Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
52 suhteet: Aateli, Aftonbladet, Andreas Norlén, Äänioikeus, Kaarle XIV Juhana, Kaksikamarijärjestelmä, Kansalaisuus, Keskustapuolue (Ruotsi), Koronaviruspandemia Ruotsissa, Kristerssonin hallitus, Kristillisdemokraatit (Ruotsi), Kristillisdemokratia, Kunnanvaltuusto, Liberaalikonservatismi, Liberaalit (Ruotsi), Liberalismi, Louis De Geer (1818–1896), Luettelo Ruotsin puolueista, Maltillinen kokoomus, Oikeistopopulismi, Oskar I, Papisto, Poliittinen keskusta, Porvaristo, Ranskan suuri vallankumous, Riikintaaleri, Ruotsi, Ruotsidemokraatit, Ruotsin alueet, Ruotsin ritarihuone, Ruotsin säätyvaltiopäivät, Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, Ruotsin vaalijärjestelmä, Ruotsin valtiopäivävaalien tulokset, Ruotsin valtiopäivävaalit 2018, Ruotsin valtiopäivävaalit 2022, Ruotsin valtiopäivien puhemies, Sääty, Säätyvaltiopäivät, Sosiaalidemokratia, Sosialismi, Taaleri, Talollinen, Tasauspaikka, Vaalikelpoisuus, Vaalipiiri, Valtioneuvos, Vapaaherra, Vasemmistopuolue (Ruotsi), Yksikamarijärjestelmä, ..., Ympäristöliike, Ympäristöpuolue Vihreät. Laajenna indeksi (2 lisää) »
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Aateli · Katso lisää »
Aftonbladet
Aftonbladet (suom. iltalehti) on vuonna 1830 perustettu ruotsalainen iltapäivälehti.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Aftonbladet · Katso lisää »
Andreas Norlén
Andreas Norlén (s. 6. toukokuuta 1973 Bromma) on ruotsalainen maltillisen kokoomuksen poliitikko, joka on toiminut Ruotsin valtiopäivien puhemiehenä syyskuusta 2018 lähtien.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Andreas Norlén · Katso lisää »
Äänioikeus
Äänioikeus määrittelee, ketkä saavat päättää yhteisön asioista.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Äänioikeus · Katso lisää »
Kaarle XIV Juhana
Kaarle XIV Juhana (Ruotsissa: Karl XIV Johan, Norjassa: Karl III Johan; 26. tammikuuta 1763 – 8. maaliskuuta 1844) oli Ruotsin ja Norjan kuningas vuosina 1818–1844 (Norjan kuninkaana hallitsijanimellä Kaarle III Juhana).
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Kaarle XIV Juhana · Katso lisää »
Kaksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Kaksikamarijärjestelmä eli bikameralismi tarkoittaa hallintotapaa, jossa lakia säätävä elin (parlamentti) on jaettu kahteen itsenäiseen osaan eli kamariin, joita yleensä kutsutaan nimillä alahuone ja ylähuone.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Kaksikamarijärjestelmä · Katso lisää »
Kansalaisuus
Kansalaisuus on henkilön jäsenyys jossain valtiossa.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Kansalaisuus · Katso lisää »
Keskustapuolue (Ruotsi)
Keskustapuolue (lyh. C) on ruotsalainen puolue.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Keskustapuolue (Ruotsi) · Katso lisää »
Koronaviruspandemia Ruotsissa
Koronaviruksen testausteltta Avestan sairaalan pihalla Ruotsissa. Kenttäsairaala Göteborgissa. Valtionepidemiologi Anders Tegnell oli Ruotsin vapaamielisen koronastrategian isä. Epidemian kehitys Ruotsissa. Kuolleisuus ikäryhmittäin. Tehohoitoon joutuneet ikäryhmittäin. Koronaviruspandemia Ruotsissa on osa maailmanlaajuista koronaviruksen levittäytymistä.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Koronaviruspandemia Ruotsissa · Katso lisää »
Kristerssonin hallitus
Kristerssonin hallitus on Ruotsin nykyinen hallitus, joka astui virkaansa 18.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Kristerssonin hallitus · Katso lisää »
Kristillisdemokraatit (Ruotsi)
