Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Adolf Hitler ja Weimarin tasavalta
Adolf Hitler ja Weimarin tasavalta on 33 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Baijeri, Belgia, Berliini, Ensimmäinen maailmansota, Franz von Papen, Freikorps, Gregor Strasser, Hampuri, Hermann Göring, Hitlerin hallitus, Juutalaiset, Kommunismi, Kurt von Schleicher, München, Münchenin neuvostotasavalta, Neuvostoliitto, Oluttupavallankaappaus, Paul von Hindenburg, Puola, Reichswehr, Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue, Saksan sosiaalidemokraattinen puolue, Saksan valtakunnankansleri, Saksan valtakunnanpresidentti, Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto, Selkäänpuukotusteoria, Sturmabteilung, Taisteluni, Toinen maailmansota, Valtakunnankanslia, ..., Valtalaki (Saksa), Valtiopäivätalo (Saksa), Versailles’n rauha. Laajenna indeksi (3 lisää) »
Baijeri
Laibarösin kylä Pohjois-Baijerissa. Baijeri, virallisesti Baijerin vapaavaltio (Freistaat Bayern), on pinta-alaltaan suurin ja asukasluvultaan Nordrhein-Westfalenin jälkeen toiseksi suurin Saksan osavaltioista.
Adolf Hitler ja Baijeri · Baijeri ja Weimarin tasavalta ·
Belgia
Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.
Adolf Hitler ja Belgia · Belgia ja Weimarin tasavalta ·
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Adolf Hitler ja Berliini · Berliini ja Weimarin tasavalta ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Adolf Hitler ja Ensimmäinen maailmansota · Ensimmäinen maailmansota ja Weimarin tasavalta ·
Franz von Papen
Franz von Papen Franz Joseph Hermann Michael Maria von Papen (s. 29. lokakuuta 1879 Werl, Westfalen – 2. toukokuuta 1969, Obersasbach, Baden-Württemberg) oli saksalainen Keskustapuolueen (Deutsche Zentrumspartei) poliitikko ja Saksan 22.
Adolf Hitler ja Franz von Papen · Franz von Papen ja Weimarin tasavalta ·
Freikorps
Freikorps olivat Saksassa hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeen loppuvuonna 1918 syntyneitä vapaaehtoisia raskaasti aseistettuja puolisotilaallisia ryhmiä, jotka myöhemmin organisoitiin osaksi Weimarin tasavallan armeijaa.
Adolf Hitler ja Freikorps · Freikorps ja Weimarin tasavalta ·
Gregor Strasser
Gregor Strasser vuonna 1928. Gregor Strasser (31. toukokuuta 1892 Geisenfeld – 30. kesäkuuta 1934 Berliini) oli saksalainen poliitikko, joka kuului Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) johtajiin ennen puolueen valtaannousua.
Adolf Hitler ja Gregor Strasser · Gregor Strasser ja Weimarin tasavalta ·
Hampuri
Kansainväliseltä avaruusasemalta Hampuri, virallisesti Hampurin vapaa- ja hansakaupunki (saks. Freie und Hansestadt Hamburg, alasaksaksi Friee un Hansestadt Hamborg) on Saksan toiseksi suurin kaupunki (Berliinin jälkeen) ja maan tärkein satama.
Adolf Hitler ja Hampuri · Hampuri ja Weimarin tasavalta ·
Hermann Göring
Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 Rosenheim, Baijerin kuningaskunta, Saksan keisarikunta – 15. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli valtakunnanmarsalkka Saksan valtakunnan kansallissosialistisella aikakaudella, ilmailuministeri ja Luftwaffen ylipäällikkö (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.
Adolf Hitler ja Hermann Göring · Hermann Göring ja Weimarin tasavalta ·
Hitlerin hallitus
Hitlerin hallitus oli Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitlerin johtama hallitus, joka hallitsi Saksaa vuosina 1933–1945.
Adolf Hitler ja Hitlerin hallitus · Hitlerin hallitus ja Weimarin tasavalta ·
Juutalaiset
Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.
