Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
104 suhteet: A. M. Tallgren, Aleksanteri IV (paavi), Anders Johan Sjögren, Antal Reguly, Arvo Survo, Atrain, August Ahlqvist, Bauska, Bulla, D. E. D. Europaeus, Dmitri Tsvetkov (vatjalainen), Elias Lönnrot, Etnologia, Fennougristiikka, Hamppuöljy, Harmonikka, Hatsina, Hautausmaa, Heidenreich Vinke von Overberg, Hevaanjoki, Ikäpäivösi, Inkeri, Inkerikot, Inkerikot, setot ja vatjalaiset – Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet, Inkeriläiset, Inkeroisen kieli, Itämerensuomalaiset kansat, Itkuvirsi, Jaama, Jäämit, Joenperä, Johanna Laakso, Josif Stalin, Kalevalamitta, Kalparitaristo, Kansanlaulu, Kansanrunous, Kantele, Kaprion linna, Karjala, Kaskiviljely, Kattila (Inkeri), Kerma, Kesanto, Kirnu, Kitara, Kreevinit, Kukkosi, Kuressaare, Kvassi, ..., Kytöviljely, Latvia, Laukaanjoki, Laukaansuu, Lauri Kettunen, Lauri Posti, Liivakylä, Luterilaisuus, Luutsa, Maaorjuus, Makari, Mandoliini, Moskovan suuriruhtinaskunta, Narva, Novgorod, Olut, Ortodoksia, Ortodoksinen kirkko, Outova, Paul Ariste, Päiväkirja, Peipsijärvi, Perunasose, Pietari (kaupunki), Pljussa, Polatskin ruhtinaskunta, Puuro, Raanala, Ruisleipä, Saksalainen ritarikunta, Sanakirja, Sauna, Säkkipilli, Sloveenit (heimo), Stalinin vainot, Sukukansojen ystävät, Suomen kansan vanhat runot, Suomenlahden ulkosaaret, Tarton yliopisto, Tartto, Vaskipuhallin, Vatja, Vatjalaisten lippu, Vatjan viidennes, Võro, Venäjän kieli, Viro, Virolaiset, Viron kansallismuseo, Viron kieli, Viron muinaismaakunnat, Virumaa, Voi, Vseslav. Laajenna indeksi (54 lisää) »
A. M. Tallgren
Aarne Michaël (Mikko) Tallgren (8. helmikuuta 1885 Ruovesi – 13. huhtikuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen arkeologian professori, jota pidetään myös Viron tieteellisen arkeologian isänä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja A. M. Tallgren · Katso lisää »
Aleksanteri IV (paavi)
Aleksanteri IV, syntymänimeltään Rinaldo Conti (n. 1199 – 25. toukokuuta 1261), oli katolisen kirkon paavina 12. joulukuuta 1254 – 25.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Aleksanteri IV (paavi) · Katso lisää »
Anders Johan Sjögren
Anders Johan Sjögren (8. toukokuuta 1794 Iitti – 18. tammikuuta 1855 Pietari) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen, kansatieteen tutkija, historiantutkija ja tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Anders Johan Sjögren · Katso lisää »
Antal Reguly
Antal Reguly Antal Reguly (1819–1858) oli unkarilainen kielentutkija.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Antal Reguly · Katso lisää »
Arvo Survo
Arvo Survo (s. 22. elokuuta 1954 Hatsina, Inkeri) on luterilaisen Inkerin kirkon pappi, runoilija, kirjailija, muusikko ja kansanperinteen kerääjä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Arvo Survo · Katso lisää »
Atrain
Burmalainen atrain 1700-luvulta Atrainta kädessään pitävä Poseidon. Kööpenhaminan satamassa sijaitseva veistos. Atrain on keihään kaltainen kalastusväline, jota käytetään tuulastuksessa.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Atrain · Katso lisää »
August Ahlqvist
Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).
Uusi!!: Vatjalaiset ja August Ahlqvist · Katso lisää »
Bauska
Bauska on kaupunki Zemgalen alueella eteläisessä Latviassa.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Bauska · Katso lisää »
Bulla
Paavi Urbanus VIII:n 1637 julkaisema bulla, jossa on lyijysinetti. Bulla tarkoittaa nauhan ympärille valettua savi-, lyijy- tai vahamöhkälettä, johon on painettu sinetti.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Bulla · Katso lisää »
D. E. D. Europaeus
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. lokakuuta 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.
