Sisällysluettelo
141 suhteet: Asteroidi, Asteroidiluokat, Asteroidiryhmä, Astronominen yksikkö, Aurinko, Aurinkokunnan pienkappale, Aurinkokunta, Avaruusluotain, Cassini-Huygens, Ceres, Dactyl, Dawn (luotain), Ekliptika, Eksentrisyys, Galileo (luotain), Giuseppe Piazzi, Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers, Hiili, Hilda-ryhmä, Hungaria-ryhmä, Inklinaatio, Jättiläisplaneetta, Johann Elert Bode, Johannes Kepler, John Russell Hind, Jumalatar, Jupiter, Kaasukehä, Karl Ludwig Harding, Karl Ludwig Hencke, Kääpiöplaneetta, Kiertoaika, Kilometri, Kirkkonummen Komeetta, Kirkwoodin aukko, Komeetta, Koronis-ryhmä, Kreikkalainen mytologia, Kulmakerroin, Kuu, Kuu (yleisnimi), Linus (kuu), Maa, Maan lähelle tuleva asteroidi, Maankaltainen planeetta, Mars, Marseille, Merkurius, Metalli, Migraatioteoria, ... Laajenna indeksi (91 lisää) »
- Asteroidiryhmät
- Asteroidit
- Päävyöhykkeen asteroidit
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Asteroidi
Asteroidiluokat
Asteroidiluokat ovat asteroidien osajoukkoja, jotka on luokiteltu spektrin muodon, värin ja joskus albedon perusteella.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Asteroidiluokat
Asteroidiryhmä
Asteroidiryhmä on joukko asteroideja, joita yhdistää samankaltainen rata.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Asteroidiryhmä
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Astronominen yksikkö
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Aurinko
Aurinkokunnan pienkappale
Aurinkokunnan pienkappale tai pienkappale (engl. small solar system body, lyhenne: SSSB) on Aurinkoa kiertävä kohde, joka ei ole planeetta tai kääpiöplaneetta.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Aurinkokunnan pienkappale
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Aurinkokunta
Avaruusluotain
Avaruusluotaimet Voyager 1 ja Voyager 2 ovat matkalla ulos Aurinkokunnasta. Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Avaruusluotain
Cassini-Huygens
Cassini-Huygens oli Nasan ja ESAn yhteinen miehittämätön avaruuslento, jonka tarkoituksena oli tutkia Saturnusta ja sen kuita.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Cassini-Huygens
Ceres
Ceres (virallisesti 1 Ceres; symboli: ⚳) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Ceres
Dactyl
Dactyl on päävyöhykkeen asteroideihin kuuluvan pikkuplaneetta 243 Idan kuu.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Dactyl
Dawn (luotain)
Dawn-luotain asteroidivyöhykkeellä. (Taiteilijan näkemys) Dawn on NASAn avaruusluotain.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Dawn (luotain)
Ekliptika
Akselikallistuma ja ekliptikan taso. Ekliptika on näennäisesti ajateltuna Auringon keskimäärin kulkema vuotuinen rata taivaankannen ympäri.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Ekliptika
Eksentrisyys
Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Eksentrisyys
Galileo (luotain)
Galileo oli Nasan suunnittelema avaruusluotain, joka lähetettiin tutkimaan Jupiteria ja sen suurimpia kuita.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Galileo (luotain)
Giuseppe Piazzi
Giuseppe Piazzi Giuseppe Piazzi (7. heinäkuuta 1746 Ponte in Valtellina, Sondrion maakunta, Lombardia – 22. heinäkuuta 1826 Napoli, Napolin kuningaskunta) oli italialainen munkki, matemaatikko ja astronomi, joka löysi Ceres-asteroidin.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Giuseppe Piazzi
Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers
Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers (11. lokakuuta 1758 Arbergen (nyk. osa Bremeniä) – 2. maaliskuuta 1840 Bremen) oli saksalainen tähtitieteilijä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Hiili
Hilda-ryhmä
Kaavakuva Aurinkokunnan sisä-osista. Hildat on merkitty kuvaan oranssilla. Hilda-asteroidit ovat Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidien päävyöhykkeellä kiertävä pikkuplaneettojen joukko, joka on 3:2 rataresonanssissa Jupiterin kanssa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Hilda-ryhmä
Hungaria-ryhmä
Hungaria-ryhmä on pikkuplaneettaryhmä Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Hungaria-ryhmä
Inklinaatio
