Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
72 suhteet: Aakenustunturi, Alapaljakka, Enontekiö, Gneissi, Graniitti, Halti, Hapro, Hiekkakivi, Itsepölytys, Jääleinikki, Jäkälät, Juuri, Kalkkikivi, Kalliosara, Kanerva, Kasvukausi, Kataja, Käsivarsi (Suomi), Keskipaljakka, Kilpisjärvi, Korpikastikka, Kullero, Kurjenkanerva, Kvartsiitti, Lapinkuusio, Lapinlauha, Lapinvuokko, Lapinvuokkokangas, Lettopaju, Liekovarpio, Liuske, Lumenviipymä, Lumihärkki, Mallatunturit, Mänty, Mustikka, Nummi (maantiede), Nurmitatar, Ounastunturi, Pallastunturi, Pohjansinivalvatti, Putkilokasvit, Puu, Puuraja, Rönsy, Riekonmarja, Riisitunturin kansallispuisto, Routa, Rukatunturi, Saana (tunturi), ..., Saariselkä, Sammalet, Sielikkö, Torvijäkälät, Tundra, Tunturi, Tunturiängelmä, Tunturikangas, Tunturikohokki, Tunturikoivikko, Tunturikurjenherne, Tunturilieko, Tunturiniitty, Tunturivihvilä, Tuppisara, Uuvana, Vaivaiskoivu, Vaivaispaju, Variksenmarja, Varpu, Vuoristokasvillisuus, Yläpaljakka. Laajenna indeksi (22 lisää) »
Aakenustunturi
Aakenustunturi on kvartsiittihuippu Ounasselällä läntisessä Kittilässä lähellä Yllästä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Aakenustunturi · Katso lisää »
Alapaljakka
Alapaljakka on tunturin alue, jolla ei kylmyyden takia kasva metsää, ei edes tunturikoivikkoa.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Alapaljakka · Katso lisää »
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Enontekiö · Katso lisää »
Gneissi
Gneissi, jossa esiintyy tyypillistä koostumusraitaisuutta. Virossa. Gneississä voi olla esimerkiksi graniitista sulkeumia, jotka erottuvat juonteiden välissä soikeina pullistumina. Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen, ja jossa on koostumusraitaisuutena ilmenevä suuntaus.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Gneissi · Katso lisää »
Graniitti
Graniitti on rakeinen syväkivilaji, joka kuuluu magmakiviin.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Graniitti · Katso lisää »
Halti
Rajapyykki 303B Suomen korkeimmalla kohdalla Haltin rinteellä. Suunnistuskartta ja -rata Suomen korkeimmalla kohdalla. Halti (toisilta nimityksiltään Haltia, Haltitunturi tai Haltiatunturi, aikaisemmin myös Haltiotunturi) on Skandeihin kuuluva tunturi Suomen ja Norjan rajalla.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Halti · Katso lisää »
Hapro
Hapro eli tunturihapro (Oxyria digyna) on kylmien alueiden ruohovartinen kasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Hapro · Katso lisää »
Hiekkakivi
alt.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Hiekkakivi · Katso lisää »
Itsepölytys
Itsepölytys on pölytystä itsehedelmöittymisellä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Itsepölytys · Katso lisää »
Jääleinikki
Jääleinikki (Ranunculus glacialis, syn. Beckwithia glacialis) on pohjoisten arktisten alueiden ja vuoristojen isokukkainen leinikkikasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Jääleinikki · Katso lisää »
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Jäkälät · Katso lisää »
Juuri
Vesikasvatuksen avulla kasvaneita juuria. tulvien aiheuttaman maaperän kulumisen vuoksi. Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa suurin piirtein alaspäin, mutta juuristo eli juurien muodostama kokonaisuus voi myös levittäytyä vaakatasossa.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Juuri · Katso lisää »
Kalkkikivi
Kalkkikivi. Paraisilla. Kalkkikiveä Berliinin olympiastadionin julkisivussa. Kalkkikivi (CaCO3) on kerrostunut kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuessa vedessä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Kalkkikivi · Katso lisää »
Kalliosara
Kalliosara (Carex rupestris) on sirkumpolaarisesti esiintyvä sarakasveihin kuuluva ruoho.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Kalliosara · Katso lisää »
Kanerva
Kanerva eli kangaskanerva (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Kanerva · Katso lisää »
Kasvukausi
