Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
82 suhteet: Aasia, Abhasia, Afrikka, Aitotumaiset, Antarktis, Asdura, Aucklandinsaaret, Australia, Boreaalinen vyöhyke, Cladoneura, Eläimet, Eläinmaantieteellinen alue, Eoseeni, Etelä-Amerikka, Eteläinen pallonpuolisko, Eurooppa, Fossiili, Holarktinen alue, Holoseeni, Huippuvuoret, Hyönteiset, Hyttyset, Itiöemä, Jurakausi, Kaksisiipiset, Kenotsooinen maailmankausi, Kesähorros, Keskijurakausi, Koppisiemeniset, Kuningas Yrjön saari, Kuusijalkaiset, Kvartäärikausi, Kylmä vyöhyke, Lauhkea vyöhyke, Leveysaste, Liitukausi, Lumikirsikkäät, Lumikorennot, Mahla, Meripihka, Mesi, Mesotsooinen maailmankausi, Mikroilmasto, Mioseeni, Myöhäisjurakausi, Myöhäisliitukausi, Napa-alue, Nauris, Neogeenikausi, Nepal, ..., Niveljalkaiset, Nothotrichocera, Oligoseeni, Paleogeenikausi, Paleoseeni, Paracladura, Parveilu, Peruna, Pilpasuo, Pistesilmä, Pleistoseeni, Plioseeni, Pohjoinen pallonpuolisko, Pohjois-Afrikka, Pohjois-Amerikka, Rehujuurikas, Sääsket, Sedimenttikivilaji, Subtrooppinen vyöhyke, Sukupuutto, Suomi, Trichocera, Uusi-Seelanti, Vaaksiaiset, Varhaisjurakausi, Varhaisliitukausi, Välimeri, Vieraslaji, Vihannes, Viherkatto, Yläarktinen, Zedura. Laajenna indeksi (32 lisää) »
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Uusi!!: Talvisääsket ja Aasia · Katso lisää »
Abhasia
Abhasia on kansainvälisesti kiistelty vuonna 1992 itsenäiseksi julistautunut alue Kaukasiassa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Abhasia · Katso lisää »
Afrikka
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Afrikka · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Talvisääsket ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Antarktis
Antarktiksen alue Eteläisellä jäämerellä. Aluetta rajaava antarktinen konvergenssi on merkitty vihreällä viivalla. Antarktis on maapallon eteläosassa sijaitseva alue, johon sisältyy Etelämanner ja sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Antarktis · Katso lisää »
Asdura
Asdura on talvisääskien (Trichoceridae) heimoon kuuluva hyönteissuku.
Uusi!!: Talvisääsket ja Asdura · Katso lisää »
Aucklandinsaaret
Aucklandinsaaret (engl. Auckland Islands) on saariryhmä eteläisellä Tyynellämerellä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Aucklandinsaaret · Katso lisää »
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Talvisääsket ja Australia · Katso lisää »
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Uusi!!: Talvisääsket ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Cladoneura
Cladoneura on talvisääskien (Trichoceridae) heimoon kuuluva hyönteissuku.
Uusi!!: Talvisääsket ja Cladoneura · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Talvisääsket ja Eläimet · Katso lisää »
Eläinmaantieteellinen alue
Neotrooppinen alue Eläinmaantieteellinen alue on eläimistöltään samankaltainen alue maapallolla.
Uusi!!: Talvisääsket ja Eläinmaantieteellinen alue · Katso lisää »
Eoseeni
''Basilosaurus'', eoseenin aikainen valas. Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Eoseeni · Katso lisää »
Etelä-Amerikka
Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Etelä-Amerikka · Katso lisää »
Eteläinen pallonpuolisko
Eteläinen pallonpuolisko keltaisella, Etelämannerta ei ole merkitty karttaan. Eteläisen pallonpuoliskon kartta, jonka keskellä on etelänapa. Maanosista keskellä Etelämanner, ylhäällä vasemmalla Etelä-Amerikka, oikealla Afrikka ja alhaalla oikealla Australia sekä eteläistä Aasiaa. Eteläinen pallonpuolisko on se maapallon osa, joka jää päiväntasaajan eteläpuolelle.
Uusi!!: Talvisääsket ja Eteläinen pallonpuolisko · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Eurooppa · Katso lisää »
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Uusi!!: Talvisääsket ja Fossiili · Katso lisää »
Holarktinen alue
Holarktinen alue Holarktinen alue on eliömaantieteellinen alue, johon kuuluvat Euraasia Himalajalta pohjoiseen, Afrikka Saharasta pohjoiseen sekä Pohjois-Amerikka Meksikosta pohjoiseen.
