Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
198 suhteet: Aaro Hellaakoski, Absoluuttinen korkeus, Alankomaat, Ancylusjärvi, Anders Bureus, Antigua ja Barbuda, Anttola, Avokanava, Ääninen, Äärimmäisen uhanalainen laji, Äitsaari, Baltian jääjärvi, Bifurkaatio (hydrologia), Carta marina, Enonvesi (Enonkoski), Ensimmäinen Salpausselkä, Etelä-Karjalan maakunta, Etelä-Saimaa, Etelä-Saimaa (järvi), Etelä-Savon maakunta, Eurooppa, Haapavesi (Ruokolahti), Haapavesi (Saimaa), Haponlahden kanava, Harju, Haukiveden–Kallaveden alue, Haukivesi, Härskiänsaari, Hinaaja, Hurissalo, Imatra, Iso-Saimaa, Itämeri, Jaamankangas, Jäätikköjärvi, Järvi, Järvilohi, Järvisyys, Järviwiki, Joensuu, Joensuun kanava, Johan Bartram, Joutseno, Joutseno-Pulp, Kaakkois-Suomi, Kallavesi, Kanava, Karttapaikka, Kaskiviljely, Käkövesi (Ruokolahti), ..., Käyhkään kanava, Kermajärvi, Kerman kanava, Ketveleen kanava, Kiillegneissi, Kiilleliuske, Kirkkosaari (Taipalsaari), Kirkkotaipaleen kanava, Kitee, Kivisalmen kanava, Kolmas Salpausselkä, Koloveden kansallispuisto, Kotoperäisyys, Kuivaketvele, Kuivasensaari, Kukonharjun kanava, Kuopio, Kutilan kanava, Kutveleen kanava, Kuutiometri, Kyläniemi, Kymijoki, Kyrönsalmi, Kyysmänlahti, Laatokka, Laitaatsalmi, Lappeenranta, Lauritsala, Läpivirtausjärvi, Lentopommi, Leppävirran reitti, Lietvesi, Liiansaari, Linnansaaren kansallispuisto, Lintusalo, Louhivesi, Luettelo Euroopan suurimmista järvistä, Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä, Luonteri, Luusua, Maankohoaminen, Maavesi, Mannerjäätikkö, Masto, Merenkulkulaitos, Mesoliittinen kausi, Mietinsaari, Migmatiitti, Mikkeli, Moreeni, Muinais-Päijänne, Muinais-Saimaa, Naistenvesi, Neva, Nieriä, Niinikkosaari, Niinisaari (Puumala), Norppa, Nuorempi dryas, Olaus Magnus, Olavinlinna, Oravin kanava, Oravisalo, Oriveden–Pyhäselän alue, Orivesi (Saimaa), Otasalo, Paasselkä, Partalansaari, Pielinen, Pielisjoki, Pien-Saimaa, Pietari (kaupunki), Pihlajasalo, Pihlajavesi (Saimaa), Pilpan kanava, Pitkä viha, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta, Punkaharju (harju), Puruvesi, Puumalan kirkonkylä, Puumalansalmi, Pyhäselkä (järvi), Pyyvesi, Raikuun kanava, Rantaviivaparadoksi, Reunamuodostuma, Ristiina, Ristiina (kaupunginosa), Rutolan tukinsiirtolaitos, Saimaa (täsmennyssivu), Saimaan kanava, Saimaan syväväylä, Saimaannorppa, Salosaari (Ruokolahti), Salpausselät, Saukonsalo, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Siilinjärvi, Silta, Sisä-Suomen suurjärvi, Stolbovan rauha, Subneoliittinen kivikausi, Sulku, Suomen vesistöalueet, Suomen ympäristökeskus, Suomenlahti, Suomi, Suur-Saimaa, Suur-Saimaan alue, Suvasvesi, Suvorovin sotakanavat, Tainionkosken vesivoimalaitos, Taipaleen kanava, Taipalsaari, Tappuvirta, Tasanko, Telataipaleen kanava, Toinen maailmansota, Toinen Salpausselkä, Tonni, Tukki (puu), Tutjunniemi, Uitto, Ukonvesi, Unnukka, Valkealan reitti, Varkaantaipaleen kanava, Varkaus (kaupunki), Varpasalo, Varsinainen Saimaa, Vänern, Venäjä, Vesistön pääjärvi, Vesiväylä, Vihtakannan kanava, Viime jääkauden loppuvaihe, Viljakansaari, Virtaama, Voisalmi, Vuoksen vesistö, Vuoksi, Vuolteen kanava, Yövesi, Ylä-Saimaa, Yoldiameri. Laajenna indeksi (148 lisää) »
Aaro Hellaakoski
Aaro Antti Hellaakoski (vuoteen 1916 saakka Helaakoski, 22. kesäkuuta 1893 Oulu – 23. marraskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen runoilija, maantieteilijä ja maantieteen opettaja.
Uusi!!: Saimaa ja Aaro Hellaakoski · Katso lisää »
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Saimaa ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Alankomaat
Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.
Uusi!!: Saimaa ja Alankomaat · Katso lisää »
Ancylusjärvi
Ancylusjärven kattama alue noin 9 500 vuotta sitten. Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8 900–7 200 eKr.
Uusi!!: Saimaa ja Ancylusjärvi · Katso lisää »
Anders Bureus
Alkuperäinen Anders Bureuksen Pohjolan kartta vuodelta 1626 (epätarkka kuva). Nicolas Piscatorin vuonna 1630 julkaisema pienennetty versio Bureuksen kartasta (tarkka kuva). Bureuksen kartalle perustuva kaikkien aikojen ensimmäinen erillinen Suomen kartta. Kartta sisältyi Joan Blaeun vuonna 1662 Amsterdamissa julkaisemaan kartastoon ''Atlas Maior''. Kartta lienee kuitenkin alun perin tehty jo 1650-luvulla. Anders Bureus, aateloituna Bure (14. elokuuta 1571 – 4. helmikuuta 1646) oli ruotsalainen kartografi, matemaatikko ja kuninkaan korkea virkamies, jonka vuonna 1626 julkaisema suuri Pohjoismaiden kartta mullisti siihenastiset käsityksen Pohjolan ja erityisesti Suomen karttakuvasta.
Uusi!!: Saimaa ja Anders Bureus · Katso lisää »
Antigua ja Barbuda
Antigua ja Barbuda on saarivaltio Karibianmerellä.
Uusi!!: Saimaa ja Antigua ja Barbuda · Katso lisää »
Anttola
Anttola on entinen Suomen kunta Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Anttola · Katso lisää »
Avokanava
Oravin avokanava kanavasillalta nähtynä. Avokanava on kanava, jossa ei ole sulkuja.
