27. tammikuuta 2008) hallitsi Indonesiaa 32 vuotta 1967–1998.
Katsoa Demokratia ja Suharto
Suhteellinen vaalitapa
Suhteellinen vaalitapa on vaalitapa, jossa edustajat valitaan niin, että vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään.
Katsoa Demokratia ja Suhteellinen vaalitapa
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Demokratia ja Suomi
Suora demokratia
Kansankokous Glarusin kantonissa Sveitsissä vuonna 2006 Suora demokratia on demokratian muoto, jossa kansalaiset päättävät asioista suoraan eikä valitsemiensa edustajien kautta.
Katsoa Demokratia ja Suora demokratia
Sveitsi
Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.
Katsoa Demokratia ja Sveitsi
Sveitsin kantonit
Sveitsissä on 26 kantonia, jotka muodostavat Sveitsin liittovaltion.
Katsoa Demokratia ja Sveitsin kantonit
Talouskasvu
Talouskasvu on talouden tuottamien tavaroiden ja palvelujen tuotantomäärän lisääntymistä.
Katsoa Demokratia ja Talouskasvu
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Katsoa Demokratia ja Tasavalta
The Economist
The Economist on viikoittain ilmestyvä arvostettu talouteen ja kansainvälisiin asioihin keskittyvä englanninkielinen aikakauslehti, jota julkaistaan Lontoosta.
Katsoa Demokratia ja The Economist
Theodor Adorno
Theodor Ludwig Wiesengrund Adorno (11. syyskuuta 1903 Frankfurt am Main – 6. elokuuta 1969 Visp) oli saksalainen sosiologi, filosofi, musiikkitieteilijä ja säveltäjä, joka tunnetaan hänen massakulttuuriin ja kulttuurituotantoon suuntaamastaan kritiikistä.
Katsoa Demokratia ja Theodor Adorno
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Katsoa Demokratia ja Thomas Hobbes
Thomas Jefferson
Thomas Jefferson (13. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1743 Charlottesville, Virginia – 4. heinäkuuta 1826 Charlottesville, Virginia) oli Yhdysvaltain kolmas presidentti ja yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista.
Katsoa Demokratia ja Thomas Jefferson
Timokratia
Timokratia on valtiomuoto, jossa valta jakautuu omaisuuden määrän perusteella.
Katsoa Demokratia ja Timokratia
Tiroli
Tiroli on Itävallan osavaltio Alpeilla.
Katsoa Demokratia ja Tiroli
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Katsoa Demokratia ja Toinen maailmansota
Trotskilaisuus
Trotskilaisuus on venäläisen Lev Trotskin (1879–1940) ajatuksiin pohjautuva marxilainen aatesuunta.
Katsoa Demokratia ja Trotskilaisuus
Tuomioistuimen riippumattomuus
Tuomioistuimen riippumattomuus on länsimaisen oikeusvaltion keskeinen rakenneominaisuus, jolla on useita eri ulottuvuuksia.
Katsoa Demokratia ja Tuomioistuimen riippumattomuus
Työpaikkademokratia
Työpaikkademokratia tarkoittaa kansainvaltaisten periaatteiden soveltamista työelämään, sekä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin.
Katsoa Demokratia ja Työpaikkademokratia
Tyranni
Tyranni eli hirmuhallitsija on nykykielenkäytössä hallitsija, joka harjoittaa väkivaltaisiin keinoihin perustuvaa, kauhua herättävää vallankäyttöä.
Katsoa Demokratia ja Tyranni
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Katsoa Demokratia ja Ukraina
Uruguay
Uruguayn itäinen tasavalta eli Uruguay on valtio Etelä-Amerikan itärannikolla Atlantista haarauvan Rio de la Plata -lahden rannalla.
Katsoa Demokratia ja Uruguay
Vaali
Vaali tai vaalit on äänestys, jossa äänestäjät valitsevat ehdokkaiden joukosta yhden tai useampia henkilöitä toimimaan vallankäyttäjinä merkittävissä luottamustehtävissä.
Katsoa Demokratia ja Vaali
Vaalipiiri
Vaalipiiri on alue tai ryhmä, jonka piirissä vaalit käydään ja josta valitaan yksi tai useampi edustaja.
Katsoa Demokratia ja Vaalipiiri
Valamiehistö
Valamiehistö eli jury ovat valamiesoikeuden maallikkojäsenet, jotka kollektiivisesti ratkaisevat todistus- tai syyllisyyskysymyksen yleensä rikosasioissa, mutta eivät osallistu oikeuskysymyksen käsittelyyn.
Katsoa Demokratia ja Valamiehistö
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Katsoa Demokratia ja Valistus
Vallanjako-oppi
Lakien henki (''De l’Esprit des Lois''). Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille.
Katsoa Demokratia ja Vallanjako-oppi
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Katsoa Demokratia ja Valtio
Valtio (Platon)
Valtio on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee muun muassa poliittista filosofiaa, etiikkaa ja ideaoppia, ja kuvailee täydellistä, oikeudenmukaista ihannevaltiota.
Katsoa Demokratia ja Valtio (Platon)
Valtiomuoto
Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa.
