Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Antiikin Kreikan kulttuuri ja Antiikin Kreikan uskonto
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Antiikin Kreikan uskonto on 42 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Afrodite, Agora (Ateena), Aiskhylos, Antiikin Ateena, Antiikin filosofia, Apollon, Ares, Aristofanes, Artemis, Athene, Demeter, Dionysos, Eleusiin mysteerit, Euripides, Haades, Hefaistos, Hera (mytologia), Hermes, Herodotos, Hesiodos, Hestia, Homeros, Ilias, Jumala, Kreikan arkaainen kausi, Kreikkalainen mytologia, Kreikkalainen tragedia, Kultti, Mysteeriuskonto, Odysseia, ..., Olympolaiset jumalat, Persefone, Pidot, Platon, Polis, Poseidon, Rooman valtakunta, Sparta, Triptolemos, Troija, Viini antiikin Kreikassa, Zeus. Laajenna indeksi (12 lisää) »
Afrodite
Kreikan hellenistisellä kaudella syntyneen Milon Venus -veistoksen oletetaan esittävän rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditea. William-Adolphe Bouguereaun näkemys Afroditen syntymästä. (''La naissance de Venus'', 1879). Hera ja Afrodite. Afroditen vieressä maassa istumassa Eros. Afrodite on kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar.
Afrodite ja Antiikin Kreikan kulttuuri · Afrodite ja Antiikin Kreikan uskonto ·
Agora (Ateena)
Agora oli antiikin aikainen agora eli tori Ateenassa Kreikassa.
Agora (Ateena) ja Antiikin Kreikan kulttuuri · Agora (Ateena) ja Antiikin Kreikan uskonto ·
Aiskhylos
Aiskhylos (525/524–456 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.
Aiskhylos ja Antiikin Kreikan kulttuuri · Aiskhylos ja Antiikin Kreikan uskonto ·
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Antiikin Kreikan kulttuuri · Antiikin Ateena ja Antiikin Kreikan uskonto ·
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Antiikin filosofia · Antiikin Kreikan uskonto ja Antiikin filosofia ·
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Apollon · Antiikin Kreikan uskonto ja Apollon ·
Ares
Areen patsas. Villa Hadriana, Tivoli. Ares oli kreikkalaisessa mytologiassa sodan ja taistelun jumala.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Ares · Antiikin Kreikan uskonto ja Ares ·
Aristofanes
Aristofanes (n. 450–385 eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, joka edusti niin kutsuttua vanhaa komediaa.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Aristofanes · Antiikin Kreikan uskonto ja Aristofanes ·
Artemis
Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Artemis on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Artemis · Antiikin Kreikan uskonto ja Artemis ·
Athene
Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Athene, usein Pallas Athene, oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Athene · Antiikin Kreikan uskonto ja Athene ·
Demeter
Demeter Demeter oli kreikkalaisessa mytologiassa sadonkorjuun, viljan ja kaikkien elävien kasvien jumalatarFacta2001, WSOY 1981, 3.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Demeter · Antiikin Kreikan uskonto ja Demeter ·
Dionysos
Dionysos 500-luvulta eaa. peräisin olevassa kreikkalaisessa maalauksessa. Dionysos on kreikkalaisessa mytologiassa viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Dionysos · Antiikin Kreikan uskonto ja Dionysos ·
Eleusiin mysteerit
Eleusiin mysteerit olivat antiikin kreikkalaisen Demeterin ja Persefonen (mysteereissä nimellä Korē) kultin initiaatio- eli vihkiytymisriittien nimitys.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Eleusiin mysteerit · Antiikin Kreikan uskonto ja Eleusiin mysteerit ·
Euripides
Euripides (n. 480–406 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Euripides · Antiikin Kreikan uskonto ja Euripides ·
Haades
Haades-jumala kuvattuna Italiasta löytyneeseen amforaruukkuun noin vuodelta 470 eaa. Haades eli Hades (tai ’näkymätön’) tarkoittaa kreikkalaisessa ja roomalaisessa jumaltarustossa esiintyvää vainajalaa eli tuonpuoleista.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Haades · Antiikin Kreikan uskonto ja Haades ·
Hefaistos
Andrea Mantegnan (1431–1506) maalaus ''Hefaistos pajassaan''. Hefaistos on kreikkalaisessa mytologiassa tulen ja taonnan seppäjumala.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Hefaistos · Antiikin Kreikan uskonto ja Hefaistos ·