Kasvukausi on se aika vuodesta, jolloin kasvit kasvavat.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Kasvukausi · Katso lisää »
Kataja
Kataja eli kotikataja (Juniperus communis) on sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon kuuluva havupuu.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Kataja · Katso lisää »
Käsivarsi (Suomi)
Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Käsivarsi (Suomi) · Katso lisää »
Keskipaljakka
Keskipaljakka on puuttoman tunturipaljakan vyöhyke, jossa ei alapaljakasta poiketen yleensä kasva metsävarpuja, kuten mustikkaa.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Keskipaljakka · Katso lisää »
Kilpisjärvi
Kilpisjärvi on kylä Enontekiön kunnan luoteisimmassa kolkassa, Käsivarren peukalossa.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Kilpisjärvi · Katso lisää »
Korpikastikka
Korpikastikka (Calamagrostis phragmitoides) on monivuotinen, isokokoinen kastikoiden sukuun kuuluva heinä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Korpikastikka · Katso lisää »
Kullero
Kullero eli niittykullero (Trollius europaeus) on näyttävä, Euraasiassa kasvava keltakukkainen leinikkikasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Kullero · Katso lisää »
Kurjenkanerva
Kurjenkanerva eli tunturikurjenkanerva (Phyllodoce caerulea) on kanervakasveihin (Ericaceae) kuuluva boreaalis-arktinen puuvartinen, varpumainen kasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Kurjenkanerva · Katso lisää »
Kvartsiitti
Kvartsiitti Kvartsiitti on metamorfoitumalla eli Maan kuoressa kovassa paineessa ja kuumuudessa pääasiassa kvartsihiekkakivestä syntynyt kivilaji, jossa alkuperäinen, hiekkakivelle ominainen kerrosrakenne on usein säilynyt.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Kvartsiitti · Katso lisää »
Lapinkuusio
Lapinkuusio (Pedicularis lapponica) on holarktisella alueella tavattava näivekasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Lapinkuusio · Katso lisää »
Lapinlauha
Lapinlauha (Vahlodea atropurpurea) on tuulipölytteinen pohjoinen heinälaji.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Lapinlauha · Katso lisää »
Lapinvuokko
Lapinvuokko eli tunturilapinvuokko (Dryas octopetala) on tyypillinen arktisella tai vuoristotundralla kasvava lapinvuokkojen sukuun ja ruusukasvien heimoon kuuluva kasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Lapinvuokko · Katso lisää »
Lapinvuokkokangas
Lapinvuokkokangas on tunturilla alue, jota luonnehtii lapinvuokko.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Lapinvuokkokangas · Katso lisää »
Lettopaju
Lettopaju (Salix myrsinites) on pajujen sukuun kuuluva laji.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Lettopaju · Katso lisää »
Liekovarpio
Liekovarpio eli tunturiliekovarpio (Cassiope tetragona) on kanervakasveihin kuuluva, pohjoisen tundran ja vuoristojen varpukasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Liekovarpio · Katso lisää »
Liuske
Liusketta Liuske on yleisnimitys metamorfisille kivilajeille, jotka ovat hieno- tai keskirakeisia sekä voimakkaasti suuntautuneita.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Liuske · Katso lisää »
Lumenviipymä
Lumenviipymä eli jasa on vuoristossa tai tundralla oleva alue, jossa lumi sulaa selvästi muuta lumipeitettä myöhemmin, vasta myöhään kesällä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Lumenviipymä · Katso lisää »
Lumihärkki
Lumihärkki (Cerastium cerastoides, syn. C. lapponicum, Dichodon cerastoides) on kohokkikasveihin kuuluva, pohjoisen pallonpuoliskon vuoristoseutujen ja arktisten alueiden pienikokoinen kasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Lumihärkki · Katso lisää »
Mallatunturit
Mallatunturit on Enontekiön kunnassa Kilpisjärven pohjoisrannalla sijaitseva kahden huipun muodostama tunturiryhmä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Mallatunturit · Katso lisää »
Mänty
Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Mänty · Katso lisää »
Mustikka