Uusi!!: Talvisääsket ja Holarktinen alue · Katso lisää »
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Talvisääsket ja Holoseeni · Katso lisää »
Huippuvuoret
Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Huippuvuoret · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Talvisääsket ja Hyönteiset · Katso lisää »
Hyttyset
Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja.
Uusi!!: Talvisääsket ja Hyttyset · Katso lisää »
Itiöemä
Kärpässienten maanpäällisiä osia eli niiden itioemiä Itiöemä on sienen maanpäällinen osa, jossa sen itiöt kehittyvät ja jonka avulla itiöt leviävät.
Uusi!!: Talvisääsket ja Itiöemä · Katso lisää »
Jurakausi
kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.
Uusi!!: Talvisääsket ja Jurakausi · Katso lisää »
Kaksisiipiset
Kaksisiipiset (Diptera) on hyönteislahko, johon kuuluvat kärpäset (Brachycera) ja sääsket (Nematocera).
Uusi!!: Talvisääsket ja Kaksisiipiset · Katso lisää »
Kenotsooinen maailmankausi
sarvikuonoa ja virtahepoa. Kenotsooinen maailmankausi eli elämän uusi aika on geologinen ajanjakso, joka alkoi liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Uusi!!: Talvisääsket ja Kenotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Kesähorros
kotiloita. Kesähorros eli estivaatio on eläinten lepotila, jonka aikana aineenvaihdunta on hyvin alhainen ja eläin on epäaktiivinen.
Uusi!!: Talvisääsket ja Kesähorros · Katso lisää »
Keskijurakausi
Keskijurakausi (Dogger, ruskea jura) oli geologinen ajanjakso 175,6–161,2 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Keskijurakausi · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Talvisääsket ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kuningas Yrjön saari
Maisemaa lähellä Henryk Arctowskin tutkimusasemaa Kuningas Yrjön saari on Eteläisten Shetlandsaarten suurin saari.
Uusi!!: Talvisääsket ja Kuningas Yrjön saari · Katso lisää »
Kuusijalkaiset
Kuusijalkaiset (Hexapoda) on niveljalkaisten alajakso.
Uusi!!: Talvisääsket ja Kuusijalkaiset · Katso lisää »
Kvartäärikausi
Kvartäärikausi on nykyinen geologinen kausi sekä viimeinen kenotsooisen maailmankauden kolmesta kaudesta.
Uusi!!: Talvisääsket ja Kvartäärikausi · Katso lisää »
Kylmä vyöhyke
Kylmä vyöhyke on maapallon lämpövyöhyke, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle +10 °C.
Uusi!!: Talvisääsket ja Kylmä vyöhyke · Katso lisää »
Lauhkea vyöhyke
Lauhkeat vyöhykkeet vihreällä ja violetilla värillä korostettuna. Lauhkea vyöhyke on maapallon ilmastovyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen 40.
Uusi!!: Talvisääsket ja Lauhkea vyöhyke · Katso lisää »
Leveysaste
Leveysaste ilmaisee pisteen pohjois–etelä-suuntaisen sijainnin Maan pinnalla.
Uusi!!: Talvisääsket ja Leveysaste · Katso lisää »
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Liitukausi · Katso lisää »
Lumikirsikkäät
Lumikirsikkäät eli lumivaaksiaiset eli talvivaaksiaiset (Chionea) on pieni, vaaksiaisiin lukeutuva suku.
Uusi!!: Talvisääsket ja Lumikirsikkäät · Katso lisää »
Lumikorennot
Lumikorennot (Boreidae) on pieni, kärsäkorentoihin kuuluva hyönteisryhmä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Lumikorennot · Katso lisää »
Mahla
Mahlan juoksutusta muovipulloon Mahla on lehtipuiden johtosolukoissa kasvukauden alussa virtaavaa maitiaisnestettä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Mahla · Katso lisää »
Meripihka
Meripihka on miljoonia vuosia sitten eläneiden puiden tuottamaa fossilisoitunutta, kovettunutta pihkaa tai mahlaa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Meripihka · Katso lisää »
Mesi
Mesipisara Mesi on kukkien tuottama sokeripitoinen neste, jonka tarkoituksena on houkutella pölyttäviä eläimiä kukalle.