Adolf Hitler ja Juutalaiset · Juutalaiset ja Weimarin tasavalta ·
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Adolf Hitler ja Kommunismi · Kommunismi ja Weimarin tasavalta ·
Kurt von Schleicher
Kurt von Schleicher (7. huhtikuuta 1882 Brandenburg an der Havel – 30. kesäkuuta 1934 Potsdam) oli saksalainen jalkaväenkenraali ja Weimarin tasavallan viimeinen valtakunnankansleri.
Adolf Hitler ja Kurt von Schleicher · Kurt von Schleicher ja Weimarin tasavalta ·
München
München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki Berliinin ja Hampurin jälkeen.
Adolf Hitler ja München · München ja Weimarin tasavalta ·
Münchenin neuvostotasavalta
Münchenin neuvostotasavalta eli Baijerin neuvostotasavalta tarkoittaa lyhytaikaista Münchenin kommunistista hallintoa, joka kukistettiin verisesti 3. toukokuuta 1919.
Adolf Hitler ja Münchenin neuvostotasavalta · Münchenin neuvostotasavalta ja Weimarin tasavalta ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Adolf Hitler ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Weimarin tasavalta ·
Oluttupavallankaappaus
Kansallissosialistisen puolueen kokous Münchenin Bürgerbräukellerissä 1923. Oluttupavallankaappaus (Hitler-Ludendorff-Putsch ja Bierhalleputsch) oli Adolf Hitlerin johtaman kansallissosialistisen puolueen vallankaappausyritys 8.–9.
Adolf Hitler ja Oluttupavallankaappaus · Oluttupavallankaappaus ja Weimarin tasavalta ·
Paul von Hindenburg
Paul Ludwig Hans Anton von Beneckendorff und von Hindenburg (2. lokakuuta 1847 Posen, Preussi, nyk. Poznań Puolassa – 2. elokuuta 1934 Neudeck, nyk. Ogrodzieniec Puolassa) oli saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko.
Adolf Hitler ja Paul von Hindenburg · Paul von Hindenburg ja Weimarin tasavalta ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Adolf Hitler ja Puola · Puola ja Weimarin tasavalta ·
Reichswehr
Reichswehr (suomeksi käytetty myös nimitystä Saksan valtakunnanpuolustus) oli Saksan asevoimien nimi vuodesta 1921 vuoteen 1935, jolloin kansallissosialistinen hallitus nimesi sen uudelleen Wehrmachtiksi (Puolustusvoima).
Adolf Hitler ja Reichswehr · Reichswehr ja Weimarin tasavalta ·
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (lyh. NSDAP), joka nykyisin tunnetaan puhekielessä yleisimmin natsipuolueena, oli Saksan valtakunnan ainoa sallittu puolue vuosina 1933–1945.
Adolf Hitler ja Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue · Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue ja Weimarin tasavalta ·
Saksan sosiaalidemokraattinen puolue
Saksan sosiaalidemokraattinen puolue (myös kirjoitusmuodossa Saksan sosialidemokraattinen puolue) (lyh. SPD) on Saksan toiseksi vanhin poliittinen puolue ja toinen maan kahdesta pääpuolueesta kristillisdemokraattisen CDU/CSU:n ohella.
Adolf Hitler ja Saksan sosiaalidemokraattinen puolue · Saksan sosiaalidemokraattinen puolue ja Weimarin tasavalta ·
Saksan valtakunnankansleri
Valtakunnankansleri oli Saksan valtakunnan hallituksen johtajan eli pääministerin virkanimike vuosina 1871–1945.
Adolf Hitler ja Saksan valtakunnankansleri · Saksan valtakunnankansleri ja Weimarin tasavalta ·
Saksan valtakunnanpresidentti
Saksan valtakunnanpresidentinlinna Berliinin Wilhelmstraßella Saksan valtakunnanpresidentti oli tasavaltaisen (1919–1933) sekä kansallissosialistisen (1933–1943) Saksan valtakunnan ja Suur-Saksan valtakunnan (1943–1945) valtionpäämies.