Hera (mytologia)
Hera on avioliiton ja aviollisen rakkauden, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar antiikin Kreikan mytologiassa.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Hera (mytologia) · Antiikin Kreikan uskonto ja Hera (mytologia) ·
Hermes
Niin kutsuttu ''Sandaalinnyörejä sitova Hermes''. Roomalaisaikainen kopio kreikkalaisesta alkuperäisveistoksesta 300-luvulta eaa. Hermes oli kreikkalaisessa mytologiassa alkujaan luonnon ja paimenten jumala.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Hermes · Antiikin Kreikan uskonto ja Hermes ·
Herodotos
Herodotos (noin 484–425 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Herodotos · Antiikin Kreikan uskonto ja Herodotos ·
Hesiodos
Hesiodos (n. 700 eaa.) oli muinaiskreikkalainen runonlaulaja ja eeppinen runoilija.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Hesiodos · Antiikin Kreikan uskonto ja Hesiodos ·
Hestia
Vesta Giustiniani Museo Torlonia, Rooma - kuva: Meyers Lexikon 1888 Hestia oli kreikkalaisessa mytologiassa kotilieden, perhe-elämän ja valtiollisen elämän suojelija ja oli yksi 12 olympolaisesta jumalasta, kunnes luovutti paikkansa Dionysokselle.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Hestia · Antiikin Kreikan uskonto ja Hestia ·
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Homeros · Antiikin Kreikan uskonto ja Homeros ·
Ilias
Ilias (”Laulu Ilionista”) on Homeroksen nimiin laitettu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Ilias · Antiikin Kreikan uskonto ja Ilias ·
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Jumala · Antiikin Kreikan uskonto ja Jumala ·
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Kreikan arkaainen kausi · Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikan arkaainen kausi ·
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Kreikkalainen mytologia · Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikkalainen mytologia ·
Kreikkalainen tragedia
Dionysosta esittävä teatterinaamio. Myrina, 100-luku eaa. Tragedia (At any rate it originated in improvisation—both tragedy itself and comedy. The one tragedy came from the prelude to the dithyramb and the other comedy from the prelude to the phallic songs which still survive as institutions in many cities. Tragedy then gradually evolved as men developed each element that came to light and after going through many changes, it stopped when it had found its own natural form (IV, 1449a). --> Kreikan kolme suurinta tragediakirjailijaa ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, ja koko kreikkalaisen tragedian huippukausi sijoittuu heidän ajalleen, Aiskhyloksen näytelmästä Persialaiset vuodelta 472 eaa. Sofokleen näytelmään Oidipus Kolonoksessa vuodelta 401 eaa. Tragedioita kirjoitettiin kuitenkin vielä ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja säilyneistä katkelmista tunnetaan yli kahdensadan tragediakirjailijan nimet. Näihin lukeutuvat muun muassa Frynikhos, Ion Khioslainen ja Agathon. Tragediakirjailijat kirjoittivat juhliin kukin yleensä kokonaisen tetralogian eli neljän näytelmän muodostaman kokonaisuuden: kolme tragediaa ja yhden satyyrinäytelmän. Kolme tragediaa liittyivät usein teemoiltaan yhteen, mutta myöhemmin näin ei välttämättä aina ollut. Ainoastaan yksi kokonainen trilogia, Aiskhyloksen Oresteia, on säilynyt. Friedrich Nietzsche käsitteli kreikkalaisen tragedian alkuperää varhaisessa teoksessaan Tragedian synty (1872). Nietzsche näki tragedian kreikkalaisten tapana ylistää elämää sellaisena kuin se todellisuudessa oli, tapahtumana johon kuuluu niin iloja kuin murheita.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Kreikkalainen tragedia · Antiikin Kreikan uskonto ja Kreikkalainen tragedia ·
Kultti
Kultti tarkoittaa nykymerkityksessään uskonnollista ryhmää, jonka uskomuksia ja palvontamenoja ympäröivä yhteiskunta pitää poikkeavina.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Kultti · Antiikin Kreikan uskonto ja Kultti ·
Mysteeriuskonto