Katsoa Demokratia ja Valtiomuoto
Vetše
V. M. Vasnetsov Vetše (tulee sanasta – совет eli neuvosto, valtuusto) oli kansankokous slaavilaista alkuperää olevien heimojen ja kansojen joukossa ennen varhaisfeodaalisen valtiojärjestelmän kehittymistä ja feodalismin syventymistä muinaisessa ja keskiaikaisessa Kiovan Rusissa.
Katsoa Demokratia ja Vetše
Veto-oikeus
Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton käyttämässä veto-oikeuttaan vuonna 1993. Veto-oikeus ('minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin päätöksen syntymisen tai voimaantulon.
Katsoa Demokratia ja Veto-oikeus
Vetoomusoikeus
Vetoomusoikeus tarkoittaa yksilölle kuuluvaa oikeutta vedota vallanpitäjiin ilman rangaistusta tai sanktiota.
Katsoa Demokratia ja Vetoomusoikeus
Virtaava demokratia
Kaavio, jossa äänet "virtaavat" vasemmalta oikealle. Sinisen katkoviivan oikealla puolella ovat varsinaiset äänestäjät, joiden käyttämä äänimäärä on heille omat äänensä delegoineiden äänestäjien lukumäärä, mukaan lukien äänestäjä itse.
Katsoa Demokratia ja Virtaava demokratia
Vrijji
Vrijji ja muut mahajanapadat 600-luvulla eaa. Vrijji, tai Vajji oli Licchaviklaanin muodostama valtio muinaisen Intian pohjoisosassa, nykyisen Biharin osavaltion alueella.
Katsoa Demokratia ja Vrijji
Vuorovaikutteinen demokratia
Vuorovaikutteinen demokratia kannattaa informaatioteknologian käyttämistä nykyisten demokraattisten hallitusjärjestelmien kehittämiseksi tarkoituksella antaa äänestäjäkunnalle suurempi mahdollisuus osallistumiseen.
Katsoa Demokratia ja Vuorovaikutteinen demokratia
Yhdistyneen kuningaskunnan EU-kansanäänestys
Yhdistyneen kuningaskunnan EU-kansanäänestys järjestettiin 23.
Katsoa Demokratia ja Yhdistyneen kuningaskunnan EU-kansanäänestys
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.
Katsoa Demokratia ja Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Demokratia ja Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Katsoa Demokratia ja Yhdysvallat
Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus
Kopio Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus oli Pohjois-Amerikan kolmentoista brittiläisen siirtokunnan edustajien allekirjoittama itsenäisyysjulistus, jonka myötä ne julistautuivat itsenäiseksi valtioksi, Yhdysvalloiksi.
Katsoa Demokratia ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus
Yhdysvaltain perustajaisät
John Trumbull, ''Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus'', 1819. Yhdysvaltain perustajaisät olivat poliittisia johtajia, jotka joko allekirjoittivat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen tai ottivat muulla tavoin osaa Amerikan vallankumoukseen auttaen maata itsenäistymään Ison-Britannian hallinnasta tai olivat merkittävässä roolissa Yhdysvaltain perustuslain laatimisessa tai olivat muuten merkittävässä roolissa hallinnon asettamisessa perustuslain vaatimaan muotoon.
Katsoa Demokratia ja Yhdysvaltain perustajaisät
Yhdysvaltain perustuslaki
Washingtonissa. Yhdysvaltain perustuslaki on Yhdysvaltain lainsäädännön ylin osa ja siten etusijainen maan muuhun lainsäädäntöön nähden.
Katsoa Demokratia ja Yhdysvaltain perustuslaki
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Katsoa Demokratia ja Yhteiskunta
Yleinen mielipide
Yleinen mielipide on yhteenveto ihmisten kootuista vakaumuksista ja mieltymyksistä, jotka koskevat julkisisia asioita.
Katsoa Demokratia ja Yleinen mielipide
15. syyskuuta
15.
Katsoa Demokratia ja 15. syyskuuta
1848
Vuosi 1848 tunnetaan Euroopan hulluna vuotena.
Katsoa Demokratia ja 1848
1930-luvun lama
Varhaisen valokuvadokumentaristin Dorothea Langen kuva ''Siirtolaisäiti'' vuodelta 1936 Florence Owens Thompsonista, 32-vuotiaasta cherokeeintiaaniheimoon kuuluvasta sadonkorjaajasta kahden lapsensa kanssa Nipomossa Kaliforniassa. Kuva esittää työn perässä kulkevia laman uhreja.
Katsoa Demokratia ja 1930-luvun lama
Katso myös
Kreikan klassinen kausi
- Demokratia
- Kreikan klassinen kausi
- Kreikan klassinen kuvanveisto
- Kreikan maanjäristys 426 eaa.
- Spartan maanjäristys 464 eaa.
