Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
48 suhteet: Aleksandr Saltykov, Aleksanteri I, Aleksei Araktšejev, Anitškovin palatsi, Bengt Laurikainen, Carl Erik Mannerheim, Erik Borgström, Finska deputationen 1808–1809, Fredrik Lebell, Friedrich Wilhelm von Buxhoevden, Georg Magnus Sprengtporten, Hollikyyti, Ivar Wallenius, Jahvetti Kaitala, Jean Gabriel Tjaeder, Johan Linderth, Jonas Carlstedt, Juliaaninen kalenteri, Kabinetti, Kansallisarkisto, Karl Fredrik Rotkirch, Kenraalikuvernementti, Kollegio, Konselji, Kustaa Cavén, Leivinuuni, Osmo Jussila, Päiviö Tommila, Petter Silfverskiöld, Pietari (kaupunki), Pitäjänmakasiini, Porvoon valtiopäivät, Puustelli, Robert Castrén, Ruotsin korkein oikeus, Säätyvaltiopäivät, Suomen lähetyskunnan audienssi 1808, Suomen lähetyskunta, Suomen Pankki, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtioneuvosto, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän rupla, Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa, 1808, 30. marraskuuta.
Aleksandr Saltykov
Saltykov-ruhtinassuvun vaakuna Aleksandr Nikolajevitš Saltykov (7. tammikuuta 1776 (J: 27. joulukuuta 1775) Pietari – 8. helmikuuta (J: 27. tammikuuta) 1837 Moskova) oli venäläinen ruhtinas, salaneuvos ja kamariherra, joka toimi Venäjän keisarikunnan varaulkoministerinä.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Aleksandr Saltykov · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksei Araktšejev
Araktšejev-suvun kreivillinen vaakuna. Araktšejevin rakennuttama Gruzinon kartanon päärakennus 1900-luvun alussa. Tuhoutui toisessa maailmansodassa. Aleksei Andrejevitš Araktšejev (4. lokakuuta (J: 23. syyskuuta) 1769 Novgorodin kuvernementti – 3. toukokuuta (J: 21. toukokuuta) 1834 Gruzino) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Aleksei Araktšejev · Katso lisää »
Anitškovin palatsi
Anitškovin palatsi on Pietarissa Nevski prospekt -kadun ja Fontankajoen varrella sijaitseva historiallinen keisarillinen palatsi.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Anitškovin palatsi · Katso lisää »
Bengt Laurikainen
Bengt ”Pentti” Petterson Laurikainen (3. helmikuuta 1748 Seppola, Mikkelin maalaiskunta – 20. toukokuuta 1816 Asila, Mikkelin maalaiskunta) oli suomalainen talollinen, lautamies, kaksinkertainen valtiopäivämies Ruotsin säätyvaltiopäivillä ja vuoden 1808 Suomen lähetyskunnan talonpoikaisedustaja silloisesta Kymenkartanon läänistä.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Bengt Laurikainen · Katso lisää »
Carl Erik Mannerheim
Carl Erik Mannerheim (14. joulukuuta 1759 Säter, Ruotsi – 15. tammikuuta 1837 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalais-suomalainen Mannerheim-suvun sotilas ja valtiomies.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Carl Erik Mannerheim · Katso lisää »
Erik Borgström
Erik Georg Borgström (8. kesäkuuta 1882 Sipoo – 18. marraskuuta 1951 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen insinööri ja maanviljelijä, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Erik Borgström · Katso lisää »
Finska deputationen 1808–1809
Finska deputationen 1808–1809 on Robert Castrénin kirjoittama teos, joka on julkaistu ruotsinkielisenä julkaisuna 1879.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Finska deputationen 1808–1809 · Katso lisää »
Fredrik Lebell
Fredrik Mikaelsson Lebell (myös Le Bell) (16. syyskuuta 1752 Ulvila – 7. toukokuuta 1819 Pori) oli suomalainen Ulvilan kirkkoherra ja lääninrovasti.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Fredrik Lebell · Katso lisää »
Friedrich Wilhelm von Buxhoevden
Natalija Aleksejeva Orlov Friedrich Wilhelm von Buxhoevden (14. syyskuuta 1750 Muhu – 23. elokuuta 1811 Lukkolinna) oli baltiansaksalaista syntyperää ollut venäläinen kreivi ja sotapäällikkö.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Friedrich Wilhelm von Buxhoevden · Katso lisää »
Georg Magnus Sprengtporten
Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Georg Magnus Sprengtporten · Katso lisää »
Hollikyyti
Hollikyyti tarkoittaa historiallista henkilöiden, alkuaan etenkin virkamiesten, kuljetuspalvelua, kyytilaitosta.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Hollikyyti · Katso lisää »
Ivar Wallenius
Ivar Isaksson Wallenius (16. heinäkuuta 1750 Hollola – 27. elokuuta 1818 Hauho) oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Ivar Wallenius · Katso lisää »
Jahvetti Kaitala
Jahvetti (Jafet) Kaitala (13. huhtikuuta 1750 Lammi – 17. marraskuuta 1823 Lammi) oli maanviljelijä, talollinen, ruotsin valtiopäivämies sekä Suomen Pietarin lähetyskunnan jäsen..