Mysteeriuskonnoksi kutsutaan uskontoa, jonka keskeinen sisältö on salaista viisautta.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Mysteeriuskonto · Antiikin Kreikan uskonto ja Mysteeriuskonto ·
Odysseia
Odysseia (”Laulu Odysseuksesta”) on Homeroksen nimiin pantu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Odysseia · Antiikin Kreikan uskonto ja Odysseia ·
Olympolaiset jumalat
Monsiaun teos ''Olympolaiset jumalat''. Olympolaiset jumalat ("Kaksitoista jumalaa") ovat kreikkalaisen mytologian pääjumaluudet.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Olympolaiset jumalat · Antiikin Kreikan uskonto ja Olympolaiset jumalat ·
Persefone
Persefone tai homeerisessa muodossaan Persefoneia, Eleusiin mysteereissä myös Kore ('neito'), oli kreikkalaisessa mytologiassa kuolleiden valtakunnan valtiatar sekä Demeterin (maan, viljan ja hedelmien jumalattaren) tytär.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Persefone · Antiikin Kreikan uskonto ja Persefone ·
Pidot
Antiikin aikaiset pidot. Fresko noin vuodelta 475 eaa. Pidot on kirjallisuuden käsitteenä peräisin antiikin ajalta.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Pidot · Antiikin Kreikan uskonto ja Pidot ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Platon · Antiikin Kreikan uskonto ja Platon ·
Polis
Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Polis · Antiikin Kreikan uskonto ja Polis ·
Poseidon
Poseidonin patsas Kööpenhaminan satamassa. Aiaan. Poseidon on kreikkalaisessa mytologiassa meren jumala.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Poseidon · Antiikin Kreikan uskonto ja Poseidon ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Rooman valtakunta · Antiikin Kreikan uskonto ja Rooman valtakunta ·
Sparta
Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Sparta · Antiikin Kreikan uskonto ja Sparta ·
Triptolemos
Triptolemos ja Kore, punakuviokulho, 470–460 eaa. Triptolemos oli kreikkalaisessa mytologiassa Eleusiin kuninkaan Keleoksen ja Metaneiran poika, joka tunnettiin maanviljelyn keksijänä ja Eleusiin mysteereiden heeroksena.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Triptolemos · Antiikin Kreikan uskonto ja Triptolemos ·
Troija
Troija (oli Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Troijan uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta 1800-luvulta alkaen sitä pidetään yleensä samana kuin Hisarlikin rauniokumpu. Se sijaitsee Turkin luoteisosissa noin viisi kilometriä kohdasta, jossa Dardanellien salmi yhtyy Egeanmereen. Troija syntyi pronssikauden alussa noin 3000 eaa., ja se tuhoutui tai tuhottiin ja rakennettiin monta kertaa uudelleen. Myöhäispronssikaudella Troija kasvoi kooltaan suureksi. Homeroksen Iliaassa mainitsema Troija lienee ollut vahvasti linnoitettu Troija VII. Antiikin aikana paikalla sijaitsi Ilion-niminen kreikkalainen kaupunki, arkeologiassa Troija VIII ja IX. Paikalla asuttiin ainakin 500-luvulle asti. Troijan arkeologinen alue on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1998.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Troija · Antiikin Kreikan uskonto ja Troija ·
Viini antiikin Kreikassa
Herakleelle viiniä. Kuvitusta attikalaisessa ''kyliksissä'' noin vuodelta 480-470 eaa. Viini oli keskeinen osa antiikin kreikkalaista kulttuuria.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Viini antiikin Kreikassa · Antiikin Kreikan uskonto ja Viini antiikin Kreikassa ·
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Antiikin Kreikan kulttuuri ja Zeus · Antiikin Kreikan uskonto ja Zeus ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Antiikin Kreikan kulttuuri ja Antiikin Kreikan uskonto
- Mitä heillä on yhteistä Antiikin Kreikan kulttuuri ja Antiikin Kreikan uskonto
- Yhtäläisyyksiä Antiikin Kreikan kulttuuri ja Antiikin Kreikan uskonto
Vertailu Antiikin Kreikan kulttuuri ja Antiikin Kreikan uskonto
Antiikin Kreikan kulttuuri on 110 suhteet, kun taas Antiikin Kreikan uskonto on 263. niillä on yhteistä 42, Jaccard'in indeksi on 11.26% = 42 / (110 + 263).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Antiikin Kreikan kulttuuri ja Antiikin Kreikan uskonto. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