Uusi!!: Saimaa ja Avokanava · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Saimaa ja Ääninen · Katso lisää »
Äärimmäisen uhanalainen laji
Luokka ''Äärimmäisen uhanalainen laji'' suhteessa muihin IUCN:n Punaisen listan tasoihin. Äärimmäisen uhanalainen laji on eliölaji, jonka kannan on arvioitu vähenevän 80 prosentilla seuraavan kolmen sukupolven tai kymmenen vuoden aikana.
Uusi!!: Saimaa ja Äärimmäisen uhanalainen laji · Katso lisää »
Äitsaari
Äitsaari on saari varsinaisen Saimaan kaakkoisosassa Suur-Saimaan ja Haapaveden välissä Ruokolahdella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Äitsaari · Katso lisää »
Baltian jääjärvi
Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).
Uusi!!: Saimaa ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »
Bifurkaatio (hydrologia)
Isojärveen Pomarkunjoen säännöstelypadon kautta (kuvassa). Inhottujärven toinen lasku-uoma on Noormarkunjoki. Bifurkaatio (latinan sanasta furca, "haarukka") tarkoittaa hydrologiassa joen virtauksen haaroittumista kahtaalle niin, etteivät haarat heti yhdisty, tai järven purkautumista kahta lasku-uomaa pitkin eri suuntiin niin, etteivät lasku-uomat heti yhdisty.
Uusi!!: Saimaa ja Bifurkaatio (hydrologia) · Katso lisää »
Carta marina
Carta marina. Carta marina (latinaa) oli ensimmäinen Pohjoismaita kuvaava kartta, jossa oli paikannimet ja paikkojen kuvauksia.
Uusi!!: Saimaa ja Carta marina · Katso lisää »
Enonvesi (Enonkoski)
Enonvesi on pääosin Enonkoskella sijaitseva, Saimaaseen kuuluva iso järvi Vuoksen päävesistössä Pyyveden ja Haukiveden välillä.
Uusi!!: Saimaa ja Enonvesi (Enonkoski) · Katso lisää »
Ensimmäinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Hankoniemen hiekkarantaa Hangossa. Lohjan kaupungin ylle kohoava Lohjanharju. Vesijärveltä. Ensimmäinen Salpausselkä, eli I Salpausselkä tai myös Salpausselkä I (lyh. SS I), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva eteläisin reunamuodostuma.
Uusi!!: Saimaa ja Ensimmäinen Salpausselkä · Katso lisää »
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Uusi!!: Saimaa ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Etelä-Saimaa
Etelä-Saimaa (ES) on Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Kaakon Viestinnän julkaisema seitsemän kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti.
Uusi!!: Saimaa ja Etelä-Saimaa · Katso lisää »
Etelä-Saimaa (järvi)
Etelä-Saimaa on Saimaaseen liittyvä käsite, jolla on eri merkityksiä riippuen siitä, mitä tarkoitetaan Saimaalla ja mitä osaa siitä Saimaan eteläosalla tarkoitetaan.
Uusi!!: Saimaa ja Etelä-Saimaa (järvi) · Katso lisää »
Etelä-Savon maakunta
Etelä-Savo on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Uusi!!: Saimaa ja Etelä-Savon maakunta · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Saimaa ja Eurooppa · Katso lisää »
Haapavesi (Ruokolahti)
Haapavesi on järvenosa varsinaisen Saimaan itäpuolella Ruokolahdella ja Imatralla Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Saimaa ja Haapavesi (Ruokolahti) · Katso lisää »
Haapavesi (Saimaa)
Haapavesi on noin yksitoista kilometriä pitkä järvi Savonlinnan pohjoispuolella, 75,8:n metrin korkeudella merenpinnasta.
Uusi!!: Saimaa ja Haapavesi (Saimaa) · Katso lisää »
Haponlahden kanava
Haponlahden kanavan sijainti Näkymä kanavalle Haponlahden kanava on kanava, joka kulkee Oravinkannaksen poikki.
Uusi!!: Saimaa ja Haponlahden kanava · Katso lisää »
Harju
Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.
Uusi!!: Saimaa ja Harju · Katso lisää »
Haukiveden–Kallaveden alue
Haukiveden–Kallaveden alue (vesistöaluetunnus 04.2) on Vuoksen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 9 547,36 neliökilometriä.
Uusi!!: Saimaa ja Haukiveden–Kallaveden alue · Katso lisää »
Haukivesi
Haukivesi on Vuoksen vesistöön kuuluva Saimaan selkä Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien välissä Etelä-Savossa ja Pohjois-Savon eteläisimmässä osassa (Enonkosken, Heinäveden, Joroisten, Rantasalmen, Savonlinnan ja Varkauden alueilla).
Uusi!!: Saimaa ja Haukivesi · Katso lisää »
Härskiänsaari
Härskiänsaari on saari varsinaisella Saimaalla Suur-Saimaan ja Haapaveden välisessä järvenosassa Etelä-Karjalan Ruokolahdella.
Uusi!!: Saimaa ja Härskiänsaari · Katso lisää »
Hinaaja
Kotkan Kantasatamassa. ''Heikki Peuranen'' ja halkoproomu. Entinen hinaaja-jäänmurtaja ''Achilles'' Toppilan satamassa Oulussa. Hinaaja on vesiliikenteessä käytettävä työalus.
Uusi!!: Saimaa ja Hinaaja · Katso lisää »
Hurissalo
Hurissalo on Saimaan toiseksi suurin saari, joka sijaitsee Puumalan ja Mikkelin kunnissa Etelä-Savossa eteläisen Saimaan luoteispäässä.
Uusi!!: Saimaa ja Hurissalo · Katso lisää »
Imatra
Imatra on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Saimaa ja Imatra · Katso lisää »
Iso-Saimaa
Iso-Saimaan kuuluvia vesistöjä. Iso-Saimaa on Saimaaseen liittyvä käsite, jota käytetään ilmaisemaan ”suurinta mahdollista Saimaata”.
Uusi!!: Saimaa ja Iso-Saimaa · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Saimaa ja Itämeri · Katso lisää »
Jaamankangas
Jaamankangas on viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoitettu yhteen sulautunut reunamuodostuma ja saumamuodostuma, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa Liperissä, Kontiolahdella ja Joensuussa.
