Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
32 suhteet: Aitosuomalaisuus, Aleksanteri II (Venäjä), Alko, Eduskunnan puhemies, Eduskunta, Eduskuntavaalit, Hallitusmuoto, Helsingin yliopisto, Jarrutuskeskustelu, Kielireskripti, Kieltolaki (Suomi), Kivimäen hallitus, Konkurssi, Lepäämäänjättämissäännöstö, Nikolai II, Paasikiven I hallitus, Ruotsin kieli, Säätytalo, Sunilan II hallitus, Suomen itsenäistyminen, Suomen perustuslaki, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen tasavallan presidentti, Talousarvio, Valiokunta, Valtiopäivät, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, Yksikamarijärjestelmä, 1. helmikuuta.
Aitosuomalaisuus
alt.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Aitosuomalaisuus · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Alko
Alko Oy on Suomen valtion omistama monopoliyritys, jolla on yksinoikeus yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiin Suomessa, pois lukien pienpanimoiden oluet sekä muista hedelmistä ja marjoista kuin rypäleistä valmistetut tilaviinit.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Alko · Katso lisää »
Eduskunnan puhemies
Eduskunnan puhemies on eduskunnan jäsen, joka johtaa puhetta eduskunnan täysistunnoissa eli hän on eduskunnan puheenjohtaja.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Eduskunnan puhemies · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaaleilla valitaan Suomen eduskuntaan 200 kansanedustajaa.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Eduskuntavaalit · Katso lisää »
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Hallitusmuoto · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Jarrutuskeskustelu
Jarrutuskeskustelu tai jarrutuspuhe tarkoittaa parlamentaarisessa toimielimessä äänestyksen viivästämistä tai estämistä jatkuvilla puheenvuoroilla.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Jarrutuskeskustelu · Katso lisää »
Kielireskripti
asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Kielireskripti · Katso lisää »
Kieltolaki (Suomi)
asetus­kokoelmassa. Kieltolaki (aluksi nimeltään asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta) oli Suomessa vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholijuomia koskenut kieltolaki.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Kieltolaki (Suomi) · Katso lisää »
Kivimäen hallitus
Pääministeri T. M. Kivimäki. Kivimäen hallitus oli Suomen tasavallan 20.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Kivimäen hallitus · Katso lisää »
Konkurssi
Konkurssi on lakisääteinen menettely, jossa selvitetään maksukyvyttömän velallisen ja hänen kaikkien velkojiensa taloudelliset suhteet.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Konkurssi · Katso lisää »
Lepäämäänjättämissäännöstö
Lepäämäänjättämissäännöstö eli määrävähemmistösäädökset oli Suomen valtiopäiväjärjestykseen sisältynyt säädös, joka antoi eduskunnassa vähintään yhden kolmasosan suuruiselle vähemmistölle oikeuden lykätä minkä tahansa lakiesityksen lopullinen hyväksyminen yli seuraavien eduskuntavaalien.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Lepäämäänjättämissäännöstö · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Nikolai II · Katso lisää »
Paasikiven I hallitus
Paasikiven senaatti eli Paasikiven I hallitus oli Suomen tasavallan toinen senaatti eli hallitus.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Paasikiven I hallitus · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Säätytalo
Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Säätytalo · Katso lisää »
Sunilan II hallitus
Sunilan II hallitus oli Suomen tasavallan 19.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Sunilan II hallitus · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Suomen perustuslaki · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Suomen tasavallan presidentti · Katso lisää »
Talousarvio
Talousarvio eli budjetti (ruotsiksi budget) on yrityksen tai muun talousyksikön lyhyen tähtäimen taloussuunnitelma.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Talousarvio · Katso lisää »
Valiokunta
Tyypillinen valiokunnan kokoushuone. Puheenjohtajan edessä olevaa maljaa käytetään arvottaessa äänestystulosta äänten mentyä tasan. Valiokunta on parlamentin toimielin, joka käsittelee omaan erityisalueeseensa kuuluvat lakiesitykset.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Valiokunta · Katso lisää »
Valtiopäivät
Valtiopäivät on kansanedustuslaitoksen tai lakia säätävän kokouksen vanha nimitys useissa maissa.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Valtiopäivät · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »
Yksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Yksikamarijärjestelmässä lakia säätävä elin eli parlamentti muodostaa yhden kokonaisuuden.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja Yksikamarijärjestelmä · Katso lisää »
1. helmikuuta
1.
Uusi!!: Suomen valtiopäivät ja 1. helmikuuta · Katso lisää »