Uusi!!: Vatjalaiset ja D. E. D. Europaeus · Katso lisää »
Dmitri Tsvetkov (vatjalainen)
Dmitri Tsvetkov Dmitri Tsvetkov (30. elokuuta 1890 – 26. elokuuta 1930) oli vatjalainen opettaja ja kielitieteilijä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Dmitri Tsvetkov (vatjalainen) · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Etnologia
Etnologia eli kansatiede on ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimusta.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Etnologia · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Hamppuöljy
Kuorittuja hampun siemeniä Siemeniä ennen poimimista Hamppuöljy on hampun siemenistä puristettua öljyä, jossa on korkea pitoisuus välttämättömiä rasvahappoja.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Hamppuöljy · Katso lisää »
Harmonikka
Harmonikka on yhteisnimitys näppäin- tai kosketinsormiolla ja palkeella varustetuille kannettaville vapaalehdykkäkielisille kosketinsoittimille.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Harmonikka · Katso lisää »
Hatsina
Hatsina on 92 500 asukkaan kaupunki Venäjällä 46 km Pietarista etelälounaaseen.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Hatsina · Katso lisää »
Hautausmaa
kirkonkylässä. Englantilainen hautausmaa Yorkshiressä. kirjoittaa japania ylhäältä alas. Öljymäen juutalainen hautausmaa Jerusalemissa. Buddhalainen hautausmaa Laosissa. Helsingin ortodoksinen hautausmaa. Tataarien hautausmaa Valko-Venäjällä. Hautausmaa on alue, jonne vainajat haudataan.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Hautausmaa · Katso lisää »
Heidenreich Vinke von Overberg
Heidenreich Vinke von Overberg oli Saksalaisen ritarikunnan alaisuudessa toimineen autonomisen Liivinmaan ritarikunnan mestari vuosina 1439–50.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Heidenreich Vinke von Overberg · Katso lisää »
Hevaanjoki
Hevaanjoki eli Hevaajoki on joki Inkerissä, Leningradin alueella.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Hevaanjoki · Katso lisää »
Ikäpäivösi
Ikäpäivösi vuoden 1860 kartalla. Se oli tyypillinen katukylä, jonka kaikki talot sijaitsivat saman tien varrella. Ikäpäivösi (myös Ikäpäiväsi) on kylä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Niisnovan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Ikäpäivösi · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Inkeri · Katso lisää »
Inkerikot
Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Inkerikot · Katso lisää »
Inkerikot, setot ja vatjalaiset – Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet
Inkerikot, setot ja vatjalaiset – Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet on vuonna 2021 julkaistu inkerikkoja, setoja ja vatjalaisia käsittelevä tietokirja, jonka ovat toimittaneet Kati Kallio, Riho Grünthal ja Lassi Saressalo ja jonka on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Inkerikot, setot ja vatjalaiset – Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet · Katso lisää »
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Inkeriläiset · Katso lisää »
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itkuvirsi
Sortavalassa vuonna 1906. Itkuvirret eli itkut ovat muun muassa joidenkin itämerensuomalaisten kansojen ja slaavilaisten kansojen keskuudessa määrätilanteissa, kuten häissä ja hautajaisissa esitettäviä valitusrunoja, jotka on improvisoitu perinteisistä aineksista.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Itkuvirsi · Katso lisää »
Jaama
Jaama eli Kingisepp on kaupunki Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Jaama · Katso lisää »
Jäämit
Jäämit (jam tai jem) on nimitys, jolla novgorodilaiset kutsuivat keskiajalla alun perin koko läntisen Suomen asukkaita.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Jäämit · Katso lisää »
Joenperä
Joenperä (vatjaksi Jõgõperä, inkeroiseksi Joemperä) on kylä Leningradin alueen Laukaansuun kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Joenperä · Katso lisää »
Johanna Laakso
Johanna Marja-Leena Laakso (s. Helsinki) on itävaltalaisen Wienin yliopiston fennougristiikan professori.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Johanna Laakso · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Josif Stalin · Katso lisää »
Kalevalamitta
Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kalevalamitta · Katso lisää »
Kalparitaristo
Kalpaveljet oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kalparitaristo · Katso lisää »
Kansanlaulu
Kansanlaulu on kansanmusiikkiin kuuluva laulu, jonka tekijänoikeuksien haltijoita, säveltäjää, sanoittajaa tai sovittajaa tai mitään näistä ei tunneta.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kansanlaulu · Katso lisää »
Kansanrunous
Kansanrunous käsittää kansan kiteytyneen sanallisen perinteen.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kansanrunous · Katso lisää »
Kantele
Koistinen Kanteleen rakentama 38-kielinen konserttikantele. Kantele (myös muodossa kannel) on perinteinen kielisoitin ja Suomen kansallissoitin.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kantele · Katso lisää »
Kaprion linna
Kaprion linna toukokuussa 2006. Kaprion linna keskiaikainen linna Venäjällä Leningradin alueella.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kaprion linna · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Karjala · Katso lisää »
Kaskiviljely
Kaskenpolttoa Enossa vuonna 1893. Pohjois-Savossa. Kaskiviljely on alkukantainen maanviljelytekniikka, jota käytetään metsäisillä alueilla, mutta sen merkitys on nykyään hyvin pieni kehittyneempien maanviljelytekniikoiden korvattua sen.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kaskiviljely · Katso lisää »
Kattila (Inkeri)
Inkerin luterilaiset seurakunnat vuoden 1925 tienoilla. Kattilan kirkko vuonna 1911. Kattila on entinen luterilainen seurakunta Inkerissä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kattila (Inkeri) · Katso lisää »
Kerma
Kermakakku. Kermasta voidaan valmistaa myös jäätelöä. Kerma on homogenoimattoman maidon pinnalle luontaisesti nouseva rasvainen kerros.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kerma · Katso lisää »
Kesanto
Kesanto tarkoittaa tuotantoon käyttämätöntä peltoa.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kesanto · Katso lisää »
Kirnu
Mäntäkirnu Kirnu on perinteisesti puinen astia, jossa kermasta tehdään voita.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kirnu · Katso lisää »
Kitara
Kitara on kielisoitin, jota soitetaan näppäilemällä kieliä, joiden ääntä akustisessa kitarassa vahvistaa kaikupohjana toimiva runko ja sähkökitarassa vahvistin.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kitara · Katso lisää »
Kreevinit
Kreevinit olivat Latvian alueella eläneitä vatjalaisia.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kreevinit · Katso lisää »
Kukkosi
Kukkosi (vatjaksi Kukkuzi) on Suuren-Lutskan kunnassa Venäjällä sijaitseva kylä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kukkosi · Katso lisää »
Kuressaare
Kuressaare (viroksi Kuresaar 1918–1933, Kuressaare 1933–1952 ja 1988– sekä Kingissepa 1952–1988, ennen saksaksi ja ruotsiksi Arensburg) on Saarenmaan kuntaan kuuluva kaupunki Virossa, Saarenmaan saaren etelärannikolla.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kuressaare · Katso lisää »
Kvassi
Kvassia purkin mallisessa tuopissa. Kvassinmyyjä Kiovan H’reštšatyk-kadulla Kvassi on perinteinen, läheisesti kotikaljaa muistuttava juoma.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kvassi · Katso lisää »
Kytöviljely
Kytöviljely eli kydönpoltto on historiallinen polttoviljelymenetelmä, jossa pellon ruokamultakerrosta poltettiin maata lannoittavaksi tuhkaksi.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Kytöviljely · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Latvia · Katso lisää »
Laukaanjoki
Laukaanjoki eli Luga (myös Laukaa, vatjaksi Laugaz, Laukaa jõtši) on joki Novgorodin ja Leningradin alueilla Venäjällä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Laukaanjoki · Katso lisää »
Laukaansuu
Laukaansuun kunta Jaaman piirin kartalla. Laukaansuu eli Ust-Luga on taajama ja kunta Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Laukaansuu · Katso lisää »
Lauri Kettunen
Lauri Kettunen Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki t. laivassa Tukholman ja Helsingin välillä) oli merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Lauri Kettunen · Katso lisää »
Lauri Posti
Lauri Albert Posti (17. maaliskuuta 1908 Lieto – 6. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen fennougristi, Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori ja akateemikko.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Lauri Posti · Katso lisää »
Liivakylä
Liiva eli Liivakylä (vatjaksi Liivtšülä) on kylä Jaaman piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Liivakylä · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Luutsa
Luutsa on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Laukaansuun kunnassa.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Luutsa · Katso lisää »
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Maaorjuus · Katso lisää »
Makari
Metropoliitta Makari Makari (1482–1563) oli Moskovan ja koko Venäjän metropoliitta.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Makari · Katso lisää »
Mandoliini
alt.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Mandoliini · Katso lisää »
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Narva
Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Narva · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Novgorod · Katso lisää »
Olut
Olut on maltaista, humalista ja vedestä käyttämällä valmistettu alkoholipitoinen mallasjuoma.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Olut · Katso lisää »
Ortodoksia
Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Ortodoksia · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Outova
Karl Marxin katu, Outovan pääkatu. Kuva vuodelta 2010. Uudelleenrakennettu Jumalansynnyttäjän ikonin muistokirkko, alun perin 1400-luvulta. Outova eli Audova (tai Oudva) on kaupunki Pihkovan alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Outova · Katso lisää »
Paul Ariste
Paul Ariste, ent.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Paul Ariste · Katso lisää »
Päiväkirja
Alkuperäinen Anne Frankin päiväkirja. Päiväkirja on henkilökohtainen kirja tai vihko, johon kirjoitetaan muistiinpanoja omasta elämästä aikajärjestyksessä, yleensä kerran päivässä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Päiväkirja · Katso lisää »
Peipsijärvi
Satelliittikuva Peipsijärvestä. Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna. Multikopterivideo Rannapungerjan majakasta. Peipsijärvi (tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Viron ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Peipsijärvi · Katso lisää »
Perunasose
Perunasosetta lautasella. Perunasose (tunnetaan myös muun muassa nimillä perunamuusi, perunamuussi, perunamuhennos, pottuvoi ja mokko) on perunoista soseuttamalla tehty ruokalaji.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Perunasose · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pljussa
Narvan vesistö. Pljussa (Plyussa) virtaa Narvanjoen ja Peipsijärven itäpuolella. Pljussa tai Pljusa on Luoteis-Venäjälla Leningradin- ja Pihkovan alueella virtaava Narvanjoen sivujoki, joka yhtyy Narvan tekojärveen.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Pljussa · Katso lisää »
Polatskin ruhtinaskunta
Polatskin ruhtinaskunta oli keskiaikainen valtio nykyisen Valko-Venäjän alueella, Pihkovasta kaakkoon.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Polatskin ruhtinaskunta · Katso lisää »
Puuro
Puuro on yleensä viljasta vedessä tai maidossa keittämällä tehty paksuhko, lusikalla syötävä ruoka.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Puuro · Katso lisää »
Raanala
Raanala (vatjaksi Raanala tai Lempola) on entinen vatjalaiskylä Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Raanala · Katso lisää »
Ruisleipä
Reissumies-palaleipiä ja hapankorppuja. Ruisleipä on rukiista valmistettu leipä, joka tehdään taikinanjuuren tai leipomohiivan avulla hapattamalla.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Ruisleipä · Katso lisää »
Saksalainen ritarikunta
Malborkin linna Saksalainen ritarikunta (tai Ordo Teutonicus, tai Deutscher Orden) on alkuaan keskiaikainen kristitty ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1190 puolustamaan ristiretkeläisiä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Saksalainen ritarikunta · Katso lisää »
Sanakirja
sanakirja Sanakirja on hakuteos, jossa on esitetty jonkin kielen tai kielimuodon määrätavoin valittujen, tavallisesti aakkosjärjestyksessä esitettyjen sanojen merkitykset, vieraskieliset vastineet tms.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Sanakirja · Katso lisää »
Sauna
suomalainen rantasaunamaisema Tyypillinen nykyaikainen sauna Saunojia Sauna on saunomista ja kylpemistä varten rakennettu tila.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Sauna · Katso lisää »
Säkkipilli
Edinburgilainen säkkipillinsoittaja. Hän puhaltaa ilmaputken kautta ilmaa säkkiin, josta ilma jatkaa alaspäin osoittavaan melodiaputkeen sekä ylöspäin osoittaviin bordunaputkiin. Säkkipillejä soittava yhtye. Säkkipilli on puhallinsoitin, jonka ominaispiirre on lampaan tai muun eläimen nahasta tehty säkki, joka toimii ilmavarastona.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Säkkipilli · Katso lisää »
Sloveenit (heimo)
Sloveenit eli Ilmajärven slaavit (и́льменские славя́не, ilmenskije slavjane) olivat Ilmajärven rannoilla, Olhavan, Lovatin ja Mstan varsilla sekä Mologan yläjuoksulla 500–900-luvuilla elänyt itäslaavilainen heimo.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Sloveenit (heimo) · Katso lisää »
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Stalinin vainot · Katso lisää »
Sukukansojen ystävät
Sukukansojen ystävät on kansalaisjärjestö, joka edistää tietoutta suomalais-ugrilaisista kansoista Suomessa, järjestää sukukansoihin liittyviä tapahtumia ja luo yhteyksiä suomalaisten ja sukukansojen välille.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Sukukansojen ystävät · Katso lisää »
Suomen kansan vanhat runot
Suomen Kansan Vanhat Runot eli SKVR on 34-osainen teos, jossa on julkaistu suurin osa talteen kirjoitetusta alkuperäisestä kalevalaisesta kansanrunoudesta, noin 100 000 erillistä runotekstiä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Suomen kansan vanhat runot · Katso lisää »
Suomenlahden ulkosaaret
Suomenlahden ulkosaaret ja Suomenlahden pohjukka Suomenlahden ulkosaarista Suursaari (taaempana) erottuu selvästi Suomen rannikolta Suomenlahden ulkosaaret ovat itäisen Suomenlahden ulkomerellä sijaitseva, useasta kymmenestä saaresta koostuva saaristo Venäjän aluevesillä.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Suomenlahden ulkosaaret · Katso lisää »
Tarton yliopisto
Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Tarton yliopisto · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Tartto · Katso lisää »
Vaskipuhallin
Vaskipuhaltimet ovat puhallinsoittimia eli aerofoneja, joissa ääni muodostetaan puhaltamalla kuppimaiseen tai pikarimaiseen suukappaleeseen siten, että suukappaleeseen kiinni painetut ja jännitetyt huulet ilmavirran mukana väristessään saavat myös soittimen sisäisen ilmapatsaan värähtelyliikkeeseen.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Vaskipuhallin · Katso lisää »
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Vatja · Katso lisää »
Vatjalaisten lippu
Vatjalaisten lippu Vatjalaisten lipun on suunnitellut Aleksander Gurinov.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Vatjalaisten lippu · Katso lisää »
Vatjan viidennes
Vatjan viidennes. Novgorodin viidennekset Vatjan viidennes on yksi Novgorodin tasavallan vanhoista hallintopiireistä, jotka säilyivät 1700-luvun alkuun saakka.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Vatjan viidennes · Katso lisää »
Võro
Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Võro · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Viro · Katso lisää »
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Virolaiset · Katso lisää »
Viron kansallismuseo
Viron kansallismuseo (ERM) on Tartossa sijaitseva museo, jonka kokoelmissa on esineitä, piirroksia ja muuta aineistoa virolaisen ja suomalais-ugrilaisten kulttuurien aloilta.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Viron kansallismuseo · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Viron kieli · Katso lisää »
Viron muinaismaakunnat
Viron historialliset maakunnat 1200-luvun alussa Viron muinaismaakunnat olivat hallintoyksikköjä Virossa ennen maan saksalaisvalloitusta 1200-luvulla.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Viron muinaismaakunnat · Katso lisää »
Virumaa
Viron historialliset maakunnat 1200-luvun alussa. Viron maakunnat nykyään. Virumaa on virolainen muinaismaakunta, joka nykyään jakautuu Itä-Virumaan ja Länsi-Virumaan maakuntiin.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Virumaa · Katso lisää »
Voi
Kylmässä kovettunutta voita ja voiveitsi. Voi on meijerituote, jota valmistetaan kermaa tai hapankermaa kirnuamalla.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Voi · Katso lisää »
Vseslav
Vuonna 2005 Valko-Venäjällä lyöty muistoraha Vseslav (n. 1039–1101) oli Polotskin ruhtinaskunnan kuuluisin ruhtinas.
Uusi!!: Vatjalaiset ja Vseslav · Katso lisää »