Vaalit
- Äänestys
- Äänestysvelvollisuus
- Ääntenlaskenta
- Demokratia
- Edustuksellinen demokratia
- Enemmistö (äänestys)
- Ennakkoäänestys
- Ideologinen vedenjakaja
- Imperatiivinen mandaatti
- Kaksipuoluejärjestelmä
- Kooptaatio
- Lottokratia
- Määräenemmistö
- Monipuoluejärjestelmä
- Ostrakismos
- Ovensuukysely
- Parlamenttienvälinen liitto
- Poliittinen kirjo
- Protestiääni
- Puolue
- Puoluejärjestelmä
- Puolueohjelma
- Sähköinen äänestys
- Vaali
- Vaalikelpoisuus
- Vaalilautakunta
- Vaalipäällikkö
- Vaalipiiri
- Vaalisalaisuus
- Vaalitapa
- Vaalitarkkailu
Tunnetaan myös nimellä Demokraattinen, Demokraattisuus, Demokratian tunnusmerkit, Demokratismi, Kansanvalta, Kansanvaltainen, Kansanvaltaisuus.
, Euroopan unioni, Fasismi, Feodalismi, Filosofia, Francis Fukuyama, Freedom House, Georgia, Glarus, Gopala I, Hallitus, Hallitusmuoto, Heimo (kansatiede), Herbert Marcuse, Historian loppu ja viimeinen ihminen, Hyvinvointivaltio, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, Ihmisoikeudet, Immanuel Kant, Individualistinen anarkismi, Indonesia, Intia, Intian historia, Irlanti (saari), Irokeesit, Islanti, Italia, Itä-Aasia, Itä-Eurooppa, Itäblokki, Itävalta, Itävalta-Unkari, Itsevaltius, James Madison, Japani, Jean-Jacques Rousseau, John Adams, Joseph Schumpeter, Josif Stalin, Kalifornia, Kansa, Kansalaisoikeudet, Kansalaisyhteiskunta, Kansanäänestys, Kansandemokratia, Kansankokous, Kansansuvereniteettiperiaate, Kansanvalta (täsmennyssivu), Kapitalismi, Karl Mannheim, Kaupunkivaltio, Käräjät, Köyhyys, Keskiaika, Kiina, Kirgisia, Kirgisian tulppaanivallankumous, Klaani, Kommunismi, Konsensus-päätöksenteko, Kreikkalaiset, Kuningas, Kuuba, Kylmä sota, Lahonnut kauppala, Laillisuusperiaate, Lainsäädäntö, Latinalainen Amerikka, Lehdistönvapaus, Leninismi, Libanon, Liberaali demokratia, Lokakuun vallankumous, Maahanmuutto, Magna Carta, Mahajanapada, Mainio vallankumous, Marxilaisuus, Massakulttuuri, Määräenemmistö, Media, Metoikit, Miehitetty Japani, Monarkia, Montesquieu, Murray Bookchin, Mustat, Nainen, Natsi-Saksa, Neuvosto, Neuvostoliitto, Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella, Novgorodin tasavalta, Oikeusturva, Oligarkia, Oranssi vallankumous, Organisaatio, Orjuus, Osakeyhtiö, Osallistuva demokratia, Osmanien valtakunta, Osuuskunta, Pakistan, Parlamentaarinen itsemääräämisoikeus, Parlamentarismi, Parlamentti, Perusoikeudet, Perustuslaki, Pew Research Center, Pierre-Joseph Proudhon, Pihkova, Platon, Politeia, Polyarkia, Populismi, Portugali, Proletariaatin diktatuuri, Puola-Liettua, Radikaali demokratia, Ranskan kansalliskokous, Ranskan suuri vallankumous, Robert A. Dahl, Rooman sopimus, Rooman tasavalta, Rooman valtakunta, Ruusuvallankumous, Ryhmä (etnologia), Sakai, Saksan demokraattinen tasavalta, Saksan miehitysvyöhykkeet, Sananvapaus, Sangha, Sanit, Säätyvaltiopäivät, Sekatalous, Serbia ja Montenegro, Setrivallankumous, Siddhartha Gautama, Siirtomaa, Siirtomaavallan purkautuminen, Simon V de Montfort, Skandinavian niemimaa, Sokrates, Sonderbundin sota, Sosiaalidemokratia, Sosialismi, Sotilasdiktatuuri, Strategos, Suharto, Suhteellinen vaalitapa, Suomi, Suora demokratia, Sveitsi, Sveitsin kantonit, Talouskasvu, Tasavalta, The Economist, Theodor Adorno, Thomas Hobbes, Thomas Jefferson, Timokratia, Tiroli, Toinen maailmansota, Trotskilaisuus, Tuomioistuimen riippumattomuus, Työpaikkademokratia, Tyranni, Ukraina, Uruguay, Vaali, Vaalipiiri, Valamiehistö, Valistus, Vallanjako-oppi, Valtio, Valtio (Platon), Valtiomuoto, Vetše, Veto-oikeus, Vetoomusoikeus, Virtaava demokratia, Vrijji, Vuorovaikutteinen demokratia, Yhdistyneen kuningaskunnan EU-kansanäänestys, Yhdistyneet kansakunnat, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus, Yhdysvaltain perustajaisät, Yhdysvaltain perustuslaki, Yhteiskunta, Yleinen mielipide, 15. syyskuuta, 1848, 1930-luvun lama.