Kristillisdemokraatit (lyhyemmin KD on ruotsalainen kristillisdemokraattinen ja porvarillinen puolue. Kristillisdemokraattien puheenjohtajana on vuodesta 2015 lähtien toiminut Ebba Busch. Kristillisdemokraateilla on valtiopäivillä 22 kansanedustajaa. Ensimmäiset kansanedustajansa puolue sai vuonna 1985 ja on ollut ensimmäisen kerran hallituksessa vuonna 1991 alkaneella kaudella. Kristillisdemokraateilla on kunnanvaltuutettuja kaikkiaan 251 kunnassa ja valtuutettuja puolueella on yhteensä 676. KD:lla on kuusi kunnanhallituksen puheenjohtajan paikkaa. Puolueella on kaikkiaan noin 25 600 jäsentä. KD kuvaa itsensä kristillisdemokraattisena puolueena joka uskoo vapauteen, markkinaystävällisyyteen ja lähimmäisvastuuseen. Politiikassaan puolue on korostanut hoitoa, turvallisuutta ja sydänmaan puolustamista. Kristillisdemokraateilla on Euroopan parlamentissa kaksi edustajaa: Sara Skyttedal ja David Lega. Puolue on Suomen sisarpuolueen tavoin parlamentin suurimman puolueryhmän, Euroopan kansanpuolueen, jäsen. Puolueeseen kuuluu kansainvälinen järjestö KIC, naisjärjestö, nuorisojärjestö sekä opiskelijajärjestö.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Kristillisdemokraatit (Ruotsi) · Katso lisää »
Kristillisdemokratia
Kristillisdemokratia on poliittinen näkemys ja liike, joka perustuu demokratiaan ja kristillisiin arvoihin.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Kristillisdemokratia · Katso lisää »
Kunnanvaltuusto
Kunnanvaltuustot (kaupungeissa voidaan käyttää nimitystä kaupunginvaltuusto) ovat kuntien ja kaupunkien ylintä päätösvaltaa käyttäviä elimiä, joiden jäsenet valitaan yleensä vaaleilla.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Kunnanvaltuusto · Katso lisää »
Liberaalikonservatismi
Liberaalikonservatismi on poliittinen aate, jossa yhdistellään konservatismia ja liberalismia.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Liberaalikonservatismi · Katso lisää »
Liberaalit (Ruotsi)
Liberaalit (lyh. L) on ruotsalainen liberaali puolue, joka on perustettu vuonna 1934.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Liberaalit (Ruotsi) · Katso lisää »
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Liberalismi · Katso lisää »
Louis De Geer (1818–1896)
Louis Gerhard De Geer (af Finspång) (18. heinäkuuta 1818 Finspångin linna – 24. syyskuuta 1896 Hanaskogin linna) oli ruotsalainen vapaaherra, virkamies ja kirjailija.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Louis De Geer (1818–1896) · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin puolueista
Tämä artikkeli on luettelo Ruotsin puolueista.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Luettelo Ruotsin puolueista · Katso lisää »
Maltillinen kokoomus
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Maltillinen kokoomus · Katso lisää »
Oikeistopopulismi
Oikeistopopulismi on poliittinen suuntaus, joka yhdistää nationalismia ja populistista retoriikkaa.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Oikeistopopulismi · Katso lisää »
Oskar I
Oskar I (Joseph François Oscar Bernadotte, 4. heinäkuuta 1799 – 8. heinäkuuta 1859) oli Ruotsin ja Norjan kuningas.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Oskar I · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Papisto · Katso lisää »
Poliittinen keskusta
Poliittinen keskusta käsittää oikeisto–vasemmisto-akselilla oikeiston ja vasemmiston välissä olevat poliittiset ryhmät.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Poliittinen keskusta · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Porvaristo · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Riikintaaleri
Riikintaaleri on Ruotsissa 1500–1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Riikintaaleri · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsidemokraatit
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsidemokraatit · Katso lisää »
Ruotsin alueet
Alue (aiemmin, suom. myös maakäräjät tai maakäräjäkunta) on seututason poliittinen toimielin, joka toimii Ruotsin lääneissä.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsin alueet · Katso lisää »
Ruotsin ritarihuone
Ritarihuone Riddarhustorgetin puolelta katsottuna. Ritarihuone Riddarhuskajenilta meren puolelta katsottuna, etualalla 1800-luvulla lisätyt irralliset siipirakennukset. Ruotsin ritarihuone on Tukholman keskustassa sijaitseva rakennus, joka on alun perin rakennettu Ruotsin säätyvaltiopäivien aatelisia edustajia varten.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsin ritarihuone · Katso lisää »
Ruotsin säätyvaltiopäivät
Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät Ruotsin säätyvaltiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa lakiasäätävää Ruotsissa järjestettävää säätyvaltiopäiväkokousta, jossa valtakunnan valtiosäätyä edustavat valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä olivat edustettuja kukin erikseen, muodostaen nelikamarisen parlamentaarisen edustuslaitoksen.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsin säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue · Katso lisää »
Ruotsin vaalijärjestelmä
Vuoden 2010 vaalien äänestyslippuja. Samanaikaisesti järjestetään kolme eri vaalia (valtiopäivä-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit), joista jokaisessa on erivärinen äänestyslippu. vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa. Ruotsin vaalijärjestelmä on suhteellinen kuten Suomessa, mutta eroaa toteutukseltaan merkittävästi.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsin vaalijärjestelmä · Katso lisää »
Ruotsin valtiopäivävaalien tulokset
Tämä artikkeli on luettelo Ruotsin valtiopäivävaalien tuloksista.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsin valtiopäivävaalien tulokset · Katso lisää »
Ruotsin valtiopäivävaalit 2018
Ruotsin valtiopäivävaalit 2018 järjestettiin 9.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsin valtiopäivävaalit 2018 · Katso lisää »
Ruotsin valtiopäivävaalit 2022
Ruotsin valtiopäivävaalit 2022 järjestettiin 11. syyskuuta 2022, ja niissä valittiin 349 kansanedustajaa valtiopäiville vaalikaudeksi 2022–2026.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsin valtiopäivävaalit 2022 · Katso lisää »
Ruotsin valtiopäivien puhemies
Ruotsin valtiopäivien puhemies on Ruotsin valtiopäivien korkein edustaja, joka johtaa valtiopäivien työskentelyä.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ruotsin valtiopäivien puhemies · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Sääty · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Sosiaalidemokratia
Sosiaalidemokratia (vanh. sosialidemokratia) on poliittinen aate, joka kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Sosiaalidemokratia · Katso lisää »
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Sosialismi · Katso lisää »
Taaleri
Saksan ja Itävallan historiallisia taalereita. Alhaalla keskellä vertailun vuoksi Yhdysvaltain neljännesdollari. Taaleri, taalari eli talari on nimitys monissa maissa 1500–1800-luvulla lyödyille rahoille.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Taaleri · Katso lisää »
Talollinen
Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Talollinen · Katso lisää »
Tasauspaikka
Tasauspaikat ovat vaalimekanismi, jota käytetään eräiden maiden parlamenttivaaleissa.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Tasauspaikka · Katso lisää »
Vaalikelpoisuus
Vaalikelpoisuus tarkoittaa ehtoja, jotka henkilön tulee täyttää, jotta hän voi asettua ehdolle vaaleissa.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Vaalikelpoisuus · Katso lisää »
Vaalipiiri
Vaalipiiri on alue tai ryhmä, jonka piirissä vaalit käydään ja josta valitaan yksi tai useampi edustaja.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Vaalipiiri · Katso lisää »
Valtioneuvos
Valtioneuvos voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Valtioneuvos · Katso lisää »
Vapaaherra
Saksalainen vapaaherran kruunu. Vapaaherra on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Vapaaherra · Katso lisää »
Vasemmistopuolue (Ruotsi)
Vasemmistopuolue on ruotsalainen vuonna 1917 perustettu puolue.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Vasemmistopuolue (Ruotsi) · Katso lisää »
Yksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Yksikamarijärjestelmässä lakia säätävä elin eli parlamentti muodostaa yhden kokonaisuuden.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Yksikamarijärjestelmä · Katso lisää »
Ympäristöliike
Ympäristöliike on ympäristökysymyksiin keskittynyt yhteiskunnallinen ja poliittinen liike joka toimii ympäristönsuojelun eteen.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ympäristöliike · Katso lisää »
Ympäristöpuolue Vihreät
Ympäristöpuolue Vihreät on puolue Ruotsissa.
Uusi!!: Ruotsin valtiopäivät ja Ympäristöpuolue Vihreät · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Ruotsin Valtiopäivät, Ruotsin eduskunta, Ruotsin puolueiden kannatus valtiopäivävaaleissa.
