Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
41 suhteet: Bernadotte, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan unioni, Hallitusmuoto, Holhoojahallitus, Kaarle XIII, Kaarle XIV Juhana, Kaarle XVI Kustaa, Kristiina, Kustaa II Aadolf, Kustaa III, Kustaa IV Aadolf, Lainsäädäntö, Maanlaki, Maunu Eerikinpoika, Painovapaus, Pergamentti, Perustuslaki, Ruotsi, Ruotsin kruununperimyslaki, Sananvapaus, Säätyvaltiopäivät, Sensuuri, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtioneuvosto, Toinen maailmansota, Tuomiovalta, Valtiomuoto, Valtionpäämies, Vapauden aika, Victoria (Ruotsin kruununprinsessa), Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1634 hallitusmuoto, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Yhdistyneet kansakunnat, Yhdistys- ja vakuuskirja, 1719, 1789, 1809, 1810, 1974.
Bernadotte
Bernadotte on ranskalaista alkuperää oleva hallitsijasuku, joka on hallinnut Ruotsia vuodesta 1818 alkaen ja Norjaa vuosina 1818–1905.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Bernadotte · Katso lisää »
Euroopan ihmisoikeussopimus
Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) on Euroopan neuvoston puitteissa tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Euroopan ihmisoikeussopimus · Katso lisää »
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Euroopan unioni · Katso lisää »
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Hallitusmuoto · Katso lisää »
Holhoojahallitus
Holhoojahallitus on sijaishallitus, joka käyttää monarkin valtaa silloin, kun monarkki on käsityksen mukaan liian nuori hallitsemaan.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Holhoojahallitus · Katso lisää »
Kaarle XIII
Kaarle XIII:n kuninkaallinen monogrammi. Kaarle XIII:n patsas. Kaarle XIII (7. lokakuuta 1748 – 5. helmikuuta 1818) oli Ruotsin kuningas vuosina 1809–1818 ja Norjan kuningas (hallitsijanimellä Kaarle II) vuosina 1814–1818.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Kaarle XIII · Katso lisää »
Kaarle XIV Juhana
Kaarle XIV Juhana (Ruotsissa: Karl XIV Johan, Norjassa: Karl III Johan; 26. tammikuuta 1763 – 8. maaliskuuta 1844) oli Ruotsin ja Norjan kuningas vuosina 1818–1844 (Norjan kuninkaana hallitsijanimellä Kaarle III Juhana).
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Kaarle XIV Juhana · Katso lisää »
Kaarle XVI Kustaa
Kaarle XVI Kustaa (alk. Carl Gustaf Folke Hubertus,, s. 30. huhtikuuta 1946) on ollut Ruotsin kuningas vuodesta 1973 lähtien.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Kaarle XVI Kustaa · Katso lisää »
Kristiina
Kristiina (1626 Tukholma – 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti vuoteen 1654.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Kristiina · Katso lisää »
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Kustaa II Aadolf · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Kustaa III · Katso lisää »
Kustaa IV Aadolf
Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 Tukholma, Ruotsi – 7. helmikuuta 1837 Sankt Gallen, Sveitsi) oli Ruotsin kuningas 1792–1809.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Kustaa IV Aadolf · Katso lisää »
Lainsäädäntö
Lainsäädäntö tarkoittaa valtiossa voimassa olevia oikeussäännöksiä ja niiden antamiseen liittyviä valtioelinten toimia eli lainsäädäntää.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Lainsäädäntö · Katso lisää »
Maanlaki
Maanlaki oli keskiajalla luotu yleinen laki, joka oli voimassa Ruotsin maaseudulla 1340-luvulta alkaen.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Maanlaki · Katso lisää »
Maunu Eerikinpoika
Maunu Eerikinpoika valtaistuimellaan Maunu Eerikinpoika (ruots. Magnus Eriksson) (1316 – 1. joulukuuta 1374) oli Ruotsin kuningas 1319–1364 ja Norjan kuningas 1319–1355.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Maunu Eerikinpoika · Katso lisää »
Painovapaus
Painovapaus on kansalaisille kuuluva oikeus ajatusten esittämiseen painotuotteessa ilman erityistä viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Painovapaus · Katso lisää »
Pergamentti
puupiirros vuodelta 1568. Saxo Grammaticuksen pergamentille kirjoittaman Gesta Danorumin neljä lehteä käsittävä osa, jota sanotaan Angersin katkelmaksi. Pergamentti on käsiteltyä eläimen nahkaa, jolle aikoinaan kirjoitettiin käsin kirjoja ja muistiinpanoja.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Pergamentti · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Perustuslaki · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin kruununperimyslaki
Ruotsin kruununperimyslaki (SFS 1810:0926) on vanhin Ruotsin neljästä voimassa olevasta perustuslaista.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Ruotsin kruununperimyslaki · Katso lisää »
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Sananvapaus · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Sensuuri
Sensuuritoimisto Japanissa vuonna 1938. Sensuuri on valtion viranomaisten tai muun tahon suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Sensuuri · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tuomiovalta
Tuomiovalta on yksi vallan lohkoista toimeenpano- ja lainsäädäntövallan ohella.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Tuomiovalta · Katso lisää »
Valtiomuoto
Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Valtiomuoto · Katso lisää »
Valtionpäämies
Nigerian valtionpäämies Olusegun Obasanjo (1977). Valtionpäämies (myös valtionpää) on valtion muodollisesti ylin johtaja tai edustaja.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Valtionpäämies · Katso lisää »
Vapauden aika
Vapauden aika eli säätyvallan aika on Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa aikakaudesta 1719–1772 käytetty nimitys.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Vapauden aika · Katso lisää »
Victoria (Ruotsin kruununprinsessa)
Victoria (koko nimeltään Victoria Ingrid Alice Désirée, s. 14. heinäkuuta 1977 Tukholma) on Ruotsin kruununprinsessa ja Länsi-Götanmaan herttuatar.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Victoria (Ruotsin kruununprinsessa) · Katso lisää »
Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys oli ensimmäinen säädös, jossa Ruotsin valtiopäivien muoto määriteltiin.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1634 hallitusmuoto
Ruotsin hallitusmuoto vuodelta 1634 oli perustuslaki, joka määritteli eri valtioelinten aseman ja tehtävät.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Vuoden 1634 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Yhdistyneet kansakunnat · Katso lisää »
Yhdistys- ja vakuuskirja
Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja Yhdistys- ja vakuuskirja · Katso lisää »
1719
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja 1719 · Katso lisää »
1789
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja 1789 · Katso lisää »
1809
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja 1809 · Katso lisää »
1810
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja 1810 · Katso lisää »
1974
Vuosi 1974 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Ruotsin perustuslait ja 1974 · Katso lisää »
