Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
42 suhteet: Aitotumaiset, Alkaloidit, Anamirtat, Antoine Laurent de Jussieu, Binominen nimistö, Emi, Happomarjakasvit, Hede, Intiananamirta, Kaksisirkkaiset, Kalumba, Kalumbat, Kanadankilpikierto, Karva (kasvitiede), Kasvit, Kehälehti, Kilpikierrot, Kilpiliaanit, Kladi, Koppisiemeniset, Kukinto, Kukka, Kukkapohjus, Lehti (kasvitiede), Lehtilapa, Leinikkikasvit, Liaani, Luumarja, Mesi, Oksaalihappo, Pareirajuuret, Putkilokasvit, Puuvarsi, Ranunculales, Ruohovarsi, Siemen, Siemenaihe, Siemenkasvit, Siemenvalkuainen, Tanniinit, Terpenoidit, Yksikotisuus.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Alkaloidit
Kofeiini Alkaloidit eli kasviemäkset ovat kasveissa esiintyviä typpipitoisia, emäksisiä, elimistön toimintoihin yleensä merkittävästi vaikuttavia orgaanisia yhdisteitä.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Alkaloidit · Katso lisää »
Anamirtat
Anamirtat (Anamirta) on kilpikiertokasvien (Menispermaceae) heimoon kuuluva kasvisuku.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Anamirtat · Katso lisää »
Antoine Laurent de Jussieu
Antoine Laurent de Jussieu (12. huhtikuuta 1748 Lyon – 17. syyskuuta 1836 Venteuil, Marne) oli ranskalainen lääkäri ja kasvitieteilijä. Hän toimi 1770-luvulta alkaen Jardin du Roin ja Muséum national d’Histoire naturellen kasvitieteen professorina. Antoine Laurent de Jussieu kehitti kasvien luokittelujärjestelmää ja määritteli ensimmäisenä heimokäsitteen kasvitieteessä. Jussieu myös laati tieteelliset kuvaukset aikakautenaan tunnetuille kasviheimoille. Hänen pääteoksensa olivat Genera plantarum secundum ordines naturales disposita (1789–1805) ja Principes de la méthode naturelle des végétaux (1824). Jussieun nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään nimen jälkeen liitettävää auktorilyhennettä Juss. Hänen kuvaamistaan heimoista monet ovat nykyäänkin käytössä, ja Jussieu on kymmenien kukkakasviheimojen tieteellisten nimien auktori, esimerkiksi kaktus-, kanerva-, kello-, kohokki-, kurjenmiekka-, kurkku-, kuusama-, kämmekkä-, leinikki-, lemmikki-, lilja-, matara-, sara-, tatar-, tyräkki- ja vehkakasvien.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Antoine Laurent de Jussieu · Katso lisää »
Binominen nimistö
Binominen nimistö (binominen.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Binominen nimistö · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Emi · Katso lisää »
Happomarjakasvit
Happomarjakasvit (Berberidaceae) on putkilokasviheimo, johon kuuluu noin 570 lajia.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Happomarjakasvit · Katso lisää »
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Hede · Katso lisää »
Intiananamirta
Intiananamirta (Anamirta cocculus) on kilpikiertokasveihin kuuluvan anamirtojen suvun ainoa laji.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Intiananamirta · Katso lisää »
Kaksisirkkaiset
Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »
Kalumba
Kalumba (Jateorhiza palmata) on kilpikiertokasvien heimoon ja kalumbojen sukuun kuuluva kasvilaji, joka on kotoisin trooppisesta Afrikasta.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kalumba · Katso lisää »
Kalumbat
Kalumbat (Jateorhiza) on kilpikiertokasvien (Menispermaceae) heimoon kuuluva pieni kasvisuku.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kalumbat · Katso lisää »
Kanadankilpikierto
Kanadankilpikierto (Menispermum canadense) on kilpikiertokasvien heimoon ja kilpikiertojen sukuun kuuluva kasvilaji, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista Etelä-Kanadasta Pohjois-Floridaan ulottuvalta alueelta sekä Atlantin rannikolta länteen Manitobaan ja Teksasiin.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kanadankilpikierto · Katso lisää »
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Karva (kasvitiede) · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kasvit · Katso lisää »
Kehälehti
Sahramiruskoliljan yhtäläiskehäinen kukka koostuu kahdesta kolmilukuisesta kehälehtikiehkurasta, sisemmän ja ulomman kehän kehälehdet ovat samanlaiset. Kehälehti on kasvin kukan kehän lehti.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kehälehti · Katso lisää »
Kilpikierrot
Kilpikierrot (Menispermum) on kilpikiertokasvien (Menispermaceae) heimoon kuuluva kasvisuku.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kilpikierrot · Katso lisää »
