Sisällysluettelo
51 suhteet: Asteroidi, Asteroidivyöhyke, Astronominen yksikkö, Athene, Aurinko, Aurinkokunta, Avaruusluotain, B-tyypin asteroidi, Ceres, Ekliptika, Eksentrisyys, Eläinrata, Ellipsirata, Geminidit, Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers, Impakti, Inklinaatio, Jää, Jättiläisplaneetta, Jupiter, Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni, Kääpiöplaneetta, Kelvin, Kreikkalainen mytologia, Kuu (yleisnimi), Luettelo pikkuplaneetoista, Maa, Maan lähelle tuleva asteroidi, Maankaltainen planeetta, Mars, Merkurius, Meteoriparvi, Painovoima, Pallas-ryhmä, Paranalin observatorio, Planeetan määritelmä, Planeetta, Protoplaneetta, Taivaankappale, Tähtitieteelliset symbolit, Vesi, VLT, 1800-luku, 1850-luku, 1860-luku, 2006, 28. maaliskuuta, 3 Juno, 3200 Phaethon, 4 Vesta, ... Laajenna indeksi (1 lisää) »
- Pallas-ryhmän asteroidit
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Katsoa 2 Pallas ja Asteroidi
Asteroidivyöhyke
Päävyöhykkeen asteroidit valkoisella, hildat oranssilla, Jupiterin troijalaiset vihreällä, planeetat merkitty isoilla ympyröillä ja planeettojen radat sinisellä. Asteroidivyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevaa aluetta, jossa Aurinkoa kiertää suuri määrä pienehköjä taivaankappaleita ja pikkuplaneettoja, joita kutsutaan asteroideiksi.
Katsoa 2 Pallas ja Asteroidivyöhyke
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Katsoa 2 Pallas ja Astronominen yksikkö
Athene
Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata. Athene, usein Pallas Athene, oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija.
Katsoa 2 Pallas ja Athene
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Katsoa 2 Pallas ja Aurinko
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Katsoa 2 Pallas ja Aurinkokunta
Avaruusluotain
Avaruusluotaimet Voyager 1 ja Voyager 2 ovat matkalla ulos Aurinkokunnasta. Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.
Katsoa 2 Pallas ja Avaruusluotain
B-tyypin asteroidi
Pallas, suurin B-tyypin asteroidi B-tyypin asteroidit ovat suhteellisesti harvinainen tyyppi hiilipitoisia asteroideja, jotka putoavat laajempaan C-ryhmään.
Katsoa 2 Pallas ja B-tyypin asteroidi
Ceres
Ceres (virallisesti 1 Ceres; symboli: ⚳) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.
Katsoa 2 Pallas ja Ceres
Ekliptika
Akselikallistuma ja ekliptikan taso. Ekliptika on näennäisesti ajateltuna Auringon keskimäärin kulkema vuotuinen rata taivaankannen ympäri.
Katsoa 2 Pallas ja Ekliptika
Eksentrisyys
Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.
Katsoa 2 Pallas ja Eksentrisyys
Eläinrata
Eläinrata on astrologiassa ja tähtitieteessä maapallon ratatasoa eli ekliptikaa tähtitaivaalla ympäröivä vyöhyke, jonka alueella Aurinko, Kuu ja aurinkokunnan planeetat näennäisesti liikkuvat Maasta katsottuna.
Katsoa 2 Pallas ja Eläinrata
Ellipsirata
Aurinkoa (A) kiertävän planeetan (B) ja komeetan (C) radat. eksentrisyyksiä. Erilaisia liikeratoja gravitaatiokentässä. Yläoikealla ellipsirata. Siinä keskusmassaa ympäröivä potentiaalikuoppa kuvaa kappaleen potentiaalienergiaa sen ollessa eri etäisyyksillä keskuskappaleesta, ja sen liike-energia ellipsiradalla on kuvattu punaisella.
Katsoa 2 Pallas ja Ellipsirata
Geminidit
Geminiden parvi pohjoisella taivalla vuonna 2013. Geminidit on meteoriparvi, jonka tähdenlentoja esiintyy joulukuun puolivälissä, huipun ollessa suunnilleen 12.–14.
Katsoa 2 Pallas ja Geminidit
Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers
Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers (11. lokakuuta 1758 Arbergen (nyk. osa Bremeniä) – 2. maaliskuuta 1840 Bremen) oli saksalainen tähtitieteilijä.
Katsoa 2 Pallas ja Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers
Impakti
dinosaurukset kuolivat luultavasti valtavaan asteroidin impaktiin eli törmäykseen. 8 kilometrin läpimittainen Bosumtwijärvi on syntynyt asteroidi-impaktissa arviolta hieman yli miljoona vuotta sitten. Impaktilla (törmäys, isku) tarkoitetaan avaruudesta tulevan kappaleen törmäystä Maahan.
Katsoa 2 Pallas ja Impakti
Inklinaatio
Inklinaatio on kappaleen kiertoradan kaltevuutta kuvaava kulma.
Katsoa 2 Pallas ja Inklinaatio
Jää
Jäävuori Alaskassa Jää on veden kiinteä olomuoto.
Katsoa 2 Pallas ja Jää
Jättiläisplaneetta
Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.
Katsoa 2 Pallas ja Jättiläisplaneetta
Jupiter
Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.
