Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
20 suhteet: Aleksei Mihailovitš, Hetmani, Ivan Vyhovskyi, Jaroslavl, Juri H’melnytskyi, Kasakat, Kasakkahetmanaatti, Konotop, Krimin kaanikunta, Krimin tataarit, Moskovan Venäjä, Musketti, Osmanien valtakunta, Perejaslavin sopimus, Puola-Liettua, Putyvl, Sergei Solovjov (historioitsija), Ukraina, 1659, 28. kesäkuuta.
Aleksei Mihailovitš
Aleksei Mihailovitš Romanov, tsaari Aleksei I (ven. Алексей Михаилович Романов), (29. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1629 Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1676 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1645–1676. Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa. Hänen kuuluisin poikansa on keisari Pietari I.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Aleksei Mihailovitš · Katso lisää »
Hetmani
Hetmani Bohdan H’melnytskyi Hetmani (sanan alkuperä on, ’päämies’, ’johtaja’) oli hallitsijan jälkeen korkeimman sotilaskomentajan arvonimi Puolassa, Ukrainassa ja Liettuan suuriruhtinaskunnassa 1400-luvulta 1700-luvulle.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Hetmani · Katso lisää »
Ivan Vyhovskyi
Ivan Vyhovskyi. Ivan Vyhovskyi (k. 19. maaliskuuta 1664 Olhivka, lähellä Korsunia) oli Ukrainan Kasakkahetmanaatin hetmani vuosina 1657–1659.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Ivan Vyhovskyi · Katso lisää »
Jaroslavl
Jaroslavl on kaupunki Venäjällä 250 kilometriä Moskovasta koilliseen.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Jaroslavl · Katso lisää »
Juri H’melnytskyi
Juri H’melnytskyi, muotokuva 1670-luvulta. Juri H’melnytskyi (1641 – 1685 Kamjanets-Podilskyi) oli Ukrainan Kasakkahetmanaatin hetmani vuosina 1657 ja 1659–1663 sekä Dneprin länsipuolisen Ukrainan hetmani vuosina 1677–1681 ja 1685.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Juri H’melnytskyi · Katso lisää »
Kasakat
Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1880–1891. Kasakat tarkoittaa sotilaallisesti järjestäytynyttä itäslaaveihin kuulunutta ratsastajaväestöä, varsinkin sen ratsumiehiä.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Kasakat · Katso lisää »
Kasakkahetmanaatti
Kasakkahetmanaatti, viralliselta nimeltään alkujaan Zaporožjen sotajoukko, oli nykyisen Ukrainan alueella vuosina 1648–1764 sijainnut kasakoiden autonominen valtio, jonka johtajana oli hetmani.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Kasakkahetmanaatti · Katso lisää »
Konotop
Konotop on Sumyn alueella, Koillis-Ukrainassa sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Konotop · Katso lisää »
Krimin kaanikunta
Krimin kaanikunta (krimintataariksi Qırım Hanlığı) oli Krimin tataarien muodostama valtakunta Krimin niemimaalla, sen pohjoispuolisella alangolla ja Asovanmeren ympäristössä vuosina 1443–1783.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Krimin kaanikunta · Katso lisää »
Krimin tataarit
Krimin tataarit (qırımtatarlar, къырымтатарлар - myös qırımlar / qırımlılar; "krimiläiset") ovat turkkilainen kansa, jonka kotimaa on Ukrainalle kuuluva Krimin niemimaa.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Krimin tataarit · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Musketti
Englantilainen Brown Bess -musketti Musketteja ja pistimiä Musketti on pitkä sotilaskäsiase, joka on olalta ammuttava ja rihlaamaton.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Musketti · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Perejaslavin sopimus
Perejaslavin sopimuksen solmimista esittävä Aleksei Kivšenkon historiamaalaus vuodelta 1880. Perejaslavin sopimus oli Ukrainan kasakkahetmanaatin ja Venäjän välillä 18. tammikuuta (J: 8. tammikuuta) 1654 solmittu sopimus, jolla kasakat tunnustivat Venäjän tsaarin yliherruuden.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Puola-Liettua · Katso lisää »
Putyvl
Putyvl on kaupunki Ukrainan Sumyn alueen Konotopin piirissä.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Putyvl · Katso lisää »
Sergei Solovjov (historioitsija)
Sergei Solovjov. Sergei Mihailovitš Solovjov (5. toukokuuta (J.: 17. toukokuuta) 1820 Moskova – 4. huhtikuuta (J.: 16. huhtikuuta) 1879 Moskova) oli venäläinen historioitsija.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Sergei Solovjov (historioitsija) · Katso lisää »
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja Ukraina · Katso lisää »
1659
Ei kuvausta.
Uusi!!: Konotopin taistelu ja 1659 · Katso lisää »
28. kesäkuuta
28.