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Jahvetti Kaitala · Katso lisää »
Jean Gabriel Tjaeder
Jean Gabriel Tjaeder, alun perin Tjäder, (23. toukokuuta 1760 Turku – 24. marraskuuta 1815 Turku) oli suomalainen kauppias ja laivanvarustaja.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Jean Gabriel Tjaeder · Katso lisää »
Johan Linderth
Johan Henrik Linderth (10. tammikuuta 1780 – 27. joulukuuta 1835) oli porvoolainen kauppias, laivanrakentaja ja sokeritehtailija, hän osallistui porvariedustajana Suomen Pietariin matkanneeseen lähetyskuntaan vuonna 1808.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Johan Linderth · Katso lisää »
Jonas Carlstedt
Jonas Johanson Carlstedt (30. elokuuta 1745 Helsinki – 21. helmikuuta 1809 Loviisa) oli suomalainen juristi, pormestari, valtiopäivämies ja porvariedustaja Suomen Pietariin matkanneessa lähetyskunnassa.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Jonas Carlstedt · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Kabinetti
Helsingissä sijaitsevan Hotelli Tornin kabinetti kuvattuna vuonna 1979. Kabinetti on rakennuksessa sijaitseva yksityinen usein erillinen kokous- tai virkahuone, jossa toimitetaan vieraiden vastaanottoa sekä järjestetään yksityistilaisuuksia kuten kokouksia ja neuvotteluja.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Kabinetti · Katso lisää »
Kansallisarkisto
Helsingissä. Kansallisarkisto (lyhenne KA), (vuosina 1869–1994 Valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Kansallisarkisto · Katso lisää »
Karl Fredrik Rotkirch
Karl Fredrik Rotkirch oli vapaaherra ja Vaasan hovioikeuden presidentti.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Karl Fredrik Rotkirch · Katso lisää »
Kenraalikuvernementti
Kenraalikuvernementti on suurlääni, jota hallitsee virkanimitetty hallinnoija, kenraalikuvernööri.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Kenraalikuvernementti · Katso lisää »
Kollegio
Kollegio (virkakunta) tarkoittaa yleisessä merkityksessä kollegista virastoa tai muuta monijäsenistä toimielintä, kollegisen viraston virkakuntaa tai viraston istuntoa.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Kollegio · Katso lisää »
Konselji
Ruotsin hallituskonselji vuonna 1938. Kuvassa kuningas Kustaa V ja pääministeri Per Albin Hansson hallituksineen. Konselji tarkoittaa neuvostoa tai neuvoskuntaa, jonka puheenjohtajana toimii konseljipresidentti.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Konselji · Katso lisää »
Kustaa Cavén
Kustaa Cavén (3. huhtikuuta 1747 Pertteli – 30. elokuuta 1829 Lammi) oli suomalainen rusthollari, lautamies ja suomen lähetyskunnan talonpoikaisedustaja silloisesta Turun ja Porin läänistä.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Kustaa Cavén · Katso lisää »
Leivinuuni
Leivän paistamista leivinuunissa. Savutupa ja sen uuni. Leivinuuni on kivirakenteinen suurikokoinen tulisija, jota voidaan käyttää leipomiseen, ruoanlaittoon ja tuvan tai koko asunnon lämmittämiseen.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Leivinuuni · Katso lisää »
Osmo Jussila
Osmo Tapio Jussila (14. maaliskuuta 1938 Haukipudas – 15. maaliskuuta 2019 Espoo) oli suomalainen poliittisen historian tutkija, joka erikoistui Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ja Suomen autonomian ajan historiaan, erityisesti hallintohistoriaan.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Osmo Jussila · Katso lisää »
Päiviö Tommila