Mustikka eli kangasmustikka (Vaccinium myrtillus) on puolukoiden (Vaccinium) sukuun kuuluva kanervakasvi (Ericaceae), joka tuottaa syötäviä marjoja.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Mustikka · Katso lisää »
Nummi (maantiede)
Lüneburgin nummea Saksassa. Kanervaa ja heinää sekä harvassa kasvavia kitukasvuisia mäntyjä. Nummi on hiekkainen tai sorainen, puuton, varpuvaltainen alue.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Nummi (maantiede) · Katso lisää »
Nurmitatar
Nurmitatar (Bistorta vivipara) on niityillä kasvava matala valkokukkainen ruohokasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Nurmitatar · Katso lisää »
Ounastunturi
Ounastunturi on 50 kilometriä pitkän Pallas-Ounastuntureiden tunturiketjun pohjoisosa ja sijaitsee Muonion ja Enontekiön kunnissa.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Ounastunturi · Katso lisää »
Pallastunturi
Kuva Pallastunturilta vaellusreittien lähtöpaikalta. Pallastunturit (pohjoissaameksi Bállasduottar) ovat eteläisin osa 50 kilometriä pitkää Pallas-Ounastuntureiden tunturiketjua Muonion ja Enontekiön kunnissa.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Pallastunturi · Katso lisää »
Pohjansinivalvatti
Pohjansinivalvatti (Cicerbita alpina, synon. Lactuca alpina) on asterikasveihin kuuluva harvinainen Pohjois-Suomen lehtokorpien kasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Pohjansinivalvatti · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Puu · Katso lisää »
Puuraja
Uudessa-Seelannissa. Engelmanninkuusia puurajalla Coloradossa. Puuraja on se maantieteellinen raja, jonka yläpuolella (vuoristossa) tai pohjoispuolella (arktiset alueet) yksittäiset puut eivät kykene kasvamaan ilmastollisten olosuhteiden vuoksi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Puuraja · Katso lisää »
Rönsy
Puutarhamansikan punaisia pintarönsyjä hiekalla Laidunviuhkaheinän esiin kaivettu rönsy ja rametti Rönsy on kasvin ohut, pitkänivelvälinen ja tavallisesti vaakasuora verso, joka edistää kasvin lisääntymistä ja leviämistä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Rönsy · Katso lisää »
Riekonmarja
Riekonmarja ruska-aikaan. Riekonmarja eli tuntuririekonmarja (Arctous alpina), myös tunturisianmarja, on riekonmarjoihin (Arctous) ja aiemmin sianpuolukoihin (Arctostaphylos) kuuluva kesävihanta kasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Riekonmarja · Katso lisää »
Riisitunturin kansallispuisto
Riisitunturin kansallispuisto on Posion kunnassa Lapin maakunnassa sijaitseva kansallispuisto.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Riisitunturin kansallispuisto · Katso lisää »
Routa
Routaa Keväisiä routavaurioita maantiellä Routa on jäätynyttä maavettä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Routa · Katso lisää »
Rukatunturi
Näkymä Rukatunturin huipulta kohti Eturinnettä. Rukan hyppyrimäki. Rukatunturi on Kuusamon kaupungissa sijaitseva noin 500 metriä korkea tunturi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Rukatunturi · Katso lisää »
Saana (tunturi)
tunturikoivikko. Saanalle kiipeämistä helpottivat jyrkimmälle osuudelle rakennetut portaat. Kuva heinäkuulta 2005. Saana on 1 029 metriä korkea laakeapäinen tunturi Suomessa Enontekiön kunnan luoteiskolkassa, ”Käsivarren peukalossa”.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Saana (tunturi) · Katso lisää »
Saariselkä
Saariselän kylä kuvattuna Iisakkipäältä Saariselkä (kirjaimellisesti Saariselkä) on Inarin, Savukosken ja Sodankylän kunnissa, osittain Urho Kekkosen kansallispuiston alueella sijaitseva tunturijono ja erämaa-alue.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Saariselkä · Katso lisää »
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Sammalet · Katso lisää »
Sielikkö
Sielikkö (Kalmia procumbens) on kalmioiden sukuun kuuluva matalakasvuinen ainavihanta varpu.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Sielikkö · Katso lisää »
Torvijäkälät
Torvijäkälät (Cladonia) on jäkäläsuku, johon kuuluvat myös poronjäkälät.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Torvijäkälät · Katso lisää »
Tundra
Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tundra · Katso lisää »
Tunturi
Yllästunturi kesällä Ylläsjärven puolelta. Tuntureiksi kutsutaan Fennoskandiassa sijaitsevia puurajan yläpuolelle ulottuvia pehmeämuotoisia vuoria.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tunturi · Katso lisää »
Tunturiängelmä
Tunturiängelmä (Thalictrum alpinum) on pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava pienikokoinen vuoristoseutujen ja arktisten alueiden kasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tunturiängelmä · Katso lisää »
Tunturikangas
Tunturikangas on tunturipaljakalla yleinen varpuvaltainenHenry Väre, Rauni Partanen: Suomen tunturikasvio.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tunturikangas · Katso lisää »
Tunturikohokki
Tunturikohokki (Silene acaulis) on vuoristoissa ja arktisilla alueilla tavattava pienikokoinen kohokkikasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tunturikohokki · Katso lisää »
Tunturikoivikko
Tunturikoivuja Tunturikoivikko on tunturin kasvillisuusvyöhyke, jossa mänty ja kuusi eivät kasva korkeudesta johtuvan kylmyyden takia ja puumaisen kasvillisuuden muodostaa hieskoivun alalaji tunturikoivu.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tunturikoivikko · Katso lisää »
Tunturikurjenherne
Tunturikurjenherne (Astragalus alpinus) on matalakasvuinen, monivuotinen, ruohovartinen hernekasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tunturikurjenherne · Katso lisää »
Tunturilieko
Tunturilieko (Diphasiastrum alpinum, aikaisemmin Lycopodium alpinum, Diphasium alpinum) on pienikokoinen vuoristoissa ja tundralla kasvava sanikkainen.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tunturilieko · Katso lisää »
Tunturiniitty
Tunturiniitty on tuntureilla kosteilla alueilla ruohoa kasvavaa niittykasvillisuutta.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tunturiniitty · Katso lisää »
Tunturivihvilä
Tunturivihvilä (Juncus trifidus tai Oreojuncus trifidus) on monivuotinen, mätästävä ruohovartinen kasvilaji vihvilöiden suvussa.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tunturivihvilä · Katso lisää »
Tuppisara
Tuppisara (Carex vaginata) on sarojen sukuun kuuluva monivuotinen kasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Tuppisara · Katso lisää »
Uuvana
Uuvana eli lapinuuvana (Diapensia lapponica) on pieni, monivuotinen uuvanakasvien heimoon kuuluva varpukasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Uuvana · Katso lisää »
Vaivaiskoivu
Vaivaiskoivu. Vaivaiskoivu (Betula nana) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva kasvi.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Vaivaiskoivu · Katso lisää »
Vaivaispaju
Vaivaispaju (Salix herbacea) on arktisilla alueilla kasvava hyvin matala paju.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Vaivaispaju · Katso lisää »
Variksenmarja
Variksenmarja eli mustavariksenmarja (Empetrum nigrum), jota kutsutaan myös kaarnikaksi, on matala ainavihanta varpukasvi, joka kuuluu kanervakasvien (Ericaceae) heimoon.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Variksenmarja · Katso lisää »
Varpu
Mustikka ja monet muut kanervakasvit kuuluvat varpuihin. Varpu tarkoittaa puuvartista, tyvestä haarovaa, korkeintaan puoli metriä korkeaa kasvia.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Varpu · Katso lisää »
Vuoristokasvillisuus
Vuoristokasvillisuus on kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy arktisten alueiden ulkopuolella sijaitsevien vuoristojen puurajan yläpuolella.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Vuoristokasvillisuus · Katso lisää »
Yläpaljakka
Yläpaljakka on tunturin alue, jolla ei kylmyyden takia ole yhtenäistä kasvipeitettä.
Uusi!!: Tunturipaljakka ja Yläpaljakka · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Oroarktinen, Tunturikasvillisuus.