Kilpiliaanit
Kilpiliaanit (Sinomenium) on kilpikiertokasvien (Menispermaceae) heimoon kuuluva pieni kasvisuku.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kilpiliaanit · Katso lisää »
Kladi
luokka on kuvassa sinisellä. Se käsittää matelijoiden kantamuodon ja matelijalajit, mutta ei lintuja. Kladi eli monofyleettinen ryhmä tai kehityslinja on evoluutioon perustuva eliöiden kladistinen ryhmä, joka käsittää kantamuodon ("esi-isän") ja kaikki siitä polveutuvat eliölajit.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kladi · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kukinto · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kukka · Katso lisää »
Kukkapohjus
Japaninkellukan (''Geum macrophyllum'') kartiomainen kukkapohjus Intianlootuksen (''Nelumbo nucifera'') hedelmöivä kukkapohjus Kirsikan kukka kukkapohjuksineen Kukkapohjus on kukkaperän pää, johon kehälehdet eli verholehdet ja terälehdet ovat kiinnittyneet.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Kukkapohjus · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Lehtilapa
Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Lehtilapa · Katso lisää »
Leinikkikasvit
Leinikkikasvit (Ranunculaceae) on Ranunculales-lahkoon kuuluva heimo, johon kuuluu noin 50 sukua ja 1 750 lajia.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Leinikkikasvit · Katso lisää »
Liaani
Punakoiso (''Solanum dulcamara'') on boreaalisilla alueilla kasvava liaani. Liaani on puuvartinen köynnöskasvi.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Liaani · Katso lisää »
Luumarja
persikan) poikkileikkaus, jossa näkyy sekä hedelmä että siemen. Luumarja on mehevien hedelmien tyyppi, jossa maltokerroksen keskellä on yleensä vain yksi, hedelmän kovan sisäosan eli endokarpin (arkikielessä ”kiven”) ympäröimä siemen.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Luumarja · Katso lisää »
Mesi
Mesipisara Mesi on kukkien tuottama sokeripitoinen neste, jonka tarkoituksena on houkutella pölyttäviä eläimiä kukalle.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Mesi · Katso lisää »
Oksaalihappo
Oksaalihappo Oksaalihappo, (COOH)2, systemaattiselta nimeltään etaanidihappo, on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Oksaalihappo · Katso lisää »
Pareirajuuret
Pareirajuuret (Chondrodendron) on kilpikiertokasvien (Menispermaceae) heimoon kuuluva pieni kasvisuku.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Pareirajuuret · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Puuvarsi
Puolukka (''Vaccinium vitis-idaea'') on puuvartinen kasvi. Puuvarsi on kasvin monivuotinen maanpäällinen varsi, puilla runko.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Puuvarsi · Katso lisää »
Ranunculales
Ranunculales on kaksisirkkaisten kasvien lahko.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Ranunculales · Katso lisää »
Ruohovarsi
Ruohovarsi Ruohovarsi on kasvin maanpäällinen varsi, joka on puutumaton ja kuolee yhden kasvukauden jälkeen.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Ruohovarsi · Katso lisää »
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Siemen · Katso lisää »
Siemenaihe
Kaavio paljassiemenisen ja koppisiemenisen siemenaiheesta. Siemenaihe on siemenkasveilla esiintyvä naaraspuolisen gametofyytin ja sen munasolun sisältävä rakenne, josta kehittyy hedelmöityksen jälkeen kasvin siemen.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Siemenaihe · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Siemenvalkuainen
Kuvassa jyvän siemenvalkuaisesta käytetään termiä ydin. Siemenvalkuainen tai sisävalkuainen eli endospermi on koppisiemenisten kasvien siementen sisältämä ravinteikas solukko, jota kasvin alkio käyttää ravinnokseen.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Siemenvalkuainen · Katso lisää »
Tanniinit
Tanniineja Tanniinit eli parkkihapot ovat kasveissa esiintyviä oligo- tai polymeerisia fenoliyhdisteitä, jotka sitovat ja saostavat proteiineja.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Tanniinit · Katso lisää »
Terpenoidit
Terpenoidit ovat yhdisteryhmä, jota tavataan erityisesti kasveissa.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Terpenoidit · Katso lisää »
Yksikotisuus
Kasvien kotisuus kuvaa sitä, miten kasvin kukkien heteet ja emit ovat sijoittuneet toisiinsa nähden.
Uusi!!: Kilpikiertokasvit ja Yksikotisuus · Katso lisää »
