Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
56 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Ancylusjärvi, Atlantin valtameri, Baltian jääjärvi, Ensimmäinen Salpausselkä, Etelä-Karjalan maakunta, Harju, Häränsilmä, Hehtaari, Hietaneilikka, Hietaorvokki, Imatra, Itämeri, Jääkausi, Jäkälät, Kanerva, Kangasajuruoho, Kangaskorte, Kangasmetsä, Kangasvuokko, Kankare, Kantatie 62, Kutveleen kanava, Lauttalaituri, Lehtoneidonvaippa, Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista, Luonnonsuojelualue, Mannerjäätikkö, Metsänätkelmä, Moreeni, Natura 2000, Neliökilometri, Niemi, Puolukka, Reunamuodostuma, Ruokolahti, Ruotsi, Saari, Saimaa, Saimaan syväväylä, Salpalinja, Sanduri, Sarviniemi, Savitaipale, Suisto, Suomi, Suur-Saimaa, Taipalsaari, Toinen Salpausselkä, Tuohikotti, ..., Ukontulikukka, Utula, Varsinainen Saimaa, Venäjän keisarikunta, Viime jääkauden loppuvaihe, Yoldiameri. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Kyläniemi ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Ancylusjärvi
Ancylusjärven kattama alue noin 9 500 vuotta sitten. Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8 900–7 200 eKr.
Uusi!!: Kyläniemi ja Ancylusjärvi · Katso lisää »
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Uusi!!: Kyläniemi ja Atlantin valtameri · Katso lisää »
Baltian jääjärvi
Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).
Uusi!!: Kyläniemi ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »
Ensimmäinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Hankoniemen hiekkarantaa Hangossa. Lohjan kaupungin ylle kohoava Lohjanharju. Vesijärveltä. Ensimmäinen Salpausselkä, eli I Salpausselkä tai myös Salpausselkä I (lyh. SS I), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva eteläisin reunamuodostuma.
Uusi!!: Kyläniemi ja Ensimmäinen Salpausselkä · Katso lisää »
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Uusi!!: Kyläniemi ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Harju
Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.
Uusi!!: Kyläniemi ja Harju · Katso lisää »
Häränsilmä
Jousiampuja on osunut vasemmanpuoleisella nuolella ''häränsilmään''. Häränsilmäksi voidaan kutsua pientä keskeistä kohtaa tai aluetta.
Uusi!!: Kyläniemi ja Häränsilmä · Katso lisää »
Hehtaari
Neliön muotoisen hehtaarin koko eli 100 m × 100 m. Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.
Uusi!!: Kyläniemi ja Hehtaari · Katso lisää »
Hietaneilikka
Hietaneilikka (Dianthus arenarius, syn. D. borussicus) on Euroopassa kasvava harvinainen kohokkikasvi.
Uusi!!: Kyläniemi ja Hietaneilikka · Katso lisää »
Hietaorvokki
Hietaorvokki (Viola rupestris) on pienikokoinen sinikukkainen orvokkilaji.
Uusi!!: Kyläniemi ja Hietaorvokki · Katso lisää »
Imatra
Imatra on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Imatra · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Kyläniemi ja Itämeri · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Kyläniemi ja Jääkausi · Katso lisää »
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Uusi!!: Kyläniemi ja Jäkälät · Katso lisää »
Kanerva
Kanerva eli kangaskanerva (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu.
Uusi!!: Kyläniemi ja Kanerva · Katso lisää »
Kangasajuruoho
Kangasajuruoho (Thymus serpyllum) on huulikukkaiskasvien heimoon ja ajuruohojen sukuun kuuluva kasvilaji ja timjamin läheinen sukulainen.
Uusi!!: Kyläniemi ja Kangasajuruoho · Katso lisää »
Kangaskorte
Kangaskorte (Equisetum hyemale) on ainavihreä, yhtäläisitiöinen sanikkainen.
Uusi!!: Kyläniemi ja Kangaskorte · Katso lisää »
Kangasmetsä
Kangasmetsää Norjassa. Kangasmetsä on viileän ilmastovyöhykkeen tavallisin metsätyyppi.
Uusi!!: Kyläniemi ja Kangasmetsä · Katso lisää »
Kangasvuokko
Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis, aikaisemmin Anemone vernalis) on ainoastaan Euroopassa tavattava kylmänkukka.
