Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Oskar Uotila

Indeksi Oskar Uotila

Oskar Favén (kirjailijanimi Oskar Uotila, 21. syyskuuta 1853 Urjala – 10. heinäkuuta 1903 Kylmäkoski) oli suomalainen runoilija ja yliopiston lehtori.

19 suhteet: Antti Favén, Antti Uotila, Aukusti Uotila, Dante Alighieri, Friedrich Schiller, Heinrich Heine, Helsingin yliopisto, Jyväskylän Lyseon lukio, Kylmäkoski, Pertti Uotila, Ratsutila, Robert Burns, Sándor Petőfi, Urjala, Varatuomari, 10. heinäkuuta, 1853, 1903, 21. syyskuuta.

Antti Favén

Yrjö Antti Favén (20. toukokuuta 1882 Helsinki – 17. lokakuuta 1948 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Antti Favén · Katso lisää »

Antti Uotila

Antti Uotila (22. toukokuuta 1811 Hauho – 8. helmikuuta 1886 Urjala) Viitattu 24.2.2021.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Antti Uotila · Katso lisää »

Aukusti Uotila

Aukusti Uotila (5. toukokuuta 1858 Urjala – 18. maaliskuuta 1886 Ajaccio, Korsika) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Aukusti Uotila · Katso lisää »

Dante Alighieri

Dante Alighieri (monesti vain Dante; noin 21. toukokuuta 1265 Firenze – 13. tai 14. syyskuuta 1321 Ravenna) oli italialainen kirjallisuushistorian maineikkaimpiin lukeutuvan Jumalainen näytelmä -runoelman kirjoittanut prosaisti ja runoilija.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Dante Alighieri · Katso lisää »

Friedrich Schiller

Johann Christoph Friedrich Schiller, vuodesta 1802 lähtien von Schiller (10. marraskuuta 1759 Marbach am Neckar – 9. toukokuuta 1805 Weimar), oli saksalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja historioitsija.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Friedrich Schiller · Katso lisää »

Heinrich Heine

Christian Johann Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi, Ranska) oli 1800-luvun merkittävimpiä saksalaisia runoilijoita.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Heinrich Heine · Katso lisää »

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »

Jyväskylän Lyseon lukio

Jyväskylän Lyseon lukio on vanhin suomenkielinen oppikoulu.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Jyväskylän Lyseon lukio · Katso lisää »

Kylmäkoski

Kylmäkoski on Pirkanmaan maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Kylmäkoski · Katso lisää »

Pertti Uotila

Pertti Uotila noin vuonna 1920. Pertti Uotila (synt. Bertil Oskar Lemmitty Favén, 17. maaliskuuta 1880 Helsinki – 18. elokuuta 1943 Lapua Viitattu 15.7.2014.) oli suomalainen toimittaja, runoilija, kansatieteilijä ja sotilas.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Pertti Uotila · Katso lisää »

Ratsutila

Ratsutila eli rustholli oli maatila, jonka tehtävänä oli verohelpotusten vastikkeeksi pitää kruunun palveluksessa armeijan ratsumiestä sekä tämän hevosta.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Ratsutila · Katso lisää »

Robert Burns

Robert Burns (25. tammikuuta 1759 Alloway, Ayrshire – 21. heinäkuuta 1796 Dumfries, Dumfriesshire) oli skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Robert Burns · Katso lisää »