Uusi!!: Saimaa ja Jaamankangas · Katso lisää »
Jäätikköjärvi
Islannin Vatnajökullilla. Rila-vuorten jäätikköjärvet Bulgariassa sijaitsevat 2100–2500 metrin korkeudessa. Jääjärvi eli jäätikköjärvi on jäätikön sulamisesta syntyvä järvi, joka on yleensä muodostunut jäätikön reunaa vasten.
Uusi!!: Saimaa ja Jäätikköjärvi · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Saimaa ja Järvi · Katso lisää »
Järvilohi
Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on lohen ekologinen muoto, joka ei tee merivaellusta, vaan viettää koko elämänsä makeassa vedessä.
Uusi!!: Saimaa ja Järvilohi · Katso lisää »
Järvisyys
Järvisyys eli järviprosentti on ympäristötieteessä suure, joka ilmaisee järvien pinta-alan osuutta vesistön valuma-alueen pinta-alasta.
Uusi!!: Saimaa ja Järvisyys · Katso lisää »
Järviwiki
Järviwiki eli nyttemmin Järvi- & meriwiki on alkujaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä wikimuotoinen verkkopalvelu, jossa on tietoja Suomen pinta-alaltaan yli yhden hehtaarin suuruisista järvistä.
Uusi!!: Saimaa ja Järviwiki · Katso lisää »
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Saimaa ja Joensuu · Katso lisää »
Joensuun kanava
Joensuun kanavan avattava silta. Tukinuittoa kanavan läpi vuonna 2009. Joensuun kanava on sulkukanava, joka sijaitsee Pielisjoella Joensuun kaupungin keskustassa Siltakadun kohdalla.
Uusi!!: Saimaa ja Joensuun kanava · Katso lisää »
Johan Bartram
Bartramin maalaus Sitkan satamasta Johan Joakim Bartram (30. elokuuta 1809 Viipuri – 13. helmikuuta 1865 Elimäki) oli suomalainen sotilas, merenkävijä, tutkimusmatkailija ja kartoittaja.
Uusi!!: Saimaa ja Johan Bartram · Katso lisää »
Joutseno
Joutseno on entinen Suomen kaupunki.
Uusi!!: Saimaa ja Joutseno · Katso lisää »
Joutseno-Pulp
Joutsenon sellutehdas Joutseno-Pulp Oy oli vuosina 1951–1997 toiminut Kaukas Oy:n ja Rauma-Repola Oy:n omistama selluloosaa valmistanut metsäteollisuusyhtiö.
Uusi!!: Saimaa ja Joutseno-Pulp · Katso lisää »
Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomi on entisen Etelä-Suomen läänin itäosassa tätä edeltänyttä Kymen lääniä vastaava alue.
Uusi!!: Saimaa ja Kaakkois-Suomi · Katso lisää »
Kallavesi
Kallavesi on Pohjois-Savossa Siilinjärvellä, Kuopiossa ja Leppävirralla sijaitseva järvi.
Uusi!!: Saimaa ja Kallavesi · Katso lisää »
Kanava
Yhdysvaltalainen lentotukialus USS America Suezin kanavassa vuonna 1981. Panaman kanavatyömaa Culebran leikkauksella vuonna 1907. Kanava avattiin liikenteelle 1914. Kanava on keinotekoinen, vesiliikennettä tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma.
Uusi!!: Saimaa ja Kanava · Katso lisää »
Karttapaikka
Karttapaikka on Maanmittauslaitoksen maksuton karttapalvelu.
Uusi!!: Saimaa ja Karttapaikka · Katso lisää »
Kaskiviljely
Kaskenpolttoa Enossa vuonna 1893. Pohjois-Savossa. Kaskiviljely on alkukantainen maanviljelytekniikka, jota käytetään metsäisillä alueilla, mutta sen merkitys on nykyään hyvin pieni kehittyneempien maanviljelytekniikoiden korvattua sen.
Uusi!!: Saimaa ja Kaskiviljely · Katso lisää »
Käkövesi (Ruokolahti)
Käkövesi on lahti varsinaisessa Saimaan itäosassa Etelä-Karjalan Ruokolahdella ja Etelä-Savon Puumalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Käkövesi (Ruokolahti) · Katso lisää »
Käyhkään kanava
Käyhkään kanava on 350 m pitkä kanava Ruokolahdella.
Uusi!!: Saimaa ja Käyhkään kanava · Katso lisää »
Kermajärvi
Kermajärvi on Suomen 53.
Uusi!!: Saimaa ja Kermajärvi · Katso lisää »
Kerman kanava
Kanavan yläsatama ja odotuslaituri. Taustalla sulkumestarin entinen asuinrakennus. Sulutuksesta lähteviä, Kermajärven suunnasta Savonlinnaan päin matkalla olevia veneitä ja kanavan ylittävä kääntösilta. Kerman kanava on yksisulkuinen, 250 metriä pitkä kanava Heinäveden kunnassa Pohjois-Karjalassa Kermankosken vieressä.
Uusi!!: Saimaa ja Kerman kanava · Katso lisää »
Ketveleen kanava
Ketveleen kanava on Rantasalmella sijaitseva kanava, joka valmistui 1997.
Uusi!!: Saimaa ja Ketveleen kanava · Katso lisää »
Kiillegneissi
Kiillegneissi on eräs yleinen gneissin tyyppi.
Uusi!!: Saimaa ja Kiillegneissi · Katso lisää »
Kiilleliuske
Kiilleliuske on metamorfinen, väriltään harmahtava ja yleisesti tummahko liuskekivilaji.
Uusi!!: Saimaa ja Kiilleliuske · Katso lisää »
Kirkkosaari (Taipalsaari)
Kirkkosaari on saari varsinaisella Saimaalla Pien-Saimaan vesistöalueella Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Kirkkosaari (Taipalsaari) · Katso lisää »
Kirkkotaipaleen kanava
Kirkkotaipaleen kanava Kirkkotaipaleen kanava sijaitsee Etelä-Savossa Ristiinassa Yöveden ja Louhiveden välisellä väylällä.
Uusi!!: Saimaa ja Kirkkotaipaleen kanava · Katso lisää »
Kitee
Kitee on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Saimaa ja Kitee · Katso lisää »
Kivisalmen kanava
Kivisalmen kanava on Rääkkylän Oravisalossa Joensuuhun johtavalla väylällä sijaitseva kaksiosainen avokanava joka rakennettiin alun perin 1908–1910 ja uusittiin 1972.