Uusi!!: Kyläniemi ja Kangasvuokko · Katso lisää »
Kankare
Kankare voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kyläniemi ja Kankare · Katso lisää »
Kantatie 62
Kantatie 62 Kantatie 62 on Kaakkois-Suomessa Mikkelistä Imatran rajanylityspaikalle kulkeva kantatie.
Uusi!!: Kyläniemi ja Kantatie 62 · Katso lisää »
Kutveleen kanava
Kutveleen kanava Kyäniemen lossi Kutvele on avokanava Saimaalla Ruokolahden ja Taipalsaaren rajalla Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Kutveleen kanava · Katso lisää »
Lauttalaituri
Lauttalaituri tai lauttapaikka on lautan tai lossin kiinnittymispaikka tauon ajaksi tai ajoneuvojen lastauksen tai purkamisen ajaksi.
Uusi!!: Kyläniemi ja Lauttalaituri · Katso lisää »
Lehtoneidonvaippa
Lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine) on monimuotoinen, pääasiassa Euraasiassa tavattava kämmekkäkasvi.
Uusi!!: Kyläniemi ja Lehtoneidonvaippa · Katso lisää »
Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista
Tämä artikkeli on luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista.
Uusi!!: Kyläniemi ja Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista · Katso lisää »
Luonnonsuojelualue
Letonniemessä Oulussa. Luonnonsuojelualue on alue, jonka käyttöä on rajoitettu, koska tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Kyläniemi ja Luonnonsuojelualue · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Kyläniemi ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Metsänätkelmä
Metsänätkelmä (Lathyrus sylvestris) on monivuotinen, ruohovartinen hernekasvi.
Uusi!!: Kyläniemi ja Metsänätkelmä · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Kyläniemi ja Moreeni · Katso lisää »
Natura 2000
Natura 2000 -suojelualueesta ilmoittava kyltti Belgiassa. Natura 2000 -suojelualue Slovakiassa. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Kyläniemi ja Natura 2000 · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Kyläniemi ja Neliökilometri · Katso lisää »
Niemi
Kuolan niemimaa kartassa. Kapeakantainen niemi Kroatiassa. Niemi on rantaviivasta huomattavasti ulkoneva maa-alue.
Uusi!!: Kyläniemi ja Niemi · Katso lisää »
Puolukka
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) ja kanervakasvien heimoon kuuluva, 5–30 senttimetriä korkea ainavihanta varpu, joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Kyläniemi ja Puolukka · Katso lisää »
Reunamuodostuma
Kolmannen Salpausselän vanhoja reunamuodostumaa Somerolla. Baffininsaarella Kanadassa. Islannista. Reunamuodostuma eli reunamoreenimuodostuma on sekä reunamoreeneja että jäätikköjokimuodostumien lajittunutta maa-ainesta sisältävä maaston kohomuoto.
Uusi!!: Kyläniemi ja Reunamuodostuma · Katso lisää »
Ruokolahti
Ruokolahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Ruokolahti · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Ruotsi · Katso lisää »
Saari
Skotlannissa. Wake on tuliperäinen saari, josta on muodostunut atolli. Irlantia erottaa mantereesta matala meri. Keinotekoinen saari Kiinassa Zhuhain edustalla. Saari on veden kokonaan ympäröimä mannerta pienempi maa-alue, jota nousuvesi ei peitä.
Uusi!!: Kyläniemi ja Saari · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Saimaa · Katso lisää »
Saimaan syväväylä
Saimaan syväväylä on laivaväylästö Saimaalla, jota pitkin pääsee Ristiinaan, Savonlinnaan, Kiteelle, Joensuuhun ja Varkauteen.
Uusi!!: Kyläniemi ja Saimaan syväväylä · Katso lisää »
Salpalinja
Salpalinja Moskovan rauhan rajojen kartalla Salpalinja (myös Salpa-asema), viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja.
Uusi!!: Kyläniemi ja Salpalinja · Katso lisää »
Sanduri
Uudessa-Seelannissa. Sanduri (myös sandur) on kuivalla maalla oleva, jäätikön sulamisvesien kuljettaman hiekan tuottama jokisuistoalue.
Uusi!!: Kyläniemi ja Sanduri · Katso lisää »
Sarviniemi
Sarviniemi on Etelä-Karjalassa Taipalsaarella sijaitseva retkeily- ja luontokohde.