Inklinaatio on kappaleen kiertoradan kaltevuutta kuvaava kulma.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Inklinaatio
Jättiläisplaneetta
Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Jättiläisplaneetta
Johann Elert Bode
Johann Elert Bode Johann Elert Bode (19. tammikuuta 1747 – 23. marraskuuta 1826) oli saksalainen tähtitieteilijä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Johann Elert Bode
Johannes Kepler
Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Johannes Kepler
John Russell Hind
John Russell Hind John Russell Hind (12. toukokuuta 1823 – 23. joulukuuta 1895) oli brittiläinen tähtitieteilijä, jolle myönnettiin Royal Astronomical Societyn kultamitali vuonna 1853.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja John Russell Hind
Jumalatar
Ceres-jumalattaren patsas. Jumalatar on naispuolinen jumalolento.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Jumalatar
Jupiter
Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Jupiter
Kaasukehä
Jupiterin kaasukehä. Kaasukehä eli atmosfääri on kiinteää planeettaa ympäröivä kaasuista ja hiukkasista koostuva kerros, jota planeetan gravitaatio pitää lähellä pintaa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kaasukehä
Karl Ludwig Harding
Karl Ludwig Harding Karl Ludwig Harding (29. syyskuuta 1765 – 31. elokuuta 1834) oli saksalainen tähtitieteilijä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Karl Ludwig Harding
Karl Ludwig Hencke
Karl Ludwig Hencke (8. huhtikuuta 1793 – 21. syyskuuta 1866) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka löysi asteroidit 5 Astraea (8. joulukuuta 1845) ja 6 Hebe (1. heinäkuuta 1847).
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Karl Ludwig Hencke
Kääpiöplaneetta
transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa. Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kääpiöplaneetta
Kiertoaika
Kiertoaika on tähtitieteessä aika, joka kuluu kappaleen kiertämiseen suuremman kappaleen ympäri.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kiertoaika
Kilometri
Paikalta, jossa tämä liikennemerkki sijaitsee, on 119 kilometriä Helsinkiin. Kilometri (lyhennettynä km) on pituusyksikkö metrijärjestelmässä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kilometri
Kirkkonummen Komeetta
TV-meteorologi Seija Paasonen esitelmöi Kirkkonummen Komeetan tilaisuudessa marraskuussa 2004. Kuva Seppo Linnaluoto. Tähtitieteellinen yhdistys Kirkkonummen Komeetta ry on tähtitieteellinen yhdistys, joka toimii Kirkkonummella ja lähikunnissa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kirkkonummen Komeetta
Kirkwoodin aukko
Merkittävimmät Kirkwoodin aukot. Kirkwoodin aukot ovat Aurinkokunnan asteroidivyöhykkeen kohtia, joilla on hyvin vähän asteroideja.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kirkwoodin aukko
Komeetta
Hale-Boppin komeetta. Komeetta eli pyrstötähti on pienehkö aurinkokunnan kappale, joka muistuttaa asteroidia, mutta koostuu pääasiassa jäästä, ja jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottaman kaasun ja pölyn muodostama koma.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Komeetta
Koronis-ryhmä
Joitain Koronis-ryhmän kappaleita. Koronis itse on numero 158, ja Ida on numero 243. Pieni piste Idan lähellä on sen kuu Dactyl. Koronis-ryhmä on pikkuplaneettaryhmä Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Koronis-ryhmä
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kreikkalainen mytologia
Kulmakerroin
Janan kulmakerroin määritellään ''y''-koordinaatin muutoksen ja ''x''-koordinaatin muutoksen suhteena: ''k''.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kulmakerroin
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kuu
Kuu (yleisnimi)
Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Kuu (yleisnimi)
Linus (kuu)
(22) Kalliope I Linus on 22 Kalliope-asteroidin kuu, joka on muihin asteroidikuihin verrattuna huomattavan suuri.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Linus (kuu)
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Maa
Maan lähelle tuleva asteroidi
Maan lähelle tuleva asteroidi on mikä tahansa asteroidi, jonka rata leikkaa tai tulee lähelle Maan rataa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Maan lähelle tuleva asteroidi