Adolf Hitler ja Saksan valtakunnanpresidentti · Saksan valtakunnanpresidentti ja Weimarin tasavalta ·
Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto
Palomiehet sammuttavat Saksan valtiopäivätaloa. Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto oli 27. helmikuuta 1933 tapahtunut tuhopoltto, joka vaurioitti pahasti Saksan valtiopäivätaloa Berliinissä.
Adolf Hitler ja Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto · Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto ja Weimarin tasavalta ·
Selkäänpuukotusteoria
Vuonna 1919 julkaistu itävaltalainen postikortti, jossa karikatyyrisesti kuvattu juutalainen on puukottamassa sotilasta selkään. Juutalaisten sotaveteraanien valtakunnanliiton yritys vastata selkäänpuukotusteoriaan: ”12 000 juutalaista kuoli kunnian kentillä isänmaan puolesta”. Selkäänpuukotusteoria tai selkäänpistoteoria (suoraan käännettynä ”tikarinpistolegenda”) oli teoria, jonka mukaan Saksan armeija oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan vain siksi, että kotirintaman petturit olivat niin sanotusti puukottaneet sitä selkään.
Adolf Hitler ja Selkäänpuukotusteoria · Selkäänpuukotusteoria ja Weimarin tasavalta ·
Sturmabteilung
Sturmabteilung, lyhenne SA (tarkoittaen ”rynnäkköjoukot” tai kirjaimellisesti ”myrskyosasto”), toimi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) puolisotilaallisena järjestönä.
Adolf Hitler ja Sturmabteilung · Sturmabteilung ja Weimarin tasavalta ·
Taisteluni
Taisteluni on Adolf Hitlerin kaksiosainen kirja, jonka hän kirjoitti ollessaan Landsbergin vankilassa epäonnistuneen oluttupavallankaappauksen jälkeen.
Adolf Hitler ja Taisteluni · Taisteluni ja Weimarin tasavalta ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Adolf Hitler ja Toinen maailmansota · Toinen maailmansota ja Weimarin tasavalta ·
Valtakunnankanslia
Vanha valtakunnankanslia osoitteessa Wilhelmstraße 77 vuonna 1895. Valtakunnankanslia oli vuosina 1871–1945 Saksan valtakunnan valtakunnankanslereiden pääkanslia.
Adolf Hitler ja Valtakunnankanslia · Valtakunnankanslia ja Weimarin tasavalta ·
Valtalaki (Saksa)
Laki kansan ja valtakunnan hädän poistamiseksi (saks. Gesetz zur Behebung der Not von Volk und Reich), yleisemmin lyhyesti valtalaki (saks. Ermächtigungsgesetz) oli Saksan valtiopäivien 23.
Adolf Hitler ja Valtalaki (Saksa) · Valtalaki (Saksa) ja Weimarin tasavalta ·
Valtiopäivätalo (Saksa)
Valtiopäivätalo alkuperäisessä asussaan 1890-luvulla. Valtiopäivätalon pääty ja teksti ''Dem Deutschen Volke'' (Saksan kansalle). Valtiopäivätalo (lyhyemmin Reichstag) on parlamenttirakennus Berliinissä, Saksassa.
Adolf Hitler ja Valtiopäivätalo (Saksa) · Valtiopäivätalo (Saksa) ja Weimarin tasavalta ·
Versailles’n rauha
Versailles’n rauha solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.
Adolf Hitler ja Versailles’n rauha · Versailles’n rauha ja Weimarin tasavalta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Adolf Hitler ja Weimarin tasavalta
- Mitä heillä on yhteistä Adolf Hitler ja Weimarin tasavalta
- Yhtäläisyyksiä Adolf Hitler ja Weimarin tasavalta
Vertailu Adolf Hitler ja Weimarin tasavalta
Adolf Hitler on 344 suhteet, kun taas Weimarin tasavalta on 108. niillä on yhteistä 33, Jaccard'in indeksi on 7.30% = 33 / (344 + 108).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Adolf Hitler ja Weimarin tasavalta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