Sándor Petőfi

Sándor Petőfi (1. tammikuuta 1823 – 31. heinäkuuta 1849 Fehéregyháza (nyk. Albeşti) oli Unkarin kansallisrunoilija ja tärkeä henkilö Unkarin vallankumouksessa 1848. Petőfin vanhemmat kuuluivat Unkarin Alföldiin 1700-luvulla muuttaneeseen luterilaiseen slovakkivähemmistöön. Isä István Petrovics oli teurastaja ja krouvari, äiti Mária Hrúz oli ennen naimisiin menoaan työskennellyt pappilan piikana ja kertoman mukaan oppinut unkarin kieltä vasta aikuisiällä. Pojan nimeksi merkittiin kirkonkirjoihin Alexander, koska kirkonkirjat siihen aikaan pidettiin latinaksi. Unkariksi nimestä käytettiin tietenkin muotoa Sándor. Nuoren Petőfin koulunkäynti katkeili ja opinnot jäivät kesken, eikä taloudelliseen ahdinkoon joutunut isä kyennyt häntä tukemaan. Vuonna 1839 hän värväytyi armeijaan, mutta joutui terveyssyistä pian eroamaan. 1840-luvun alussa hän yritti jatkaa opintojaan ja työskenteli välillä näyttelijänä erinäisissä seurueissa. Samalla hän tutustui aikansa kulttuuripiireihin, ystävystyi esimerkiksi kirjailija Mór Jókain ja runoilija János Aranyn kanssa, ja alkoi saavuttaa mainetta romanttis-isänmaallisena runoilijana. Slovakkilaisen Petrovics-nimen hän vaihtoi unkarilaiseen Petőfiin (molemmat merkitsevät ’Pietarinpoikaa’); ensimmäinen runo uudella nimellä ilmestyi 1842. Vuonna 1844 Petőfi sai julkaistuksi siihenastiset runonsa kokoelmana (Petőfi versei 1842–1844). Hänestä kehittyi nuoren, edistyksellisen älymystön johtohahmo, ja hänen perustamansa kirjailijaryhmä Tízek Társasága (’Kymmenen seura’) pyrki luomaan uuden, isänmaallis-romanttisen mutta aitoon kansankieleen nojaavan tyylin. Vuonna 1846 hän tutustui Júlia Szendreyhin, josta tuli hänen suuri rakkautensa ja lopulta 1847 hänen puolisonsa ja jolle hän kirjoitti useita kuuluisia rakkausrunoja. Avioliitosta syntyi 1849 poika Zoltán. Kun 15. maaliskuuta 1848 Budapestissa puhkesi vallankumous, Petőfi kuului sen johtohahmoihin, ja hänen runostaan "Kansallislaulu" (Nemzeti dal) tuli vallankumouksen epävirallinen hymni. Syksyllä 1848 Petőfi liittyi vallankumousarmeijaan ja taisteli sen joukoissa, kunnes katosi Segesvárin Segesvárin (Sighişoara) taistelussa 1849. Petőfin ruumista ei ole löydetty, ja hänen kuolemansa yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Se on antanut aihetta monenlaisiin salaliittoteorioihin, muun muassa oletukseen, että Segesvárin taistelun voittaneet venäläiset joukot olisivat vieneet Petőfin sotavankina Venäjälle. Vuonna 1989 unkarilainen liikemies Ferenc Morvai ja hänen rahoittamansa kiistelty tutkija István Kiszelly väittivät löytäneensä Petőfin haudan Etelä-Siperian Burjatiasta Barguzinista. Puolueettoman DNA-tutkimuksen mukaan haudasta kaivetut luut olivat naisen, mutta se ei estänyt Morvaita järjestämästä juhlallisia julkisia hautajaisia väitetyille Petőfin jäännöksille Budapestissa kesällä 2015. Petőfi on Unkarin tunnustettu kansallisrunoilija, jonka jälkimainetta vaalivat lukuisat muistomerkit ja instituutiot. Unkarin kansallinen kirjallisuusmuseo, joka toimii myös tutkimuskeskuksena, on nimetty hänen mukaansa. Vuonna 2023 vietettiin hänen syntymänsä 200-vuotisjuhlavuotta. Petőfin runoutta käännettiin suomeksi jo 1800-luvulla, ja etenkin Otto Mannisen käännökset ovat sittemmin tehneet sitä Suomessa tunnetuksi ja suosituksi.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Sándor Petőfi · Katso lisää »

Urjala

Urjalan kirkko. Nuutajärven lasitehdas Urjalassa. Kortejärvi, yksi Urjalan järvistä Urjala (myös Urdiala, aiemmin Airanne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Urjala · Katso lisää »

Varatuomari

Varatuomari (lyh. VT) on oikeustieteellinen arvonimi Suomessa.

Uusi!!: Oskar Uotila ja Varatuomari · Katso lisää »

10. heinäkuuta

10.

Uusi!!: Oskar Uotila ja 10. heinäkuuta · Katso lisää »

1853

Ei kuvausta.

Uusi!!: Oskar Uotila ja 1853 · Katso lisää »

1903

Vuosi 1903 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Oskar Uotila ja 1903 · Katso lisää »

21. syyskuuta

21.

Uusi!!: Oskar Uotila ja 21. syyskuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Oscar Favén, Oskar Favén.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »