Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
29 suhteet: Alexandre de Lameth, Ammattikuntalaitos, Bastiljin valtaus, Bordeaux, Delirium, Feodalismi, Henri Grégoire, Itsevaltius, Katolinen kirkko, Kolmas sääty, Kymmenykset, Kyyhkyslakka, Lain promulgointi, Ludvig XVI, Lyon, Maaorjuus, Naisten marssi Versailles’hin, Pariisi, Parlamentti (ancien régime), Place de la République, Puustelli, Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, Ranskan säätyjen yleiskokous 1789, Ranskan suuri vallankumous, Suuri pelko, Versailles, 1789, 4. elokuuta, 5. elokuuta.
Alexandre de Lameth
Alexander de Lameth kansalliskokousedustajana vuonna 1790 tai 1791, Jean-Baptiste Véritén piirros. Alexandre Théodore Victor de Lameth (28. lokakuuta 1760 Pariisi – 18. maaliskuuta 1829 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Alexandre de Lameth · Katso lisää »
Ammattikuntalaitos
Ammattikuntalaitos oli useimmissa Euroopan maissa keskiajalta 1800-luvulle saakka voimassa ollut järjestelmä, jonka mukaan varsinkin käsityöammatteja saivat harjoittaa vain tietyn ammatin harjoittajien virallisen yhdistyksen, ammattikunnan jäsenet.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Ammattikuntalaitos · Katso lisää »
Bastiljin valtaus
''Bastiljin valtaus'', tuntemattoman aikalaistaiteilijan maalaus. Bastiljin valtaus oli 14. heinäkuuta 1789 tapahtunut Ranskan suuren vallankumouksen varhaisvaiheen tärkeä käännekohta, jossa aseistautunut väkijoukko valtasi Pariisissa sijainneen Bastiljin (Bastille) linnoituksen ja vapautti siellä pidetyt poliittiset vangit.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Bastiljin valtaus · Katso lisää »
Bordeaux
Bordeaux on satamakaupunki Ranskan lounaisrannikolla.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Bordeaux · Katso lisää »
Delirium
Delirium (latinan ilmauksesta de lira ire ’poiketa suorasta linjasta’) tarkoittaa sekavuustilaa, joka johtuu aivojen vajaatoiminnasta.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Delirium · Katso lisää »
Feodalismi
Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä (latinan sanasta feudum) on keskiajalle tyypillinen sotilaallinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Feodalismi · Katso lisää »
Henri Grégoire
Pierre Joseph Célestin François’n maalaama muotokuva vuodelta 1800. Henri Jean-Baptiste Grégoire eli abbé Grégoire (4. joulukuuta 1750 Vého, Lothringen – 28. toukokuuta 1831 Pariisi, Ranska) Encyclopædia Britannica.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Henri Grégoire · Katso lisää »
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Itsevaltius · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Kolmas sääty
Kolmas sääty oli yksi kolmesta Ranskan säätykokouksessa edustetusta yhteiskuntaluokasta ennen Ranskan suurta vallankumousta ja sen aikana.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Kolmas sääty · Katso lisää »
Kymmenykset
Kymmenykset oli varhainen valtiollisen ja kirkollisen veron muoto, jonka kantaminen perustui Vanhan testamentin ohjeisiin.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Kymmenykset · Katso lisää »
Kyyhkyslakka
Kyyhkyslakka on kesyjen kyyhkysten pesä-, lepo- ja turvapaikaksi rakennettu laatikkomainen suoja tai pieni rakennus.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Kyyhkyslakka · Katso lisää »
Lain promulgointi
Lain promulgointi tarkoittaa klassisessa valtiosääntökäsitteistössä lain allekirjoittamista valtionpäämiehen toimesta ja ministerivarmennuksin.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Lain promulgointi · Katso lisää »
Ludvig XVI
Ludvig XVI (23. elokuuta 1754 Versailles – 21. tammikuuta 1793 Pariisi) oli Ranskan kuningas vuosina 1774–1792.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Ludvig XVI · Katso lisää »
Lyon
Lyon /ljɔ̃/ on kaupunki itäisessä Ranskassa.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Lyon · Katso lisää »
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Maaorjuus · Katso lisää »
Naisten marssi Versailles’hin
Naisten kulkue matkalla Versailles’hin, tuntemattoman tekijän aikalaispiirros. Naisten marssi Versailles’hin oli 5.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Naisten marssi Versailles’hin · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Pariisi · Katso lisää »
Parlamentti (ancien régime)
Parlamentti oli ancien régimen ajan Ranskassa nimitys aatelin johtamille ylimmille tuomioistuimille.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Parlamentti (ancien régime) · Katso lisää »
Place de la République
Place de la République. Aukion pohjoislaidalla sijaitseva entinen kasarmi Caserne Vérines. ''Tasavallan muistomerkki''. Place de la République on suorakulmainen aukio Pariisissa, 3., 10. ja 11. arrondissementin rajalla.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Place de la République · Katso lisää »
Puustelli
Puustelli eli virkatalo (Karskela, Sirkka 1987: Sukututkijan tietokirja. Gummerus Oy. Jyväskylä. ISBN 951-99866-5-0 Suuri osa niistä on säilynyt meidän päiviimme saakka. Osa on valtion omistuksessa ja museoitu, osa on annettu vuokralle ja osa on myyty. Esimerkiksi Kaarinassa on yhä jäljellä kolme puustellia. Everstin virkatalo oli Kuusiston kartano, joka on Museoviraston hallinnoima museo. Vaarniemen entinen kapteeniluutnantin virkatalo on myyty yksityiselle henkilölle. Mattelmäki on entinen korpraalin virkatalo ja siellä harjoitetaan tilausravintolatoimintaa.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Puustelli · Katso lisää »
Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous
Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen istunto 7. syyskuuta 1789. Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous oli vallankumouksen alkuvaiheessa vuosina 1789–1791 toiminut Ranskan kansalliskokous.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katso lisää »
Ranskan säätyjen yleiskokous 1789
Säätyjen yleiskokouksen avajaisistunto Versailles’n Menus Plaisirsissa 5. toukokuuta 1789, Auguste Couderin maalaus vuodelta 1839. Valtiovarainministeri Jacques Necker puhumassa. Ranskan säätyjen yleiskokous (États généraux) järjestettiin viimeisen kerran kuningas Ludvig XVI:n kutsumana vuonna 1789.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Suuri pelko
Suuri pelko on nimitys Ranskan maaseudulla heinä- ja elokuussa 1789 tapahtuneille talonpoikien levottomuuksille, jotka muuttuivat suureksi hyökkäykseksi koko feodaalijärjestelmää vastaan.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Suuri pelko · Katso lisää »
Versailles
Versailles (ääntämys: /vɛʁ.ˈsaj/) on kaupunki Pariisin metropolialueella noin 19 kilometriä pääkaupungista lounaaseen.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja Versailles · Katso lisää »
1789
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja 1789 · Katso lisää »
4. elokuuta
4.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja 4. elokuuta · Katso lisää »
5. elokuuta
5.
Uusi!!: Vallankumouksen helluntaiyö ja 5. elokuuta · Katso lisää »