Uusi!!: Saimaa ja Kivisalmen kanava · Katso lisää »
Kolmas Salpausselkä
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Kivistä päätemoreeniä Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Kiikalannummella Kolmannella Salpausselällä Somerniemen Kaskiston Väärijärven pohjoispuolella. Kolmas Salpausselkä, eli III Salpausselkä tai myös Salpausselkä III (lyh. SS III), on viime jääkauden loppuvaiheessa noin 11 400–11 300 vuotta sitten preboreaalisella kaudella syntynyt Salpausselkiin kuuluva läntisin reunamuodostuma.
Uusi!!: Saimaa ja Kolmas Salpausselkä · Katso lisää »
Koloveden kansallispuisto
Kolovesi on kansallispuisto Enonkosken ja Heinäveden kuntien ja Savonlinnan kaupungin alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.
Uusi!!: Saimaa ja Koloveden kansallispuisto · Katso lisää »
Kotoperäisyys
Galápagossaarten kotoperäinen haukkalaji, galapagosinhiirihaukka. Kotoperäinen eli endeeminen eliölaji tai muu taksoni esiintyy vain jollakin tietyllä, rajatulla ja suhteellisen suppealla maantieteellisellä alueella, jolla se on isolaation seurauksena kehittynyt ja jonka olosuhteisiin se on sopeutunut.
Uusi!!: Saimaa ja Kotoperäisyys · Katso lisää »
Kuivaketvele
Kuivaketvele on saari ja taajama varsinaisella Saimaan Pien-Saimaalla Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Kuivaketvele · Katso lisää »
Kuivasensaari
Kuivasensaari, tai myös Kuivainen, on saari varsinaisen Saimaalla Suur-Saimaan luoteispuolella Savitaipaleella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Kuivasensaari · Katso lisää »
Kukonharjun kanava
Kukonharjun kanava Kukonharjun kanava on kanava Puumalan ja Ruokolahden rajalla.
Uusi!!: Saimaa ja Kukonharjun kanava · Katso lisää »
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Uusi!!: Saimaa ja Kuopio · Katso lisää »
Kutilan kanava
Kutilan kanava on kanavahanke Taipalsaarella.
Uusi!!: Saimaa ja Kutilan kanava · Katso lisää »
Kutveleen kanava
Kutveleen kanava Kyäniemen lossi Kutvele on avokanava Saimaalla Ruokolahden ja Taipalsaaren rajalla Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Kutveleen kanava · Katso lisää »
Kuutiometri
Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.
Uusi!!: Saimaa ja Kuutiometri · Katso lisää »
Kyläniemi
Etelärannan jyrkät ja paahteiset rinteet ja näkymä Suur-Saimaalle. Etelärantaan laskee jyrkät portaat. Etelärannat ovat vedenhuuhtomaa toisen Salpausselän kivikkoa. Salpalinjan ilmatorjunta-aseman jäännökset. Hentulassa kalasataman aluksia. Kyläniemi on saari tai 1700-luvun lopulla rakennetun kanavan mantereesta erottama niemi keskellä varsinaisen Saimaan Suur-Saimaata Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Kyläniemi · Katso lisää »
Kymijoki
Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Saimaa ja Kymijoki · Katso lisää »
Kyrönsalmi
Kyrönsalmi kuvattuna rautatiesillalta. Vanhempi maantiesilta auki. Kuivalastialus ''Vekara'' Linnansalmessa. Kyrönsalmi on Savonlinnan keskustan läpi virtaava vesiväylä Haapavedestä Pihlajaveteen.
Uusi!!: Saimaa ja Kyrönsalmi · Katso lisää »
Kyysmänlahti
Kyysmänlahti on lahti varsinaisessa Saimaan itäosassa Etelä-Karjalan Ruokolahdella.
Uusi!!: Saimaa ja Kyysmänlahti · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Saimaa ja Laatokka · Katso lisää »
Laitaatsalmi
Laitaatsalmi on lännestä lukien ensimmäinen Savonlinnan kaupungin kolmesta salmesta.
Uusi!!: Saimaa ja Laitaatsalmi · Katso lisää »
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Uusi!!: Saimaa ja Lappeenranta · Katso lisää »
Lauritsala
Lauritsala on entinen Suomen kauppala.
Uusi!!: Saimaa ja Lauritsala · Katso lisää »
Läpivirtausjärvi
Läpivirtausjärvi on järvi, johon virtaa muualta paljon pinta- ja pohjavettä ja josta poistuu paljon pinta- ja pohjavettä.
Uusi!!: Saimaa ja Läpivirtausjärvi · Katso lisää »
Lentopommi
SC250-lentopommi Lentopommi on lentokoneesta, ilmalaivasta tai helikopterista pudotettava räjähde, joka laukeaa yleensä osuttuaan maahan tai pienellä viivellä sen jälkeen.
Uusi!!: Saimaa ja Lentopommi · Katso lisää »
Leppävirran reitti
Leppävirran reitti on läntisempi niistä kahdesta vesireitistä, joiden kautta Kallaveden reitti laskee Haukiveteen.
Uusi!!: Saimaa ja Leppävirran reitti · Katso lisää »
Lietvesi
Lietvesi on järvenosa varsinaisen Saimaan pohjoispäässä Puumalassa ja Juvalla Etelä-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Saimaa ja Lietvesi · Katso lisää »
Liiansaari
Liiansaari on saari varsinaisella Saimaalla Yöveden järvenosassa Mikkelin Ristiinassa Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Liiansaari · Katso lisää »
Linnansaaren kansallispuisto
Linnansaaren kansallispuisto on vuonna 1956 perustettu kansallispuisto Saimaalla.
Uusi!!: Saimaa ja Linnansaaren kansallispuisto · Katso lisää »
Lintusalo
Lintusalo on saari varsinaisella Saimaalla Lietveden ja Suur-Saimaan välissä Puumalassa Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Lintusalo · Katso lisää »
Louhivesi
Louhivesi on järvenosa varsinaisen Saimaan luoteispäässä Mikkelin kaupungin ja Anttolan alueella Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Louhivesi · Katso lisää »
Luettelo Euroopan suurimmista järvistä
Tämä on luettelo Euroopan suurimmista järvistä.
Uusi!!: Saimaa ja Luettelo Euroopan suurimmista järvistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä
Suomen korkeussuhdekartta. Tämä on luettelo Suomen pinta-aloiltaan sadasta suurimmasta järvestä.
Uusi!!: Saimaa ja Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä · Katso lisää »
Luonteri
Luonteri on järvenosa varsinaisen Saimaan pohjoispäässä Juvalla ja Mikkelin Anttolassa Etelä-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Saimaa ja Luonteri · Katso lisää »
Luusua
Luusua on järven laskukohta, josta järven lasku-uomana oleva joki saa alkunsa eli joen niska.