Uusi!!: Talvisääsket ja Mesi · Katso lisää »
Mesotsooinen maailmankausi
Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Mesotsooinen maailmankausi · Katso lisää »
Mikroilmasto
Mikroilmasto on pienen alueen paikallinen ilmasto, jota kuvataan säämuuttujista (lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta, ilman kosteus jne.) lasketuilla pitkän ajan keski- ja ääriarvoilla.
Uusi!!: Talvisääsket ja Mikroilmasto · Katso lisää »
Mioseeni
Mioseenin epookki oli geologinen ajanjakso 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Mioseeni · Katso lisää »
Myöhäisjurakausi
Taiteilijan näkemys valtavasta Diplodocus-kasvinsyöjäliskosta. __Notoc__ Myöhäisjurakausi eli yläjura (malm, "valkea jura") on jurakauden loppuvaihe 161,2–145,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Myöhäisjurakausi · Katso lisää »
Myöhäisliitukausi
Myöhäsliitukausi oli liitukauden jälkimmäinen epookki 99,6–65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Myöhäisliitukausi · Katso lisää »
Napa-alue
Napa-alueiden sijainti. Napa-alueilla tarkoitetaan Maan maantieteellisiä napoja ympäröiviä alueita.
Uusi!!: Talvisääsket ja Napa-alue · Katso lisää »
Nauris
Nauris (Brassica rapa subsp. rapa) on ristikukkaiskasveihin kuuluva kaksivuotinen juurikasvi.
Uusi!!: Talvisääsket ja Nauris · Katso lisää »
Neogeenikausi
Neogeenikausi oli kenotsooisen maailmankauden keskimmäinen kausi 23,02–2,588 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Neogeenikausi · Katso lisää »
Nepal
Nepalin demokraattinen liittotasavalta eli Nepal on sisämaavaltio Aasiassa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Nepal · Katso lisää »
Niveljalkaiset
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Talvisääsket ja Niveljalkaiset · Katso lisää »
Nothotrichocera
Nothotrichocera on talvisääskien (Trichoceridae) heimoon kuuluva hyönteissuku, joka sisältää 12 lajia.
Uusi!!: Talvisääsket ja Nothotrichocera · Katso lisää »
Oligoseeni
Oligoseeni oli geologinen ajanjakso 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Oligoseeni · Katso lisää »
Paleogeenikausi
Paleogeenikausi oli geologinen ajanjakso 65,5–23,03 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Paleogeenikausi · Katso lisää »
Paleoseeni
Purgatorius, paleoseeniajan hieman oravaa muistuttanut nisäkäs Paleoseeni on geologinen ajanjakso, epookki, liitukauden jälkeen 66–56 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Paleoseeni · Katso lisää »
Paracladura
Paracladura on talvisääskien (Trichoceridae) heimoon kuuluva hyönteissuku, joka sisältää 11 elossa olevaa lajia.
Uusi!!: Talvisääsket ja Paracladura · Katso lisää »
Parveilu
Kulkusirkkaparvi voi koostua miljardeista yksilöistä. Parveilu on etenkin joidenkin hyönteisten kuten kulkusirkkojen, tarhamehiläisten, muurahaisten ja termiittien käyttäytymistä, jossa ne muodostavat suuria ja liikkuvia parvia.
Uusi!!: Talvisääsket ja Parveilu · Katso lisää »
Peruna
Peruna (Solanum tuberosum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona.
Uusi!!: Talvisääsket ja Peruna · Katso lisää »
Pilpasuo
Pilpasuo on Oulun laajin, 367 hehtaarin suuruinen suoalue Sanginsuun suuralueella Lapinkankaan, Sanginsuun ja Sanginjoen kaupunginosissa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Pilpasuo · Katso lisää »
Pistesilmä
verkkosilmien välissä. Pistesilmä on monille selkärangattomille eläimille, kuten niveljalkaisille, tyypillinen silmäelin, joka koostuu vain yhdestä mykiöstä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Pistesilmä · Katso lisää »
Pleistoseeni
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä osin nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Pleistoseeni · Katso lisää »
Plioseeni
Myöhäisplioseenin Australian pussileijona ''Thylacoleo'', joka eli vielä 10 000 vuotta sitten. Plioseeni oli geologinen aikakausi noin 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Plioseeni · Katso lisää »
Pohjoinen pallonpuolisko
Pohjoinen pallonpuolisko keltaisella. Karttaan ei ole merkitty Etelämannerta. Kartassa keskellä Pohjoisnapa ja Pohjoinen jäämeri, vasemmalla Pohjois-Amerikka, alhaalla Pohjois-Afrikka ja oikealla Euraasia. Pohjoinen pallonpuolisko on maapallon päiväntasaajan pohjoispuolinen osa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Pohjoinen pallonpuolisko · Katso lisää »
Pohjois-Afrikka
Pohjois-Afrikkaan kuuluvat alueet YK:n määritelmän mukaan. Pohjois-Afrikka on Afrikan pohjoisin osa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Pohjois-Afrikka · Katso lisää »
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »
Rehujuurikas
Rehujuurikas (Beta vulgaris var. alba, syn. Beta vulgaris var. rapacea) on juurikkaan (Beta vulgaris) muunnos.
