Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
17 suhteet: Aapinen, Boris Šeremetev, Katolinen kirkko, Latgallia, Latgallin kieli, Latvia, Latvialaiset, Leivut, Liiviläiset, Ludza, Oskar Kallas, Setukaiset, Suuri Pohjan sota, Võro, Venäjän kieli, Virolaiset, Viron kieli.
Aapinen
Aapinen on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa lukemista ja jossa käydään tavallisesti eri kirjaimet läpi aakkosjärjestyksessä.
Uusi!!: Lutsit ja Aapinen · Katso lisää »
Boris Šeremetev
Boris Šeremetev, Ivan Argunovin maalaus Boris Petrovitš Šeremetev, (5. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1652 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. helmikuuta (J: 17. helmikuuta) 1719 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän keisarikunnan armeijan sotamarsalkka, joka osallistui suureen Pohjan sotaan ja Venäjän–Turkin sotaan vuosina 1710–1711. Šeremetev taisteli vuonna 1681 Krimin tataareja vastaan. Seuraavana vuonna hän nousi pajari-luokkaan, jonka jäsenet kuuluivat Venäjän ylimpään ruhtinaalliseen palvelusluokkaan. Hän osallistui 1686 Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puolan välisiin ikuisen rauhan neuvotteluihin. 1695–1696 hän oli mukana Azovin sotaretkillä, joiden tarkoitus oli vallata Asovanmerelle pääsyn estävä Azovin linnake. Toinen näistä sotaretkistä päättyi voitokkaasti. Šeremetev voitti Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ruotsalaiset Kanepin ja Hummulin taisteluissa. Pohjan sodan ratkaisevassa Pultavan taistelussa kesällä 1709 Šeremetev johti Venäjän armeijan keskustaa. Vuonna 1710 hän valtasi Riian. Pohjan sodan jatkona käydyssä Venäjän–Turkin sodassa 1710–1711 Šeremetev osallistui Pietari Suuren johtamaan Prutin taisteluun, jonka venäläiset hävisivät. Vuonna 1715 hän johti venäläisten sotaretkiä Pommeriin ja Mecklenburgiin. Šeremetev kuoli Moskovassa vuonna 1719. Luokka:Venäläiset kenraalit Luokka:Vuonna 1652 syntyneet Luokka:Vuonna 1719 kuolleet.
Uusi!!: Lutsit ja Boris Šeremetev · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Lutsit ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Latgallia
Latvian historialliset alueet, Latgallia violetilla. Latgallia (latgalliksi Latgola,,,, Latgalija) on yksi Latvian historiallisista kulttuurialueista.
Uusi!!: Lutsit ja Latgallia · Katso lisää »
Latgallin kieli
Latgallin kieli on balttilainen kieli, jota puhuvat Latvian itäosissa asuvat latgallit.
Uusi!!: Lutsit ja Latgallin kieli · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Lutsit ja Latvia · Katso lisää »
Latvialaiset
Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Lutsit ja Latvialaiset · Katso lisää »
Leivut
Leivut ovat Latviassa Gulbenen ja Alūksnen kunnissa lähellä Viron rajaa elänyt virolaisten ryhmä.
Uusi!!: Lutsit ja Leivut · Katso lisää »
Liiviläiset
Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Lutsit ja Liiviläiset · Katso lisää »
Ludza
Vaakuna. Ludza on kaupunki Latgallian alueella itäisessä Latviassa.
Uusi!!: Lutsit ja Ludza · Katso lisää »
Oskar Kallas
Oskar Kallas Helsingissä, 1892–1893. Oskar Philipp Kallas (25. lokakuuta 1868 Kaarma, Viro – 26. tammikuuta 1946 Tukholma, Ruotsi) oli virolainen diplomaatti, sekä kielen- ja kansanrunouden tutkija.
Uusi!!: Lutsit ja Oskar Kallas · Katso lisää »
Setukaiset
Setukaiset eli setut tai setot ovat kaakkoisimmassa Virossa entisessä Setumaan maakunnassa sekä Venäjän puolella elävä virolaisten ryhmä.
Uusi!!: Lutsit ja Setukaiset · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Lutsit ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Võro
Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.
Uusi!!: Lutsit ja Võro · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Lutsit ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Lutsit ja Virolaiset · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Lutsit ja Viron kieli · Katso lisää »