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Maankaltainen planeetta
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Mars
Marseille
Marseille on kaupunki Rhônejoen suulla Etelä-Ranskassa Välimeren rannalla.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Marseille
Merkurius
Merkurius (symboli: ☿) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Merkurius
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Metalli
Migraatioteoria
Migraatioteorian mukaan planeetat vaeltelevat syntyvässä planeettakunnassa. Migraatioteoria on teoria, jonka mukaan planeettojen radat muuttuivat huomattavasti planeettakunnan syntyvaiheessa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Migraatioteoria
Nasa
Nasan "matologo" oli käytössä 1975–1992. National Aeronautics and Space Administration (lyhenne Nasa tai NASA) on Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Nasa
NEAR Shoemaker
Near Earth Asteroid Rendezvous – Shoemaker (NEAR Shoemaker) on avaruusluotain, joka tutki lähellä Maata kiertävää asteroidi Erosta lähietäisyydeltä yli vuoden ajan.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja NEAR Shoemaker
New Horizons
New Horizons on NASAn 19.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja New Horizons
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Painovoima
Palermon asteikko
Palermon asteikko mittaa asteroiditörmäyksen aiheuttaman tuhon riskiä tai uhkaa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Palermon asteikko
Päävyöhykkeen komeetta
kiviplaneettojen ja Jupiterin radat (oranssilla) sekä pikkuplaneetat (eriväriset pienet pisteet). Asteroidivyöhykkeen kohteet on merkitty valkoisella. Päävyöhykkeen komeetat tai asteroidivyöhykkeen komeetat ovat komeettamaista aktiivisuutta osoittavia jäisiä kappaleita, jotka kiertävät Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä ja joiden radat ovat vyöhykkeen asteroideille tyypillisiä eli ympyrämäisiä, ja ratojen inklinaatio eli kaltevuus on pieni.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Päävyöhykkeen komeetta
Phocaea-ryhmä
Phocaea-ryhmä on pikkuplaneettaryhmä Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Phocaea-ryhmä
Pikkuplaneetan kuu
Romulus. Pikkuplaneetan kuu on pikkuplaneetan luonnollinen kiertolainen, eli kuu.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Pikkuplaneetan kuu
Pikkuplaneetta
Pikkuplaneetta 253 Mathilde on päävyöhykkeen asteroidi ja pienkappale. Pikkuplaneetta on taivaankappale, joka kiertää suoraan Aurinkoa, mutta ei ole varsinainen planeetta, sillä se ei täytä Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) planeetan määritelmää eikä ole myöskään komeetta (tosin joissain harvoissa tapauksissa taivaankappale luokitellaan sekä pikkuplaneetaksi että komeetaksi).
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Pikkuplaneetta
Pioneer 10
Kaaviokuva Pioneer 10:n järjestelmistä Pioneer 10 on Nasan Pioneer-avaruusohjelman avaruusluotain, joka laukaistiin 2. maaliskuuta 1972.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Pioneer 10
Planeetan määritelmä
Neptunus ja sen Triton-kuu Voyager 2:n kuvaamina kun luotain siirtyi ulompaan aurinkokuntaan Planeetan määritelmä on vuodesta 2006 alkaen ollut Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) mukaisesti, että planeetta on tähteä kiertävä kappale, jolla täytyy olla riittävän suuri massa, jotta sen itseensä kohdistama painovoima voi muotoilla kappaleen hydrostaattisessa tasapainossa olevaan pallomaiseen muotoon.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Planeetan määritelmä
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Planeetta
Planetesimaali
Taitailijan näkemys planetesimaalirenkaasta Planetesimaali on pieni taivaankappale, jollaisesta tähtiä kiertävät planeetat syntyvät.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Planetesimaali
Protoplaneetta
Protoplaneetta on syntyvä planeetta, joka on tavallista planeettaa pienempi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Protoplaneetta
Pyörähdysaika
Asteroidi 4 Vestan pyörähdysaika on 5,342 tuntia.Pyörähdysaika on aika, joka kuluu kappaleen pyörähtämiseen kerran pyörimisakselinsa ympäri (360°).
