Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
44 suhteet: Alvejuuret, Ekologinen sukkessio, Haavankeltajäkälä, Heinäkasvit, Hieskoivu, Jalo lehtipuu, Jäkälät, Kanerva, Karhunsammalet, Karukkokangas, Käenkaali, Käenkaali-oravanmarjatyyppi, Kotkansiipi, Kuiva kangas, Kuivahko kangas, Kynsisammalet, Lehtomainen kangas, Lehtometsä, Lehtoruusukesammal, Lehväsammalet, Mänty, Metsähaapa, Metsäimarre, Metsäkerrossammal, Metsäkuusi, Metsätyyppioppi, Metsien kasvillisuuskerrokset, Mustikka, Oravanmarja, Pensas, Puolukka, Rauduskoivu, Ruoho, Sammalet, Saniaiset, Saniaistyyppi, Sanikkaiset, Seinäsammal, Siemenkasvit, Sienet, Sulkasammal, Tunnuslaji, Tuore kangas, Varpu.
Alvejuuret
Alvejuuret (Dryopteris) on noin 250 lajia käsittävä saniaisten suku.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Alvejuuret · Katso lisää »
Ekologinen sukkessio
Pensaikkovaihe: pensaat valtaavat pioneerilajien valloittamaa aluetta. Ekologinen sukkessio, joskus myös suksessio eli seuraanto tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa lajiston (vähittäistä) muuttumista.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Ekologinen sukkessio · Katso lisää »
Haavankeltajäkälä
Haavankeltajäkälä (Xanthoria parietina) on keltaoranssi jäkälä, jota kasvaa puiden rungoilla ja kivipinnoilla.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Haavankeltajäkälä · Katso lisää »
Heinäkasvit
Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Heinäkasvit · Katso lisää »
Hieskoivu
Hieskoivu (Betula pubescens) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva puu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Hieskoivu · Katso lisää »
Jalo lehtipuu
Jalo lehtipuu on lähinnä Pohjoismaissa (lukuun ottamatta Tanskaa) ja Pohjois-Baltiassa käytetty yhteisnimitys muutamalle lehtipuulajille, jotka Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä ovat varsin yleisiä, mutta joita Pohjois-Euroopassa tavataan luonnonvaraisina vain harvinaisina parhailla kasvupaikoilla, varsinkin lehdoissa.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Jalo lehtipuu · Katso lisää »
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Jäkälät · Katso lisää »
Kanerva
Kanerva eli kangaskanerva (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Kanerva · Katso lisää »
Karhunsammalet
Karhunsammalet (Polytrichum) ovat lehtisammalten suku, johon kuuluu alle 200 lajia.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Karhunsammalet · Katso lisää »
Karukkokangas
Karukkokangas on kangasmetsä, jonka maaperä on erittäin karua eikä tarjoa hyvää kasvualustaa männylle.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Karukkokangas · Katso lisää »
Käenkaali
Käenkaali eli metsäkäenkaali tai kansanomaisesti ketunleipä tai joskus myös revonrieska tai jäniksenkaali (Oxalis acetosella) on monivuotinen, 5–10 cm korkea, hento ruoho, joka kasvaa Suomessa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa sekä lehtomaisissa metsissä harvinaistuen Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle asti, jota pohjoisempana sitä ei kasva.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Käenkaali · Katso lisää »
Käenkaali-oravanmarjatyyppi
Käenkaali-oravanmarjatyyppi (OMaT) on Suomen metsätyyppiopin mukainen lehtotyyppi, joka muistuttaa lehtomaisten kankaiden käenkaali-mustikkatyyppiä sillä erotuksella, että käenkaali-oravanmarjatyypissä on multamaannos ja käenkaali-mustikkatyyppiä rehevämpi kasvullisuus.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Käenkaali-oravanmarjatyyppi · Katso lisää »
Kotkansiipi
Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris, syn. Struthiopteris filicastrum) on suurikokoinen lehtojen saniainen.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Kotkansiipi · Katso lisää »
Kuiva kangas
Hailuodossa. Kuiva kangasmetsä on yksi Suomen metsätyyppioppiin kuuluva metsien kasvupaikkapäätyyppi.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Kuiva kangas · Katso lisää »
Kuivahko kangas
Kuivahko kangas on tuoretta kangasta kuivempi, mutta kuivaa kangasta kosteampi Suomen metsätyyppiopin mukainen metsäkasvutyyppi.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Kuivahko kangas · Katso lisää »
Kynsisammalet
Kynsisammalet (Dicranum) on sammalten suku.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Kynsisammalet · Katso lisää »
Lehtomainen kangas
Lehtomainen kangas on kostea lehtoa kuivempi Suomen metsätyyppiopin mukainen metsätyyppi.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Lehtomainen kangas · Katso lisää »
Lehtometsä
Valkovuokkoja Radziejowicen lähellä Puolassa. Lehto on metsätyyppi, jossa on multava maaperä sekä rehevä puu- ja pensaskerros.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Lehtometsä · Katso lisää »
Lehtoruusukesammal
Lehtoruusukesammal eli ruusukesammal (Rhodobryum roseum) on ruusukesammalten sukuun ja hiirensammalten heimoon kuuluva lehtisammal.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Lehtoruusukesammal · Katso lisää »