Uusi!!: Saimaa ja Luusua · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Saimaa ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Maavesi
Maaveden muodostaa kaikki se maanpinnan alapuolinen vesi, joka ei kuitenkaan ole pohjavettä.
Uusi!!: Saimaa ja Maavesi · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Saimaa ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Masto
Tiirismaan televisio- ja radiomasto. Masto on tukirakenne, jonka avulla esimerkiksi antenni voidaan saada korkeammalle (radiomasto, antennimasto).
Uusi!!: Saimaa ja Masto · Katso lisää »
Merenkulkulaitos
Meritaito Oy:n työvene Vaasan edustalla. Merenkulkulaitos (lyhenne MKL; vuoteen 1998 Merenkulkuhallitus, lyhenne MKH) oli vuosina 1917–2009 toiminut Suomen valtion keskusvirasto ja viranomainen, jonka tehtävänä oli vastata merenkulun turvallisuudesta, talvimerenkulun avustamisesta, väylänpidosta, meriliikenteen ohjauksesta ja luotsauksesta sekä merikartoituksesta ja yhteysaluspalveluista.
Uusi!!: Saimaa ja Merenkulkulaitos · Katso lisää »
Mesoliittinen kausi
Mesoliittisen asumuksen rekonstruktio Irlannissa. Mesoliittinen kausi (keskimmäinen kivikausi, kreikan mesos keski, lithos kivi) on Euraasian esihistorian vaihe, joka ajoittuu paleoliittisen ja neoliittisen kivikauden väliin noin vuosille 9600 eaa.
Uusi!!: Saimaa ja Mesoliittinen kausi · Katso lisää »
Mietinsaari
Mietinsaari on saari varsinaisella Saimaalla Suur-Saimaan järvenosassa Etelä-Karjalan Ruokolahdella.
Uusi!!: Saimaa ja Mietinsaari · Katso lisää »
Migmatiitti
Migmatiittia Migmatiitti eli seoskivi on metamorfinen kivilaji, joka koostuu vähintään kahdesta kivilajista, useimmiten vanhemmasta gneissistä ja nuoremmasta graniitista.
Uusi!!: Saimaa ja Migmatiitti · Katso lisää »
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
Uusi!!: Saimaa ja Mikkeli · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Saimaa ja Moreeni · Katso lisää »
Muinais-Päijänne
Muinais-Päijänne tarkoittaa Päijännettä muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina, ennen sen historiallisia aikoja.
Uusi!!: Saimaa ja Muinais-Päijänne · Katso lisää »
Muinais-Saimaa
Muinais-Saimaa tarkoittaa Saimaata muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina ja ennen historiallista aikaa.
Uusi!!: Saimaa ja Muinais-Saimaa · Katso lisää »
Naistenvesi
Naistenvesi on lahti varsinaisessa Saimaan itäosassa Etelä-Savon Puumalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Naistenvesi · Katso lisää »
Neva
Neva tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Saimaa ja Neva · Katso lisää »
Nieriä
Nieriä eli rautu (Salvelinus alpinus) on lohien (Salmonidae) heimoon kuuluva kylmissä vesissä elävä kalalaji.
Uusi!!: Saimaa ja Nieriä · Katso lisää »
Niinikkosaari
Niinikkosaari on Oriveden saari Liperissä.
Uusi!!: Saimaa ja Niinikkosaari · Katso lisää »
Niinisaari (Puumala)
Niinisaari on saari varsinaisella Saimaalla ja kylä Puumalassa Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Niinisaari (Puumala) · Katso lisää »
Norppa
Norppa eli kiehkuraishylje (Pusa hispida, aiemmin Phoca hispida) on suhteellisen pienikokoinen hyljelaji, joka elää pohjoisilla alueilla ja lisääntyy jäällä.
Uusi!!: Saimaa ja Norppa · Katso lisää »
Nuorempi dryas
Nuorempi dryaskausi oli viime jääkauden loppuvaiheen aikainen kylmä jakso, joka alkoi noin 12 800 kalenterivuotta sitten ja kesti noin 1 300 vuotta.
Uusi!!: Saimaa ja Nuorempi dryas · Katso lisää »
Olaus Magnus
Olaus Magnus Gothus (Magni, lat. suuri, lokakuu 1490 Itä-Götanmaa – 1. elokuuta 1557 Rooma) oli varhainen ruotsalainen historioitsija, kirjailija ja kartografi sekä Strängnäsin tuomiorovasti.
Uusi!!: Saimaa ja Olaus Magnus · Katso lisää »
Olavinlinna
Olavinlinna kuvattuna Tallisaaresta vuonna 2015. Olavinlinna on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa.
Uusi!!: Saimaa ja Olavinlinna · Katso lisää »
Oravin kanava
Oravin kanava kanavasillalta nähtynä. Oravin kanava sijaitsee Saimaan vesistössä Oravintaipaleen kannaksella Haukiveden ja Joutenveden välillä Savonlinna–Joensuu-väylällä.
Uusi!!: Saimaa ja Oravin kanava · Katso lisää »
Oravisalo
Oravisalo on saari Rääkkylän kunnassa, Itä-Suomessa.
Uusi!!: Saimaa ja Oravisalo · Katso lisää »
Oriveden–Pyhäselän alue
Oriveden–Pyhäselän alue (vesistöaluetunnus 04.3) on Vuoksen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 5 951,21 neliökilometriä, ja josta 5 736,52 neliökilometriä kuuluu Suomen puolelle ja 214,69 kuuluu Venäjän puolelle.
Uusi!!: Saimaa ja Oriveden–Pyhäselän alue · Katso lisää »
Orivesi (Saimaa)
Orivesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Saimaaseen luettava järvenosa Liperin, Rääkkylän ja Kiteen alueilla Pohjois-Karjalassa ja Savonlinnan alueella Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Orivesi (Saimaa) · Katso lisää »
Otasalo
Otasalo eli Kiljulansalo on saari varsinaisella Saimaalla Ruokoveden ja Suur-Saimaan välissä Puumalassa Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Otasalo · Katso lisää »
Paasselkä
Paasselkä on Saimaan Oriveden eteläosassa sijaitseva läpimitaltaan yli 10-kilometrinen soikea järviallas ja meteoriittikraatteri.
Uusi!!: Saimaa ja Paasselkä · Katso lisää »
Partalansaari
Partalansaari on Saimaalla, pääosin Sulkavan ja pieneltä osin myös Puumalan kuntien alueella sijaitseva saari.