Juhani Päiviö Tommila (4. elokuuta 1931 Jyväskylä – 18. marraskuuta 2022 Kauniainen) oli suomalainen historiantutkija, professori ja akateemikko, joka toimi muun muassa Helsingin yliopiston rehtorina.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Päiviö Tommila · Katso lisää »
Petter Silfverskiöld
Petter ”Per” Cristian "Kristian" Silfverskiöld tai Silfverschiöld (26. joulukuuta 1755 – 7. tammikuuta 1811 Espoo) oli Suomessa syntynyt ruotsinsuomalainen sotaneuvos, jonka suku on merkitty Ruotsin ritarihuoneeseen.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Petter Silfverskiöld · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pitäjänmakasiini
Alatornion entinen pitäjänmakasiini. Perniön kirkon vieressä, 1820, laajennus 1896. Pitäjänmakasiini eli lainajyvästö tai lainamakasiini oli Ruotsissa ja Suomessa viljavarasto, jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Pitäjänmakasiini · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Puustelli
Puustelli eli virkatalo (Karskela, Sirkka 1987: Sukututkijan tietokirja. Gummerus Oy. Jyväskylä. ISBN 951-99866-5-0 Suuri osa niistä on säilynyt meidän päiviimme saakka. Osa on valtion omistuksessa ja museoitu, osa on annettu vuokralle ja osa on myyty. Esimerkiksi Kaarinassa on yhä jäljellä kolme puustellia. Everstin virkatalo oli Kuusiston kartano, joka on Museoviraston hallinnoima museo. Vaarniemen entinen kapteeniluutnantin virkatalo on myyty yksityiselle henkilölle. Mattelmäki on entinen korpraalin virkatalo ja siellä harjoitetaan tilausravintolatoimintaa.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Puustelli · Katso lisää »
Robert Castrén
Robert Castrén vuonna 1880. Robert Castrén (16. elokuuta 1851 Helsinki – 30. elokuuta 1883 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen poliitikko, toimittaja ja historioitsija.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Robert Castrén · Katso lisää »
Ruotsin korkein oikeus
Tukholman vanhassakaupungissa, missä Ruotsin korkein oikeus kokoontuu. Ruotsin korkein oikeus on Ruotsin korkein oikeusaste ja viimeinen aste kaikissa siviili- ja rikosasioissa.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Ruotsin korkein oikeus · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Suomen lähetyskunnan audienssi 1808
Suomen lähetyskunnan audienssi järjestettiin 30.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen lähetyskunnan audienssi 1808 · Katso lisää »
Suomen lähetyskunta
Suomen lähetyskunta oli Suomen neljää säätyä edustanut vapaaherra Carl Erik Mannerheimin johtama diplomaattinen neuvottelukunta, joka määrättiin marraskuussa 1808 matkustamaan Suomen vallanneen Venäjän keisarikunnan pääkaupunkiin Pietariin Suomen sodan aikana.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen lähetyskunta · Katso lisää »
Suomen Pankki
Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen Pankki · Katso lisää »
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen sota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Venäjän rupla · Katso lisää »
Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa
265x265px 263x263px 282x282px Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa tai Vaihto-, Laina- ja Talletuskonttori oli Suomen Pankin edeltäjä.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa · Katso lisää »
1808
Ei kuvausta.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja 1808 · Katso lisää »
30. marraskuuta
30.
Uusi!!: Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille ja 30. marraskuuta · Katso lisää »