Uusi!!: Kyläniemi ja Sarviniemi · Katso lisää »
Savitaipale
Savitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Savitaipale · Katso lisää »
Suisto
Herodotokselta, joka havaitsi Niilin suiston olevan kreikkalaisen delta-kirjaimen muotoinen. Suisto eli delta on joen virtauksen kuljettaman maa-aineksen muodostama, usein viuhkamainen alue joensuussa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Suisto · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Suomi · Katso lisää »
Suur-Saimaa
Suur-Saimaa on Saimaan yhteydessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan ainakin kahta eri vesialuetta.
Uusi!!: Kyläniemi ja Suur-Saimaa · Katso lisää »
Taipalsaari
Taipalsaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, 15 km Lappeenrannasta pohjoiseen.
Uusi!!: Kyläniemi ja Taipalsaari · Katso lisää »
Toinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Kyläniemen etelärinteeltä kohti eteläistä Suur-Saimaata. Toinen Salpausselkä, eli II Salpausselkä tai myös Salpausselkä II (lyh. SS II), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 11 790–11 590 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva reunamuodostuma.
Uusi!!: Kyläniemi ja Toinen Salpausselkä · Katso lisää »
Tuohikotti
Tuohikotti on kylä, tilastoalue ja entinen tilastollinen taajama Kouvolan Valkealassa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Tuohikotti · Katso lisää »
Ukontulikukka
Ukontulikukka (Verbascum thapsus) on kaksivuotinen ruohovartinen kasvi.
Uusi!!: Kyläniemi ja Ukontulikukka · Katso lisää »
Utula
Utula on kylä Ruokolahdella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Utula · Katso lisää »
Varsinainen Saimaa
Sahataan avantoa puoli metriä paksuun jäähän. Näkymä Imatran kylpylästä. Saimaa sopii hyvin melomiseen. Kivikkoa ja silokallioista rantaa Pien-Saimaalla. Lietveden tuulinen taival. Varsinainen Saimaa (järvinumero 04.112.1.001), jolla tarkoitetaan tässä vesistöviranomaisten rajaamaa Saimaan eteläisintä osaa, sijaitsee Imatran, Lappeenrannan, Savitaipaleen, Ristiinan ja Puumalan taajamien välisellä alueella Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Tämä on vesialueen vesistöllisesti tekninen rajaus, joka on samalla eräs Saimaan tilastollinen yksikkö. Suurjärvenä Saimaa muodostaa Vuoksen vesistön (vesistöaluetunnus 04) pääjärvenä sen keskeisen osan ja varsinainen Saimaa kerää kaikki yläjuoksulta siihen laskevat vedet Puumalansalmen ja monien muiden tulouomien kautta itseensä. Nämä vedet virtaavat edelleen etelään ja kaakkoon päin Imatralle laskien lopuksi Vuoksen kautta Laatokkaan. Saimaa-nimeä käytetään, harvinaista kyllä, suurjärven eri osista siihen erilaisia attribuutteja liittäen. Lisäksi samoilla vesialueilla saattaa olla sellaisia nimiä, jotka ovat käytössä muillakin Saimaaseen kuuluvilla vesialueilla. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Suur-Saimaa, Iso-Saimaa, Pien-Saimaa, Etelä-Saimaa, Ylä-Saimaa ja Ala-Saimaa. Saimaa-nimeä käytetään eniten suurjärven eteläisestä osasta, joka on ollut vanhastaan Saimaan tunnetuin osa. Muualla järvenosilla on Saimaa-identiteetti heikompaa ja kauempana pohjoisessa käytetään Saimaan järvenosista lähinnä omia erityisnimiä kuten esimerkiksi Orivesi ja Puruvesi. Varsinainen Saimaa ei ole järvenosan maantieteellinen tai vesistöhallinnollinen nimitys. Jotta hakusanalla ”Saimaa” voidaan avata koko järvialuetta käsittelevä artikkeli, täytyy tästä järvenosasta, jota paikalliset kutsuvat myös Saimaaksi, käyttää eri hakusanaa, eli Varsinainen Saimaa.
Uusi!!: Kyläniemi ja Varsinainen Saimaa · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Kyläniemi ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Kyläniemi ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Yoldiameri
Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.
Uusi!!: Kyläniemi ja Yoldiameri · Katso lisää »