Uusi!!: Saimaa ja Partalansaari · Katso lisää »
Pielinen
Pielinen (joskus myös Pielisjärvi) on Pielisen reitin keskusjärvi Vuoksen vesistössä Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Joensuun alueilla Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Pielinen · Katso lisää »
Pielisjoki
Vetouistelun SM-kisojen 2007 veneet saapumassa maaliin Pielisjokea pitkin Joensuun matkustajasatamaan. Pielisjoki on Vuoksen vesistön Pielisen reittiin kuuluva virta ja suurin Saimaaseen virtaava joki.
Uusi!!: Saimaa ja Pielisjoki · Katso lisää »
Pien-Saimaa
Lappeenrannan satama Pien-Saimaa on Saimaan eteläisin järvenosa, joka sijaitsee Lappeenrannan kaupunkialueen edustalla pääsiassa Lappeenrannan ja Taipalsaaren kunnissa ja vähäisessä määrin myös Savitaipaleen ja Lemin kunnissa.
Uusi!!: Saimaa ja Pien-Saimaa · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Saimaa ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pihlajasalo
Pihlajasalo on saari varsinaisella Saimaalla Luonterin järvenosassa Mikkelin Anttolassa ja Juvalla Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Pihlajasalo · Katso lisää »
Pihlajavesi (Saimaa)
Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Pihlajavesi (Saimaa) · Katso lisää »
Pilpan kanava
Pilpan kanava vuonna 2013. Pilpan kanava kartalla. Pilpan kanava sijaitsee Heinävedellä Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Pilpan kanava · Katso lisää »
Pitkä viha
Pitkä viha on Ruotsin ja Venäjän vuosina 1570–1595 käymä sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan.
Uusi!!: Saimaa ja Pitkä viha · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Uusi!!: Saimaa ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Pohjois-Savon maakunta
Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax, vuoteen 1998 Savon maakunta) on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Uusi!!: Saimaa ja Pohjois-Savon maakunta · Katso lisää »
Punkaharju (harju)
Punkaharju on harju Savonlinnassa entisen Punkaharjun kunnan alueella Etelä-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Saimaa ja Punkaharju (harju) · Katso lisää »
Puruvesi
Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla.
Uusi!!: Saimaa ja Puruvesi · Katso lisää »
Puumalan kirkonkylä
Puumalan kirkko. Puumalan kirkonkylää halkoo kantatie 62. Puumalan kirkonkylä on taajama ja Puumalan kunnan hallinnollinen keskus.
Uusi!!: Saimaa ja Puumalan kirkonkylä · Katso lisää »
Puumalansalmi
Puumalansalmi on salmi Saimaassa, Puumalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Puumalansalmi · Katso lisää »
Pyhäselkä (järvi)
Latuviitta Pyhäselällä Joensuun edustan suositun hiihtoreitin varrella. Pyhäselkä on Pohjois-Karjalassa Joensuussa, Liperissä ja Rääkkylässä sijaitseva järvenosa, joka on osa Saimaata.
Uusi!!: Saimaa ja Pyhäselkä (järvi) · Katso lisää »
Pyyvesi
Pyyvesi on Etelä-Savossa Savonlinnassa ja Enonkoskella sijaitseva Saimaan järvenosa, joka jää Hanhivirran ja Savonrannan väliin.
Uusi!!: Saimaa ja Pyyvesi · Katso lisää »
Raikuun kanava
Raikuun kanava Raikuun kanavan sijaintiRaikuun kanava on avokanava, joka sijaitsee Saimaalla, Puruveden ja Oriveden Paasselän välillä, Savonlinnan kaupungissa, entisen Kerimäen kunnan alueella.
Uusi!!: Saimaa ja Raikuun kanava · Katso lisää »
Rantaviivaparadoksi
Rantaviivaparadoksi on rantaviivojen pituutta koskeva epäintuitiivinen havainto, jonka mukaan rantaviivalla ei ole yksikäsitteistä mitattavissa olevaa pituutta: pituus riippuu mittaustarkkuudesta.
Uusi!!: Saimaa ja Rantaviivaparadoksi · Katso lisää »
Reunamuodostuma
Kolmannen Salpausselän vanhoja reunamuodostumaa Somerolla. Baffininsaarella Kanadassa. Islannista. Reunamuodostuma eli reunamoreenimuodostuma on sekä reunamoreeneja että jäätikköjokimuodostumien lajittunutta maa-ainesta sisältävä maaston kohomuoto.
Uusi!!: Saimaa ja Reunamuodostuma · Katso lisää »
Ristiina
Martan baarin terassi alkukesän päivänä. Astuvansalmen Kalliomaalauksissa. Ristiina on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Saimaa ja Ristiina · Katso lisää »
Ristiina (kaupunginosa)
Ristiina on Mikkelin 60.
Uusi!!: Saimaa ja Ristiina (kaupunginosa) · Katso lisää »
Rutolan tukinsiirtolaitos
Rutolan ylivientilaitoksen raunioita Myllylammen rannalla. Rutolan tukinsiirtolaitos toimi 1892–1963 Lappeenrannan Rutolassa.
Uusi!!: Saimaa ja Rutolan tukinsiirtolaitos · Katso lisää »
Saimaa (täsmennyssivu)
Saimaa tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Saimaa ja Saimaa (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Saimaan kanava
Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.
Uusi!!: Saimaa ja Saimaan kanava · Katso lisää »
Saimaan syväväylä
Saimaan syväväylä on laivaväylästö Saimaalla, jota pitkin pääsee Ristiinaan, Savonlinnaan, Kiteelle, Joensuuhun ja Varkauteen.
Uusi!!: Saimaa ja Saimaan syväväylä · Katso lisää »
Saimaannorppa
Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis, vanh. Phoca hispida saimensis) on norpan alalaji, jota tavataan vain Suomessa, Saimaan järvialtaassa.
Uusi!!: Saimaa ja Saimaannorppa · Katso lisää »
Salosaari (Ruokolahti)
Salosaari on saari varsinaisen Saimaan kaakkoisosassa Suur-Saimaan ja Haapaveden välissä Ruokolahdella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Salosaari (Ruokolahti) · Katso lisää »
Salpausselät
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.
Uusi!!: Saimaa ja Salpausselät · Katso lisää »
Saukonsalo
Saukonsalo on saari varsinaisella Saimaalla Luonterin järvenosassa Mikkelin Anttolassa Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Saukonsalo · Katso lisää »
Savitaipale
Savitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Saimaa ja Savitaipale · Katso lisää »
Savonlinna
Savonlinna on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Saimaa ja Savonlinna · Katso lisää »
Savonranta
Savonranta on Etelä-Savon maakunnan Savonlinnan kaupungin itäosissa sijaitseva pitäjä.