Uusi!!: Talvisääsket ja Rehujuurikas · Katso lisää »
Sääsket
Sääsket (Nematocera) on kaksisiipisten alalahko, johon kuuluvat muun muassa polttiaiset, mäkärät, vaaksiaiset, hyttyset, surviaissääsket ja harsosääsket.
Uusi!!: Talvisääsket ja Sääsket · Katso lisää »
Sedimenttikivilaji
Uudessa Etelä-Walesissä, Australiassa. Pala silttikiveä. Sedimenttikivilajit eli kerrostuneet kivilajit ovat jään, tuulen tai veden vaikutuksesta lajittunutta ja sedimentaatioaltaaseen kerrostunutta kivennäis- tai eloperäistä ainesta, joka sedimenttikerroksissa kasvavan paineen ja kohoavan lämpötilan johdosta aikojen kuluessa tiivistyy kiveksi.
Uusi!!: Talvisääsket ja Sedimenttikivilaji · Katso lisää »
Subtrooppinen vyöhyke
Subtrooppinen vyöhyke kartalla keltaisella Subtrooppinen vyöhyke eli lämmin vyöhyke on maapallon lämpövyöhyke trooppisen ja lauhkean vyöhykkeen välillä.
Uusi!!: Talvisääsket ja Subtrooppinen vyöhyke · Katso lisää »
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Sukupuutto · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Suomi · Katso lisää »
Trichocera
Trichocera on talvisääskien (Trichoceridae) heimoon kuuluva hyönteissuku.
Uusi!!: Talvisääsket ja Trichocera · Katso lisää »
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Uusi!!: Talvisääsket ja Uusi-Seelanti · Katso lisää »
Vaaksiaiset
Vaaksiaiset (Tipulidae) eli vaapsahaiset on sääskiin kuuluva kaksisiipisten heimo, johon kuuluu yli 14 000 lajia.
Uusi!!: Talvisääsket ja Vaaksiaiset · Katso lisää »
Varhaisjurakausi
Varhaisjurakausi (myös alajura, Lias, musta jura) oli jurakauden aloittanut geologinen ajanjakso 199,6 - 175,6 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Varhaisjurakausi · Katso lisää »
Varhaisliitukausi
Varhaisliitukausi oli liitukauden ensimmäinen epookki 145,5–99,6 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Talvisääsket ja Varhaisliitukausi · Katso lisää »
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Uusi!!: Talvisääsket ja Välimeri · Katso lisää »
Vieraslaji
Vieraslaji on eliölaji, joka ei esiinny tarkasteltavalla alueella alkuperäisenä, vaan ihmisen sinne joko tahattomasti tai tahallisesti siirtämänä kantana.
Uusi!!: Talvisääsket ja Vieraslaji · Katso lisää »
Vihannes
Tomaatti on maailman suosituin vihannes ja yksi eteläitalialaisen keittiön tyypillisimmistä raaka-aineista.Tuominen 2011, s. 32. Sipuli on maailman toiseksi suosituin vihannes. Parsakaalia herneenpalkoja joiden sisällä näkyy tuoreherneitä. Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Vihannes · Katso lisää »
Viherkatto
Chicagon kaupungintalon viherkatto. Viherkatto on sellainen rakennuksen katto, jonka päällä on elävää kasvillisuutta.
Uusi!!: Talvisääsket ja Viherkatto · Katso lisää »
Yläarktinen
Yläarktinen alue on tundran pohjoisosa, joka on lähinnä polaariaavikkoa tai arktista puoliaavikkoa.
Uusi!!: Talvisääsket ja Yläarktinen · Katso lisää »
Zedura
Zedura on talvisääskien (Trichoceridae) heimoon kuuluva hyönteissuku, joka sisältää 17 lajia.
Uusi!!: Talvisääsket ja Zedura · Katso lisää »
