Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
29 suhteet: Aiskhylos, Antiikin Ateena, Antiikin Kreikka, Aristias, Aristoteles, Dionysos, Dityrambi, Doorilaiset, Fleius, Heeros, Homeros, Kahlehdittu Prometheus, Khoirilos Ateenalainen, Khoros, Klassinen kreikka, Korintti, Kreikan arkaainen kausi, Kreikkalainen komedia, Kreikkalainen mytologia, Kreikkalainen tragedia, Muinaiskreikka, Näytelmäkirjailija, Olympiadi, Satyyri, Satyyrinäytelmä, Sikyon, Suda, 400-luku eaa., 500-luku eaa..
Aiskhylos
Aiskhylos (525/524–456 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.
Uusi!!: Pratinas ja Aiskhylos · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Pratinas ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Pratinas ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Aristias
Aristias oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija.
Uusi!!: Pratinas ja Aristias · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Pratinas ja Aristoteles · Katso lisää »
Dionysos
Dionysos 500-luvulta eaa. peräisin olevassa kreikkalaisessa maalauksessa. Dionysos on kreikkalaisessa mytologiassa viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala.
Uusi!!: Pratinas ja Dionysos · Katso lisää »
Dityrambi
Dityrambi oli alun perin antiikin kreikkalainen Dionysos-jumalalle laulettu hymni.
Uusi!!: Pratinas ja Dityrambi · Katso lisää »
Doorilaiset
doorilaisten murteiden aluetta (vaaleanruskea) antiikin Kreikan murrekartassa. Doorilaiset (yks.) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista.
Uusi!!: Pratinas ja Doorilaiset · Katso lisää »
Fleius
Fleius (tai Fleious) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.
Uusi!!: Pratinas ja Fleius · Katso lisää »
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Uusi!!: Pratinas ja Heeros · Katso lisää »
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Uusi!!: Pratinas ja Homeros · Katso lisää »
Kahlehdittu Prometheus
Kahlehdittu Prometheus on Aiskhyloksen nimiin laitettu antiikin kreikkalainen tragedia, jonka aiheena on Prometheuksen Zeukselta saama rangaistus: tämä on kahlehdittu Kaukasukselle, missä kotka nokkii ikuisesti tämän maksaa.
Uusi!!: Pratinas ja Kahlehdittu Prometheus · Katso lisää »
Khoirilos Ateenalainen
Khoirilos (n. 546–460 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.
Uusi!!: Pratinas ja Khoirilos Ateenalainen · Katso lisää »
Khoros
Khoros (eli tanssijaryhmä, kuoro) oli joukkue, joka tanssi ja lauloi antiikin kreikkalaisten uskonnollisissa (esimerkiksi Dionysia) ja muissa juhlissa juhlayleisön edessä.
Uusi!!: Pratinas ja Khoros · Katso lisää »
Klassinen kreikka
Klassinen kreikka käsittää muinaiskreikan kielen historian antiikin Kreikan arkaaisella ja klassisella kaudella eli noin vuosina 800–300 eaa.
Uusi!!: Pratinas ja Klassinen kreikka · Katso lisää »
Korintti
Korintti (suomeksi joskus myös Korintto, Korintos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korinthiassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.
Uusi!!: Pratinas ja Korintti · Katso lisää »
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Uusi!!: Pratinas ja Kreikan arkaainen kausi · Katso lisää »
Kreikkalainen komedia
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Komedia oli yksi antiikin kreikkalaisen teatterin kolmesta näytelmälajista tragedian ja satyyrinäytelmän ohella.
Uusi!!: Pratinas ja Kreikkalainen komedia · Katso lisää »
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Uusi!!: Pratinas ja Kreikkalainen mytologia · Katso lisää »
Kreikkalainen tragedia
Dionysosta esittävä teatterinaamio. Myrina, 100-luku eaa. Tragedia (At any rate it originated in improvisation—both tragedy itself and comedy. The one tragedy came from the prelude to the dithyramb and the other comedy from the prelude to the phallic songs which still survive as institutions in many cities. Tragedy then gradually evolved as men developed each element that came to light and after going through many changes, it stopped when it had found its own natural form (IV, 1449a). --> Kreikan kolme suurinta tragediakirjailijaa ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, ja koko kreikkalaisen tragedian huippukausi sijoittuu heidän ajalleen, Aiskhyloksen näytelmästä Persialaiset vuodelta 472 eaa. Sofokleen näytelmään Oidipus Kolonoksessa vuodelta 401 eaa. Tragedioita kirjoitettiin kuitenkin vielä ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja säilyneistä katkelmista tunnetaan yli kahdensadan tragediakirjailijan nimet. Näihin lukeutuvat muun muassa Frynikhos, Ion Khioslainen ja Agathon. Tragediakirjailijat kirjoittivat juhliin kukin yleensä kokonaisen tetralogian eli neljän näytelmän muodostaman kokonaisuuden: kolme tragediaa ja yhden satyyrinäytelmän. Kolme tragediaa liittyivät usein teemoiltaan yhteen, mutta myöhemmin näin ei välttämättä aina ollut. Ainoastaan yksi kokonainen trilogia, Aiskhyloksen Oresteia, on säilynyt. Friedrich Nietzsche käsitteli kreikkalaisen tragedian alkuperää varhaisessa teoksessaan Tragedian synty (1872). Nietzsche näki tragedian kreikkalaisten tapana ylistää elämää sellaisena kuin se todellisuudessa oli, tapahtumana johon kuuluu niin iloja kuin murheita.
Uusi!!: Pratinas ja Kreikkalainen tragedia · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Pratinas ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Näytelmäkirjailija
Näytelmäkirjailija on draamakirjallisuutta kirjoittava kirjailija.
Uusi!!: Pratinas ja Näytelmäkirjailija · Katso lisää »
Olympiadi
Olympiadi (gen.) oli antiikin kreikkalainen ajanlaskuun käytetty neljän vuoden kausi, joka alkoi kesällä yksistä Olympian kisoista ja päättyi neljän vuoden päästä seuraaviin kisoihin.
Uusi!!: Pratinas ja Olympiadi · Katso lisää »
Satyyri
mainadi, pala attikalaisesta punakuviokulhosta, n. 510–500 eaa., Louvre. Satyyrit ovat kreikkalaisessa mytologiassa miespuolisia luonnonhenkiä, jotka vaeltavat metsissä ja vuoristossa.
Uusi!!: Pratinas ja Satyyri · Katso lisää »
Satyyrinäytelmä
boiotialainen terrakottaveistos, n. 350 eaa. Satyyrinäytelmä oli yksi antiikin kreikkalaisen teatterin näytelmälajeista.
Uusi!!: Pratinas ja Satyyrinäytelmä · Katso lisää »
Sikyon
Sikyon (myös) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.
Uusi!!: Pratinas ja Sikyon · Katso lisää »
Suda
Suda tai Suidas on massiivinen bysanttilainen muinaisen Välimeren alueen historiaa käsittelevä ensyklopedia.
Uusi!!: Pratinas ja Suda · Katso lisää »
400-luku eaa.
400-luku eaa. oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 499–400 eaa.
Uusi!!: Pratinas ja 400-luku eaa. · Katso lisää »
500-luku eaa.
500-luku eaa. oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 599–500 eaa.
Uusi!!: Pratinas ja 500-luku eaa. · Katso lisää »