Uusi!!: Saimaa ja Savonranta · Katso lisää »
Siilinjärvi
Siilinjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa, 24 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen.
Uusi!!: Saimaa ja Siilinjärvi · Katso lisää »
Silta
Vuosaaren metrosillalla. Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulun tai materiaalin kuljetuksen jonkin esteen tai esteiden yli sallien myös kulun itsensä ali.
Uusi!!: Saimaa ja Silta · Katso lisää »
Sisä-Suomen suurjärvi
Suursaimaa ja Muinaispäijänne 6000 vuotta sitten Sisä-Suomen suurjärvi (myös Keski-Suomen Suurjärvi tai Suurjärvi) on muinainen suurjärvi kivikaudella noin 5100−4900 eaa.
Uusi!!: Saimaa ja Sisä-Suomen suurjärvi · Katso lisää »
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Uusi!!: Saimaa ja Stolbovan rauha · Katso lisää »
Subneoliittinen kivikausi
Varhaisneoliittinen- eli subneoliittinen kulttuuri tarkoittaa arkeologiassa kivikautista kulttuuria, joka on omaksunut jo eräitä neoliittisen kulttuurin määritelmään kuuluvia piirteitä, mutta ei kaikkia.
Uusi!!: Saimaa ja Subneoliittinen kivikausi · Katso lisää »
Sulku
Tyypillinen sulku. Kuvan sulku yhdistää Leniwka- ja Nogatjoet Puolassa. Sulku on vesiväylillä käytettävä laite, jonka avulla vesiliikennettä nostetaan tai lasketaan kahden eri korkeudella olevan vesistön välillä.
Uusi!!: Saimaa ja Sulku · Katso lisää »
Suomen vesistöalueet
Suomen vesistöalueet, tai lyhyemmin Suomen vesistöt, ovat ne valuma-alueet, jotka ovat osittain tai kokonaan Suomen alueella.
Uusi!!: Saimaa ja Suomen vesistöalueet · Katso lisää »
Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus (lyhenne Syke,, engl. Finnish Environment Institute) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka huolehtii myös eräistä valtakunnallisista viranomaistehtävistä.
Uusi!!: Saimaa ja Suomen ympäristökeskus · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Saimaa ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Saimaa ja Suomi · Katso lisää »
Suur-Saimaa
Suur-Saimaa on Saimaan yhteydessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan ainakin kahta eri vesialuetta.
Uusi!!: Saimaa ja Suur-Saimaa · Katso lisää »
Suur-Saimaan alue
Suur-Saimaan alue (vesistöaluetunnus 04.1) on Vuoksen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 17 925,41 neliökilometriä, ja josta 11 233,49 neliökilometriä kuuluu Suomen puolelle ja 6 691,92 kuuluu Venäjän puolelle.
Uusi!!: Saimaa ja Suur-Saimaan alue · Katso lisää »
Suvasvesi
Suvasvesi ja kraatterit. Suvasvesi on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi entisessä Itä-Suomen läänissä Pohjois-Savon maakunnassa Kuopion ja Leppävirran alueella.
Uusi!!: Saimaa ja Suvasvesi · Katso lisää »
Suvorovin sotakanavat
Suvorovin sotakanavat sekä Ruotsin ja Venäjän vuoden 1743 raja Saimaalla Suvorovin sotakanavat (Suvorovin kanavat) ovat neljä Puumalassa, Ruokolahdella ja Sulkavalla sijaitsevaa vuosina 1791–1798 rakennettua avokanavaa.
Uusi!!: Saimaa ja Suvorovin sotakanavat · Katso lisää »
Tainionkosken vesivoimalaitos
Tainionkosken vesivoimalaitos on vesivoimalaitos Tainionkoskessa Imatralla, Vuoksen yläjuoksulla.
Uusi!!: Saimaa ja Tainionkosken vesivoimalaitos · Katso lisää »
Taipaleen kanava
Taipaleen kanava vuonna 2013. Taipaleen kanava on puoli kilometriä pitkä sulkukanava Varkaudessa, Unnukan ja Haukiveden Siitinselän välillä.
Uusi!!: Saimaa ja Taipaleen kanava · Katso lisää »
Taipalsaari
Taipalsaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, 15 km Lappeenrannasta pohjoiseen.
Uusi!!: Saimaa ja Taipalsaari · Katso lisää »
Tappuvirta
Tappuvirtaa Varkauden puoleiselta lossirannalta nähtynä. Tappuvirta on noin 400 metriä leveä salmi Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien rajalla.
Uusi!!: Saimaa ja Tappuvirta · Katso lisää »
Tasanko
Oglala National Grassland Nebraskan luoteiskulmassa Yhdysvalloissa. Tasanko on laaja, suhteellisen yhtenäinen tasainen alue.
Uusi!!: Saimaa ja Tasanko · Katso lisää »
Telataipaleen kanava
Telataipaleen kanava karttapiirroksessa 1790-luvulla. Matala silta estää kanavassa liikennöinnin. Telataipaleen kanava on avokanava Saimaan Pihlajavedellä.
Uusi!!: Saimaa ja Telataipaleen kanava · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Saimaa ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Toinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Kyläniemen etelärinteeltä kohti eteläistä Suur-Saimaata. Toinen Salpausselkä, eli II Salpausselkä tai myös Salpausselkä II (lyh. SS II), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 11 790–11 590 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva reunamuodostuma.
Uusi!!: Saimaa ja Toinen Salpausselkä · Katso lisää »
Tonni
Tonni (tunnus t, Suomessa lyhenteenä käytössä myös tn) on massan (arkikielessä ”painon”) lisäyksikkö SI-järjestelmässä.
Uusi!!: Saimaa ja Tonni · Katso lisää »
Tukki (puu)
Tukinuittoa Venäjällä. Valokuva vuosilta 1905-1915. Tukki tarkoittaa puun rungosta katkaistua, sahaukseen kelpaavaa osaa, joka on yleensä vähintään 3,1 metrin pituinen ja latvaläpimitaltaan vähintään 15 senttimetriä.
Uusi!!: Saimaa ja Tukki (puu) · Katso lisää »
Tutjunniemi
Saariston satamaa Tutjunniemessä. Tutjunniemi eli Tutju on kylä Liperin kunnan kaakkoiskulmalla.
Uusi!!: Saimaa ja Tutjunniemi · Katso lisää »
Uitto
Tukinuittoa Joensuun kanavan läpi vuonna 2009. Uitto on tapa kuljettaa puutavaraa, pääasiallisesti tukkipuita, vesitse.
