Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
29 suhteet: Adjektiivi, Akkusatiivi, Datiivi, Diftongi, Genetiivi, Germaaniset kielet, Indoeurooppalaiset kielet, Keskiaika, Konsonantti, Kruunupyy, Latinalaiset aakkoset, Muinaisgutniska, Muinaisnorja, Närpiö, Nominatiivi, Numeraali, Pohjanmaan maakunta, Pronomini, Riimukirjoitus, Ruotsin kieli, Sija, Skandinaaviset kielet, Substantiivi, Suku (kielioppi), Suomenruotsi, Suomi, Tanskan kieli, Tavu, Vokaali.
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Adjektiivi · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Datiivi · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Diftongi · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Genetiivi · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Keskiaika · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Konsonantti · Katso lisää »
Kruunupyy
Kruunupyy on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Kruunupyy · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Muinaisgutniska
Muinaisgutniska oli pohjoisgermaaninen kieli, jota puhuttiin Gotlannissa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Muinaisgutniska · Katso lisää »
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Muinaisnorja · Katso lisää »
Närpiö
Närpiö on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Närpiö · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Nominatiivi · Katso lisää »
Numeraali
Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Numeraali · Katso lisää »
Pohjanmaan maakunta
Pohjanmaa (vuoteen 1998 Vaasan rannikkoseutu, Vasa kustregion) on nykymaakunta Länsi-Suomessa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Pronomini · Katso lisää »
Riimukirjoitus
Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Riimukirjoitus · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Sija · Katso lisää »
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Substantiivi · Katso lisää »
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »
Suomenruotsi
Suomenruotsi on ruotsin kielen Suomessa käytetty kirja- ja yleiskielinen variantti, jota puhutaan pääasiassa rannikkoalueilla Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla, sekä jossain määrin myös muualla Suomessa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Suomenruotsi · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Suomi · Katso lisää »
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Tanskan kieli · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Tavu · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Muinaisruotsi ja Vokaali · Katso lisää »