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Pyörähdysaika
Rata-arvo
Rata-arvot eli rataelementit määrittävät yksikäsitteisesti taivaankappaleen sijainnin tiettynä ajankohtana ellipsiradalla tai vastaavalla.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Rata-arvo
Rataresonanssi
Jupiterin kolme sisintä suurta kuuta ovat resonanssissa keskenään. Rataresonanssi on tietty kiertoaikojen ja asemien suhde taivaankappaleiden välillä, esimerkiksi 1:2.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Rataresonanssi
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Rauta
Rheasilvia
Dawn-luotaimen kuvassa Vestan eteläosan topografiakartta, jossa Rheasilvia ja Veneneia näkyvät selvästi. Valkoinen ja puinainen ovat korkeimpia, vihreä ja sininen matalampia alueita. Rheasilvia on valtava törmäyskraatteri protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Rheasilvia
Roomalainen mytologia
Roomalainen mytologia tarkoittaa antiikin Rooman tarustoa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Roomalainen mytologia
Rosetta (luotain)
Rosetta on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) miehittämätön komeettaluotain.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Rosetta (luotain)
Saturnus
Saturnuksen pohjoisnavan pyöriminen. Saturnus (symboli: ♄) on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Saturnus
Silikaatti
Silikaatti voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Silikaatti
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Spektri
Stardust (luotain)
Taiteilijan näkemys Stardustista ohittamassa komeetta Wild 2:ta. Stardustin aerogeelillä päällystetty näytteenkerääjä. Stardust oli NASAn komeettaluotain, joka tutki Wild 2 -komeettaa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Stardust (luotain)
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Suomi
Taivaankappale
Pallomainen tähtijoukko M80. Taivaankappaleet ovat yksittäisiä maailmankaikkeuden kappaleita.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Taivaankappale
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Tähtitiede
Tähtitieteelliset symbolit
Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähtitieteellisiä ilmiöitä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Tähtitieteelliset symbolit
Törmäyskraatteri
Apollo 11:n kuvaamana. Törmäyskraatteri eli meteoriittikraatteri, tavallisesti lyhyemmin kraatteri (kreikan sanasta krātēr ’krateeri’ eli viinin sekoitusmalja), on räjähdyksen synnyttämä kuoppa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Törmäyskraatteri
Titiuksen–Boden laki
Titiuksen–Boden laki on matemaattinen sääntö, jonka avulla voi arvioida planeettojen etäisyydet.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Titiuksen–Boden laki
Torinon asteikko
Torinon asteikolla mitataan asteroiditörmäyksen aiheuttamaa riskiä eli vaaraa.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Torinon asteikko
Transneptuninen kohde
Viitattu.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Transneptuninen kohde
Troijalainen asteroidi
Kaavakuva Aurinkokunnan sisäosista. Jupiterin troijalaiset on merkitty kuvaan vihreällä. Troijalainen asteroidi on planeetan tai joskus sen kuun Lagrangen pisteissä L4 ja L5 radalla 60 astetta sen edellä tai jäljessä kiertävä asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Troijalainen asteroidi
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Turun yliopisto
Uranus
Uranus (symboli: ⛢ tai ♅) on aurinkokunnan seitsemäs planeetta Auringosta lukien.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Uranus
Veneneia
Rheasilvia (ylempi suuri kraatteri) ja Veneneia (alempi suuri kraatteri)Veneneia on valtava törmäyskraatteri protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Veneneia
Venus
''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Venus
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Vesi
Vesihöyry
Vesihöyryä muodustuu esimerkiksi kuumennettaessa vettä. Kuplat kiehuvan veden sisällä sisältävät vesihöyryä. Vesihöyry (arkikielessä pelkkä höyry) on kaasumaista vettä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja Vesihöyry
William Herschel
Herschelin 12-metrinen kaukoputki. Frederick William Herschel (Friedrich Wilhelm, 15. marraskuuta 1738 – 25. elokuuta 1822) oli saksalaissyntyinen englantilainen tähtitieteilijä ja säveltäjä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja William Herschel
(123456) 2000 WO137
(123456) 2000 WO137 (kirjoitetaan myös (123456) 2000 WO137) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja (123456) 2000 WO137
(134339) 5628 T-3
(134339) 5628 T-3 (toiselta nimeltään 2002 JT110) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja (134339) 5628 T-3
(280002) 2001 UT157
(280002) 2001 UT157 (kirjoitetaan myös (280002) 2001 UT157) on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja (280002) 2001 UT157
(67890) 2000 WK61
(67890) 2000 WK61 (kirjoitetaan myös (67890) 2000 WK61) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja (67890) 2000 WK61
10 Hygiea
10 Hygiea (symbolit: 16px tai ⯚) on neljänneksi suurin tunnettu asteroidi, läpimitta 434 ± 14 km, ja on muodoltaan pyöreähkö.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 10 Hygiea
110393 Rammstein
110393 Rammstein on asteroidi, joka on nimetty saksalaisen industrial metal -yhtye Rammsteinin mukaan.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 110393 Rammstein
113 Amalthea
113 Amalthea on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi R. Luther vuonna 1871.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 113 Amalthea
118401 LINEAR
118401 LINEAR tai 176P/LINEAR on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetaksi ja komeetaksi luokiteltu aurinkokunnan pienkappale eli päävyöhykkeen komeetta.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 118401 LINEAR
12 Victoria
12 Victoria (symboli) on päävyöhykkeen asteroidi eli pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 12 Victoria
132524 APL
132524 APL on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 132524 APL
1454 Kalevala
1454 Kalevala on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 1454 Kalevala
15 Eunomia
15 Eunomia (symboli) on asteroidiksi suuri Marsin ja Jupiterin välillä sijaitsevan asteroidivyöhykkeen kappale.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 15 Eunomia
1512 Oulu
1512 Oulu on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 1512 Oulu
153 Hilda
153 Hilda on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 153 Hilda
158 Koronis
158 Koronis on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi V. Knorre vuonna 1876.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 158 Koronis
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 1918
1930-luku
kansallissosialistit. 1930-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 1930-luku
1940-luku
1940-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 1940-luku
1994
Vuosi 1994 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 1994
2 Pallas
2 Pallas (symboli) on toisena löydetty asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 2 Pallas
20 Massalia
20 Massalia on päävyöhykkeen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 20 Massalia
2010
2010 (MMX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi perjantaista.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 2010
21 Lutetia
21 Lutetia on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 21 Lutetia
216 Kleopatra
216 Kleopatra on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 216 Kleopatra
22 Kalliope
22 Kalliope on päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi John Russell Hind vuonna 1852.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 22 Kalliope
2309 Mr. Spock
2309 Mr.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 2309 Mr. Spock
24 Themis
24 Themis on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 24 Themis
243 Ida
243 Ida on halkaisijaltaan 59,8 × 25,4 × 18,6 kilometrin kokoinen asteroidi, joka kiertää Marsin ja Jupiterin välissä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 243 Ida
253 Mathilde
253 Mathilde on Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidien päävyöhykkeellä sijaitseva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 253 Mathilde
2685 Masursky
2685 Masursky on päävyöhykkeen asteroidi, jonka Edward L. G. Bowell löysi vuonna 1981.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 2685 Masursky
2828 Iku-Turso
2828 Iku-Turso on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 2828 Iku-Turso
2867 Šteins
2867 Šteins on pieni asteroidivyöhykeellä sijaitseva asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 2867 Šteins
3 Juno
3 Juno (symboli: ⚵) on yksi asteroidivyöhykkeen suurimmista asteroideista.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 3 Juno
354P/LINEAR
354P/LINEAR aikaisemmin P/2010 A2 (LINEAR) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pienkappale, joka osoittaa komeettamaista aktiivisuutta.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 354P/LINEAR
4 Vesta
4 Vesta (symboli: ⚶) on kirkkain asteroidi ja toiseksi suurin kappale Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 4 Vesta
433 Eros
433 Eros on melko lähelle Maata tuleva pitkulainen asteroidi, joka kuuluu Amoreihin.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 433 Eros
434 Hungaria
434 Hungaria on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 434 Hungaria
45 Eugenia
45 Eugenia on asteroidien päävyöhykkeellä sijaitseva suuri F-tyypin asteroidi, jonka löysi Hermann Mayer Salomon Goldschmidt 27. kesäkuuta 1857.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 45 Eugenia
5 Astraea
5 Astraea (symboli: 16px tai 16px) on päävyöhykkeen asteroidi, eli Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 5 Astraea
5535 Annefrank
5535 Annefrank on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 5535 Annefrank
596 Scheila
596 Scheila on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 596 Scheila
6 Hebe
6 Hebe (symboli) on Marsin ja Jupiterin väliseen asteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 6 Hebe
7 Iris
7 Iris (symboli) on Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 7 Iris
7968 Elst–Pizarro
7968 Elst-Pizarro tai 133P/Elst-Pizarro on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetaksi ja komeetaksi luokiteltu aurinkokunnan pienkappale eli päävyöhykkeen komeetta.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 7968 Elst–Pizarro
8 Flora
8 Flora (symboli: 16px) on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 8 Flora
87 Sylvia
87 Sylvia on Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen yksi suurimmista asteroideista, läpimitaltaan 280 ja pituudeltaan 380 kilometriä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 87 Sylvia
9 Metis
9 Metis (symboli: 20px) on suurehko pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 9 Metis
93 Minerva
93 Minerva on Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidien päävyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 93 Minerva
951 Gaspra
951 Gaspra on päävyöhykkeen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 951 Gaspra
9949 Brontosaurus
9949 Brontosaurus on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.
Katsoa Asteroidivyöhyke ja 9949 Brontosaurus
Katso myös
Asteroidiryhmät
- Asteroidiryhmä
- Asteroidivyöhyke
- Gefion-ryhmä
- Hungaria-ryhmä
- Koronis-ryhmä
- Pallas-ryhmä
- Phocaea-ryhmä
Asteroidit
- Asteroidi
- Asteroidiryhmä
- Asteroidivyöhyke
- Eksoasteroidi
- Kirkwoodin aukko
- Päävyöhykkeen komeetta
- YORP-ilmiö
Päävyöhykkeen asteroidit
- Asteroidivyöhyke
Tunnetaan myös nimellä Pikkuplaneettavyöhyke, Päävyöhyke, Päävyöhykkeen asteroidi.