Uusi!!: Saimaa ja Uitto · Katso lisää »
Ukonvesi
Ukonvesi on Etelä-Savossa Mikkelissä sijaitseva eteläisen Saimaan järvenosa.
Uusi!!: Saimaa ja Ukonvesi · Katso lisää »
Unnukka
Unnukka (joskus myös Unnukanjärvi) on Vuoksen vesistön Leppävirran reittiin kuuluva järvi Leppävirran ja Varkauden alueilla Pohjois-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Unnukka · Katso lisää »
Valkealan reitti
Valkealan reitti, Väliväylä, Kivijärven reitti tai Lakanvirta on vesistöreitti Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä.
Uusi!!: Saimaa ja Valkealan reitti · Katso lisää »
Varkaantaipaleen kanava
Varkaantaipaleen kanava sillalta nähtynä. Varkaantaipaleen kanava. Varkaantaipaleen kanava on avokanava,WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 149, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4 joka sijaitsee Etelä-Savossa Ristiinassa Yöveden ja Louhiveden välisellä väylällä.
Uusi!!: Saimaa ja Varkaantaipaleen kanava · Katso lisää »
Varkaus (kaupunki)
Varkaus (ennen vuotta 1929 Warkaus) on Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa.
Uusi!!: Saimaa ja Varkaus (kaupunki) · Katso lisää »
Varpasalo
Varpasalo on saari Rääkkylän kunnassa, Itä-Suomessa.
Uusi!!: Saimaa ja Varpasalo · Katso lisää »
Varsinainen Saimaa
Sahataan avantoa puoli metriä paksuun jäähän. Näkymä Imatran kylpylästä. Saimaa sopii hyvin melomiseen. Kivikkoa ja silokallioista rantaa Pien-Saimaalla. Lietveden tuulinen taival. Varsinainen Saimaa (järvinumero 04.112.1.001), jolla tarkoitetaan tässä vesistöviranomaisten rajaamaa Saimaan eteläisintä osaa, sijaitsee Imatran, Lappeenrannan, Savitaipaleen, Ristiinan ja Puumalan taajamien välisellä alueella Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Tämä on vesialueen vesistöllisesti tekninen rajaus, joka on samalla eräs Saimaan tilastollinen yksikkö. Suurjärvenä Saimaa muodostaa Vuoksen vesistön (vesistöaluetunnus 04) pääjärvenä sen keskeisen osan ja varsinainen Saimaa kerää kaikki yläjuoksulta siihen laskevat vedet Puumalansalmen ja monien muiden tulouomien kautta itseensä. Nämä vedet virtaavat edelleen etelään ja kaakkoon päin Imatralle laskien lopuksi Vuoksen kautta Laatokkaan. Saimaa-nimeä käytetään, harvinaista kyllä, suurjärven eri osista siihen erilaisia attribuutteja liittäen. Lisäksi samoilla vesialueilla saattaa olla sellaisia nimiä, jotka ovat käytössä muillakin Saimaaseen kuuluvilla vesialueilla. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Suur-Saimaa, Iso-Saimaa, Pien-Saimaa, Etelä-Saimaa, Ylä-Saimaa ja Ala-Saimaa. Saimaa-nimeä käytetään eniten suurjärven eteläisestä osasta, joka on ollut vanhastaan Saimaan tunnetuin osa. Muualla järvenosilla on Saimaa-identiteetti heikompaa ja kauempana pohjoisessa käytetään Saimaan järvenosista lähinnä omia erityisnimiä kuten esimerkiksi Orivesi ja Puruvesi. Varsinainen Saimaa ei ole järvenosan maantieteellinen tai vesistöhallinnollinen nimitys. Jotta hakusanalla ”Saimaa” voidaan avata koko järvialuetta käsittelevä artikkeli, täytyy tästä järvenosasta, jota paikalliset kutsuvat myös Saimaaksi, käyttää eri hakusanaa, eli Varsinainen Saimaa.
Uusi!!: Saimaa ja Varsinainen Saimaa · Katso lisää »
Vänern
Vänern (aik.) on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Götajoen vesistön pääjärvi.
Uusi!!: Saimaa ja Vänern · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Saimaa ja Venäjä · Katso lisää »
Vesistön pääjärvi
Vesistön pääjärvi eli keskusjärvi on järvi, josta vesistön vedet laskevat laskujoen kautta mereen.
Uusi!!: Saimaa ja Vesistön pääjärvi · Katso lisää »
Vesiväylä
Proomuja Mittelland-kanavalla lähellä Mindeniä, Saksassa. Vesiväylä tarkoittaa sellaista vesistössä olevaa reittiä, joka mahdollistaa vesiliikenteen harjoittamisen.
Uusi!!: Saimaa ja Vesiväylä · Katso lisää »
Vihtakannan kanava
Vihtakannan kanava on 1000 metriä pitkä vuonna 1968 valmistunut avokanava Savonlinnassa entisen Savonrannan kunnan alueella.
Uusi!!: Saimaa ja Vihtakannan kanava · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Saimaa ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Viljakansaari
Viljakansaari on suuri noin 20 km pitkä saari Pihlajavedessä Puumalassa.
Uusi!!: Saimaa ja Viljakansaari · Katso lisää »
Virtaama
Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.
Uusi!!: Saimaa ja Virtaama · Katso lisää »
Voisalmi
Voisalmi on Lappeenrannan kaupunginosa Tyysterniemen pohjoispuolella.
Uusi!!: Saimaa ja Voisalmi · Katso lisää »
Vuoksen vesistö
Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa.
Uusi!!: Saimaa ja Vuoksen vesistö · Katso lisää »
Vuoksi
Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Saimaa ja Vuoksi · Katso lisää »
Vuolteen kanava
Vuolteen kanava on Vuolteensalmessa Yöveden ja Louhiveden välisellä väylällä sijaitseva avokanava.
Uusi!!: Saimaa ja Vuolteen kanava · Katso lisää »
Yövesi
Yövesi on järvenosa varsinaisen Saimaan luoteispäässä Mikkelin kaupungin ja Puumalan kunnan alueella Etelä-Savossa.
Uusi!!: Saimaa ja Yövesi · Katso lisää »
Ylä-Saimaa
Ylä-Saimaa on harvoin esiintyvä Saimaaseen liittyvä käsite, jolla voidaan tarkoittaa järven yläjuoksulla sijaitsevia Suur-Saimaaseen kuuluvia vesistöjä.
Uusi!!: Saimaa ja Ylä-Saimaa · Katso lisää »
Yoldiameri
Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.
Uusi!!: Saimaa ja Yoldiameri · Katso lisää »