Lehväsammalet
Lehväsammalet (Mniaceae) on hiirensammalten lahkoon kuuluva heimo, jonka taksonomia on muuttunut viime aikoina paljon.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Lehväsammalet · Katso lisää »
Mänty
Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Mänty · Katso lisää »
Metsähaapa
Metsähaapa eli haapa (Populus tremula) on pajukasvien heimoon ja poppeleiden (Populus) sukuun kuuluva nopeakasvuinen lehtipuu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Metsähaapa · Katso lisää »
Metsäimarre
Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) on pohjoisen pallonpuoliskon havu- ja lehtimetsävyöhykkeillä varsin yleinen pehmeälehtinen saniainen.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Metsäimarre · Katso lisää »
Metsäkerrossammal
Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens) on kangasmetsien yleisimpiä sammallajeja.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Metsäkerrossammal · Katso lisää »
Metsäkuusi
Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Metsäkuusi · Katso lisää »
Metsätyyppioppi
Metsätyyppioppi on Aimo Kaarlo Cajanderin kehittämä metsätyyppiteoriaan ja metsätyyppijärjestelmään perustuva metsätyyppien luokitusjärjestelmä, joka perustuu metsien aluskasvillisuuden eli kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuteen ja olettamukseen siitä, että biologisesti samanarvoisille alueille kehittyy lopulta samanlainen kasvillisuusyhdyskunta.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Metsätyyppioppi · Katso lisää »
Metsien kasvillisuuskerrokset
Metsien kasvillisuuskerrokset ovat kerroksia, joissa pääasiassa kasvien tai sienien korkeuden perusteella jaotellaan metsissä kasvavat kasvit tai sienet eri ryhmiin.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Metsien kasvillisuuskerrokset · Katso lisää »
Mustikka
Mustikka eli kangasmustikka (Vaccinium myrtillus) on puolukoiden (Vaccinium) sukuun kuuluva kanervakasvi (Ericaceae), joka tuottaa syötäviä marjoja.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Mustikka · Katso lisää »
Oravanmarja
Oravanmarja eli metsäoravanmarja (Maianthemum bifolium) on oravanmarjojen sukuun ja parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen juurakollinen ruohokasvi, jonka marjat ovat myrkyllisiä.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Oravanmarja · Katso lisää »
Pensas
Mustaselja ''Sambucus nigra'' Pensas on puuvartinen, tyvestä haarova, vähintään puoli metriä korkea kasvi.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Pensas · Katso lisää »
Puolukka
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) ja kanervakasvien heimoon kuuluva, 5–30 senttimetriä korkea ainavihanta varpu, joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Puolukka · Katso lisää »
Rauduskoivu
Rauduskoivu (Betula pendula) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva lehtipuu.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Rauduskoivu · Katso lisää »
Ruoho
Ruoho tarkoittaa kasvitieteellisessä merkityksessä ruohovartisia kasveja.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Ruoho · Katso lisää »
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Sammalet · Katso lisää »
Saniaiset
Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Saniaiset · Katso lisää »
Saniaistyyppi
Saniaistyyppi (Filices-tyyppi, FT) on suomalaisen metsätyyppiopin mukainen lehtotyyppi, jota esiintyy koko Suomessa, missä lehtoja on.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Saniaistyyppi · Katso lisää »
Sanikkaiset
Sanikkaiset (Pteridophyta) ovat siemenkasvien ohella toinen putkilokasvien alakuntaan kuuluvista kaarista.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Sanikkaiset · Katso lisää »
Seinäsammal
Seinäsammal (Pleurozium schreberi) on Suomen yleisin sammallaji, jota esiintyy koko maassa.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Seinäsammal · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Sienet · Katso lisää »
Sulkasammal
Sulkasammal (Ptilium crista-castrensis) on palmikkosammalten (Hypnaceae) heimoon kuuluva yleinen kuusikkojen sammallaji.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Sulkasammal · Katso lisää »
Tunnuslaji
Tunnuslaji on kasvilaji, jonka perusteella määritellään metsätyyppioppiin liittyvin perustein metsän tai suon kasvupaikkatyyppi.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Tunnuslaji · Katso lisää »
Tuore kangas
Tuore kangas on Suomen metsätyyppiopin mukaisesti lehtomaista kangasta kuivempi, mutta kuivaa kangasta kosteampi kasvupaikkatyyppi, ja myös parempi erilaisille kasveille.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Tuore kangas · Katso lisää »
Varpu
Mustikka ja monet muut kanervakasvit kuuluvat varpuihin. Varpu tarkoittaa puuvartista, tyvestä haarovaa, korkeintaan puoli metriä korkeaa kasvia.
Uusi!!: Metsien kasvillisuuskerrokset ja Varpu · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kasvillisuuskerros, Kenttäkerros, Pensaskerros, Pohjakerros, Puukerros.
