Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
30 suhteet: Alkaliteetti (limnologia), Epilä, Happamoituminen, Happamuus, Happamuus (limnologia), Happikato, Happipitoisuus (limnologia), Hehtaari, Hulevesi, Humuspitoisuus, Isojako, Kaarila, Kalmbergin kartasto, Käräjät, Kokemäenjoen vesistö, Lampi, Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia), Lehtometsä, Pellava, Pirkanmaan maakunta, Pyhäjärven alue (Tampere), Pyhäjärvi (Tampere), Rehevöityminen, Sameus, Suomi, Tampere, Tohloppi (järvi), Vanajaveden–Pyhäjärven alue, Vedenlaatu, Vedenväri.
Alkaliteetti (limnologia)
Meriveden alkaliteetti maapallon eri osissa. Alkaliteetti (AT) (myös alkaliniteetti) on luonnonveden tai muun vesiliuoksen puskurikyky happamoitumista vastaan.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Alkaliteetti (limnologia) · Katso lisää »
Epilä
Epilä on kaupunginosa Tampereella.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Epilä · Katso lisää »
Happamoituminen
Tehtaiden ja voimalaitosten savukaasut aiheuttavat happosateita. Happamoituminen tarkoittaa elinympäristön kuten järven tai metsämaan vähentynyttä kykyä neutraloida happoja, minkä seurauksena pH alenee eli vesi tulee happamaksi.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Happamoituminen · Katso lisää »
Happamuus
Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Happamuus · Katso lisää »
Happamuus (limnologia)
Happamuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön kemiallista tilaa ja eliöiden elinoloja.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Happamuus (limnologia) · Katso lisää »
Happikato
Happikato eli anoksia on tila, jossa happea on niin vähän, että korkeammat elämänmuodot eivät menesty.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Happikato · Katso lisää »
Happipitoisuus (limnologia)
Happipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön hydrologista ja ekologista tilaa.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Happipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Hehtaari · Katso lisää »
Hulevesi
Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvettä.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Hulevesi · Katso lisää »
Humuspitoisuus
Humuspitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön yleistilaa ja sen eliöiden ravintotilannetta.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Humuspitoisuus · Katso lisää »
Isojako
Someron Kimalan kylässä isojako toimitettiin vuosina 1780–1783. Noin 1 170 tynnyrinalan laajuiset maat järjesteltiin neljän omistajan kesken. Kuvassa isojakoasiakirjan kansilehti. Isojako (yksjako) on Ruotsissa, johon myös Suomi tuolloin kuului, 1700-luvun puolivälin jälkeen käynnistetty maanjakotoimitus, jolla korvattiin vanha sarkajako.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Isojako · Katso lisää »
Kaarila
Kaarila (aiemmin Kaarela) on Tampereen läntinen kaupunginosa, joka sijaitsee 6,3 kilometrin päässä Tampereen keskustasta.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Kaarila · Katso lisää »
Kalmbergin kartasto
Keisarillisen Venäjän sotilaskartaston lehtijako vuodelta 1855–1856. Kartasto tunnetaan paremmin Kalmbergin kartaston nimellä. Kalmbergin kartasto on venäläisten sotilastopografien vuosina 1855–1856 eversti Gustav Adolf Kalmbergin johdolla laatima kartta Etelä- ja Länsi-Suomesta.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Kalmbergin kartasto · Katso lisää »
Käräjät
Käräjät ovat vanhimpien, oppineimpien tai valittujen edustajien kokous, johon keräännytään eri puolilta yhteisten asioiden hoitamiseksi.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Käräjät · Katso lisää »
Kokemäenjoen vesistö
Kokemäenjoen vesistöalue. Kokemäenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 35) on Suomen päävesistöalue, joka on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Kokemäenjoen vesistö · Katso lisää »
Lampi
Puolangan Kalliolampea syksyllä 2008. Lammen pinta-ala on runsaat 10 ha. Kotalampi Jyväskylän Keltinmäessä. Lammen pinta-ala on runsaat 2 ha. Lampi Puolassa. Lampi West Yellowstonessa Montanassa. Lampi on järveä pienempi makean veden allas.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Lampi · Katso lisää »
Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)
Lämpötilakerrostuneisuus on erikoistapaus tiheyseroihin perustuvassa vesistöjen tai ilmamassojen kerrostumisista (tiheyskerrostuneisuus).
Uusi!!: Vaakkolammi ja Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) · Katso lisää »
Lehtometsä
Valkovuokkoja Radziejowicen lähellä Puolassa. Lehto on metsätyyppi, jossa on multava maaperä sekä rehevä puu- ja pensaskerros.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Lehtometsä · Katso lisää »
Pellava
Peltopellava eli pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Pellava · Katso lisää »
Pirkanmaan maakunta
Pirkanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Pirkanmaan maakunta · Katso lisää »
Pyhäjärven alue (Tampere)
Pyhäjärvi ja Iidesjärvi, sekä oikealla Näsijärvi. Pyhäjärven alue (vesistöaluetunnus 35.21) on Pirkanmaalla Nokialla, Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä, Akaassa ja Vesilahdella sijaitseva Pyhäjärven ja sen ympäristön jokien ja ojien valuma-alueiden muodostama vesistöalue.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Pyhäjärven alue (Tampere) · Katso lisää »
Pyhäjärvi (Tampere)
Lentokone laskeutumassa Anianselällä Pirkkalan lentokentälle. Ikkunasta aukeaa ilta-auringossa näkymä etelään kohti Alhonselkää ja Vesilahden kirkonkylää. Pyhäjärvi on Pirkanmaalla Vesilahdessa, Nokialla, Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Akaassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Pyhäjärvi (Tampere) · Katso lisää »
Rehevöityminen
Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Rehevöityminen · Katso lisää »
Sameus
Kolme standardinäytettä, jossa sameutta on vasemmalta oikealle 5, 50, and 500 NTU.Sameus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden tai talousveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään veden tai muun nesteen läpinäkyvyyttä ja kirkkautta vähentävien tekijöiden kokonaisvaikutusta.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Sameus · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Suomi · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Tampere · Katso lisää »
Tohloppi (järvi)
Tohloppi (myös Iso-Tohloppi) on Pirkanmaalla Tampereella Tohlopin, Ristimäen ja Epilänharjun kaupunginosissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden-Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Tohloppi (järvi) · Katso lisää »
Vanajaveden–Pyhäjärven alue
Kuloveteen. Vanajaveden–Pyhäjärven alue (vesistöaluetunnus 35.2) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Vanajaveden–Pyhäjärven alue · Katso lisää »
Vedenlaatu
Vedenlaatu, tai myös veden laatu, on talousveden ja erityisesti juomaveden tuotantoon liittyvä käsite, mutta sen laajempi tulkinta käsittää myös vesistöjen luonnontilaa.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Vedenlaatu · Katso lisää »
Vedenväri
Vedenväri eli väriluku on vedenlaadun tutkimuksessa yksi luonnonveden tai raakaveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistöön liuenneiden värillisten aineiden määrää.
Uusi!!: Vaakkolammi ja Vedenväri · Katso lisää »