Katsoa 2 Pallas ja Jupiter
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni
Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin logo. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (lyh. IAU,, lyh. UAI) on vuonna 1919 perustettu tähtitieteen ammattilaisista koostuva järjestö, joka päättää muun muassa tähtitieteeseen liittyvistä standardeista ja nimistöasioista kansainvälisellä tasolla.
Katsoa 2 Pallas ja Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni
Kääpiöplaneetta
transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa. Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.
Katsoa 2 Pallas ja Kääpiöplaneetta
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Katsoa 2 Pallas ja Kelvin
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Katsoa 2 Pallas ja Kreikkalainen mytologia
Kuu (yleisnimi)
Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.
Katsoa 2 Pallas ja Kuu (yleisnimi)
Luettelo pikkuplaneetoista
Tämä on luettelo Aurinkokunnan numeroiduista pikkuplaneetoista numerojärjestyksessä.
Katsoa 2 Pallas ja Luettelo pikkuplaneetoista
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Katsoa 2 Pallas ja Maa
Maan lähelle tuleva asteroidi
Maan lähelle tuleva asteroidi on mikä tahansa asteroidi, jonka rata leikkaa tai tulee lähelle Maan rataa.
Katsoa 2 Pallas ja Maan lähelle tuleva asteroidi
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Katsoa 2 Pallas ja Maankaltainen planeetta
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Katsoa 2 Pallas ja Mars
Merkurius
Merkurius (symboli: ☿) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta.
Katsoa 2 Pallas ja Merkurius
Meteoriparvi
Leonideja nähtynä avaruudesta. Meteoriparvella tarkoitetaan Maan ilmakehään tulevia meteoreja, jotka tulevat tietystä taivaan suunnasta tiettyinä päivinä vuodesta.
Katsoa 2 Pallas ja Meteoriparvi
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti.
Katsoa 2 Pallas ja Painovoima
Pallas-ryhmä
Kaavakuva Pallas-ryhmän asteroidien etäisyyksistä ja inklinaatioista. Siniset pisteet kuvaavat asteroideja. Ympyrän koko kuvaa asteroidin suhteellista kokoa. Ryhmän ydinjäsenet on merkitty punaisella ja muut huomattavat jäsenet oranssilla. Pallas-ryhmä on B-tyypin asteroidien muodostama asteroidiryhmä asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä.
Katsoa 2 Pallas ja Pallas-ryhmä
Paranalin observatorio
VLT:n teleskooppien suojarakennukset Paranalin observatorio on Euroopan eteläisen observatorion (ESO) observatorioalue Atacaman autiomaassa pohjois-Chilessä, noin 120 kilometriä Antofagastan kaupungista etelään.
Katsoa 2 Pallas ja Paranalin observatorio
Planeetan määritelmä
Neptunus ja sen Triton-kuu Voyager 2:n kuvaamina kun luotain siirtyi ulompaan aurinkokuntaan Planeetan määritelmä on vuodesta 2006 alkaen ollut Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) mukaisesti, että planeetta on tähteä kiertävä kappale, jolla täytyy olla riittävän suuri massa, jotta sen itseensä kohdistama painovoima voi muotoilla kappaleen hydrostaattisessa tasapainossa olevaan pallomaiseen muotoon.
Katsoa 2 Pallas ja Planeetan määritelmä
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Katsoa 2 Pallas ja Planeetta
Protoplaneetta
Protoplaneetta on syntyvä planeetta, joka on tavallista planeettaa pienempi.
Katsoa 2 Pallas ja Protoplaneetta
Taivaankappale
Pallomainen tähtijoukko M80. Taivaankappaleet ovat yksittäisiä maailmankaikkeuden kappaleita.
Katsoa 2 Pallas ja Taivaankappale
Tähtitieteelliset symbolit
Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähtitieteellisiä ilmiöitä.
Katsoa 2 Pallas ja Tähtitieteelliset symbolit
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Katsoa 2 Pallas ja Vesi
VLT
VLT tarkoittaa ainakin seuraavia.
Katsoa 2 Pallas ja VLT
1800-luku
1800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1800–1899.
Katsoa 2 Pallas ja 1800-luku
1850-luku
1850-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Katsoa 2 Pallas ja 1850-luku
1860-luku
1860-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Katsoa 2 Pallas ja 1860-luku
2006
2006 (MMVI) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.
Katsoa 2 Pallas ja 2006
28. maaliskuuta
28.
Katsoa 2 Pallas ja 28. maaliskuuta
3 Juno
3 Juno (symboli: ⚵) on yksi asteroidivyöhykkeen suurimmista asteroideista.
Katsoa 2 Pallas ja 3 Juno
3200 Phaethon
3200 Phaethon on pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Apollo-tyypin asteroideihin.
Katsoa 2 Pallas ja 3200 Phaethon
4 Vesta
4 Vesta (symboli: ⚶) on kirkkain asteroidi ja toiseksi suurin kappale Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.
Katsoa 2 Pallas ja 4 Vesta
5 Astraea
5 Astraea (symboli: 16px tai 16px) on päävyöhykkeen asteroidi, eli Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta.
Katsoa 2 Pallas ja 5 Astraea
Katso myös
Pallas-ryhmän asteroidit
- 2 Pallas
- 3200 Phaethon
- Pallas-ryhmä
Tunnetaan myös nimellä Pallas (pikkuplaneetta).