Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
28 suhteet: Amatsoni-maalari, Amfora, Antiikin Ateena, Antiikin Attika, Antiikin Khalkidike, Antiikin Kreikan keramiikka, Apenniinien niemimaa, Ateena 1375 -maalari, Attikalainen keramiikka, Dionysos, Eteläitalialainen keramiikka, Hääkulkuemaalari, Hydria, Kertš, Krateeri, Krim, Lebes gamikos, Lekanis, Luettelo antiikin kreikkalaisista savenvalajista ja vaasimaalareista, Magna Graecia, Mustameri, Pantikapaion, Pariksen tuomio, Pelike, Plutos, Punakuviokeramiikka, Pyksis, Vaasi.
Amatsoni-maalari
Amatsoni-maalari (englanninkielisessä tutkimuksessa Amazon Painter) oli antiikin kreikkalainen vaasimaalari, joka maalasi attikalaista niin kutsutun Kertš-tyylin punakuviokeramiikkaa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Amatsoni-maalari · Katso lisää »
Amfora
mustakuviotekniikalla koristeltu kaula-amfora, n. 500 eaa. Amfora on antiikin aikana käytetty keraaminen kuljetus- ja säilytysastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Amforoiden muodoissa ja koossa on paljon vaihtelua. Tärkeimmät ylätason tyypit ovat kaula-amfora, vatsa-amfora, kuljetusamfora ja kahva-amfora. Lisäksi varsinkin kaula- ja vatsa-amforoista on tunnistettu lukuisia alityyppejä.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Amfora · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin Attika
Attika ja ympäröivät alueet. Attika oli antiikin Kreikan maakunta.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Antiikin Attika · Katso lisää »
Antiikin Khalkidike
Khalkidike, muut nykyisen Chalkidikín niemimaan antiikin aikaiset alueet sekä muut Makedonian valtakunnan alueet (n. 334–323 eaa.) kartalla. Khalkidike viittasi antiikin aikana aina vain osaan niemimaasta, joka nykyisin tunnetaan sen mukaan Chalkidikín niemimaana.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Antiikin Khalkidike · Katso lisää »
Antiikin Kreikan keramiikka
Antiikin Kreikan keramiikka (käsitti poltetusta savesta tehdyt astiat, lamput ja muut esineet. Astioita, joista käytetään yleisnimitystä vaasi, käytettiin arkikäytössä ruoan ja nesteiden kuljetuksessa, säilytyksessä ja tarjoilussa, mutta niillä oli usein myös erityinen seremoniallinen merkitys. Keramiikkataiteessa keskeistä oli vaasien maalauskuviointi. Keramiikan tutkimuksesta on tullut tärkeä osa antiikintutkimusta.Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Keramiikka”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 257–258. Kreikkalaisen maailman varhaisimmat käsin tehdyt keraamiset esineet ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle noin 5000 eaa. Dreijaa eli savenvalajan pyörää alettiin käyttää Manner-Kreikan minyalaisten parissa keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa. ja Kreetan minolaisessa kulttuurissa noin 1900 eaa. Antiikin ajan keramiikka alkoi nousta protogeometriselta kaudelta noin 1000 eaa. lähtien. Myöhemmin keramiikan tuotantoa hallitsi Korintissa tuotettu korinttilainen keramiikka, mutta Ateenassa tuotettu attikalainen keramiikka syrjäytti sen 500-luvulla eaa. Attikalainen keramiikka saavutti huippukautensa myöhäisellä arkaaisella ja varhaisella klassisella kaudella noin 570–440 eaa. mutta taantui tämän jälkeen samalla, kun keramiikantuotannon painopiste siirtyi muualle.Rodgers 2017, s. 357. Vaasien muotoilu ja koristelu vaihtelivat eri aikoina, ja siten niiden perusteella antiikin Kreikan historiaa voidaan tutkimuksessa jakaa kulttuurikausiin ja -alueisiin. Keramiikka säilyy hyvin, ja siksi se on arkeologisissa löydöksissä yliedustettuna suhteessa monista muista materiaaleista, kuten kankaasta, metallista ja puusta, tehtyihin esineisiin. Näistä syistä löydetyt keramiikan osat ovat erittäin tärkeitä eri rauniovaiheiden ajoittamisen kannalta. Lisäksi keraamisten tuotteiden levinneisyys antaa tutkijoille tärkeää tietoa ajan kauppasuhteista ja -reiteistä, joten ne ovat sirpaleinakin arkeologeille tärkeä informaation lähde. Kuva-aiheista saadaan tietoa tuon ajan uskonnollisesta elämästä ja arjen tapakulttuurista sekä muun muassa urheilusta, merenkulusta, tarustosta ja sodankäynnistä. Vaasimaalaukset ovat nykyisin tärkein esimerkki varhaisesta kreikkalaisesta maalaustaiteesta. Kreikkalaisille itselleen vaasimaalaukset olivat vähempimerkityksisiä kuin seinä- ja paneelimaalaukset, joista on säilynyt nykaikaan vain vähäisiä esimerkkejä, siinä missä keramiikkaa tunnetaan runsain mitoin. Merkittävimpiä maalaustyylejä olivat mustakuvio- ja punakuviotekniikka.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Antiikin Kreikan keramiikka · Katso lisää »
Apenniinien niemimaa
Apenniinien niemimaa eli Italian niemimaa on Välimeren pohjoisrannalla, Alppien eteläpuolella sijaitseva niemimaa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Apenniinien niemimaa · Katso lisää »
Ateena 1375 -maalari
Ateena 1375 -maalari (englanninkielisessä tutkimuksessa Painter of Athens 1375) oli antiikin kreikkalainen vaasimaalari, joka maalasi attikalaista niin kutsutun Kertš-tyylin punakuviokeramiikkaa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Ateena 1375 -maalari · Katso lisää »
Attikalainen keramiikka
mustakuviotekniikalla koristeltu Panathenaia-amfora, n. 530 eaa. Kuvituksessa Athene-jumalatar. Attikalainen keramiikka viittaa Attikassa, erityisesti Ateenassa, valmistettuun antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Attikalainen keramiikka · Katso lisää »
Dionysos
Dionysos 500-luvulta eaa. peräisin olevassa kreikkalaisessa maalauksessa. Dionysos on kreikkalaisessa mytologiassa viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Dionysos · Katso lisää »
Eteläitalialainen keramiikka
Apulialainen voluuttikrateeri, n. 320–310 eaa. Eteläitalialainen keramiikka (eteläitalialaiset vaasit) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jota tuotettiin Suur-Kreikan ja Sisilian kreikkalaisissa siirtokunnissa sekä niiden ympäristössä klassiselta kaudelta noin vuodesta 430 eaa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Eteläitalialainen keramiikka · Katso lisää »
Hääkulkuemaalari
Hääkulkuemaalari (englanninkielisessä tutkimuksessa Painter of the Wedding Procession) oli antiikin kreikkalainen vaasimaalari, joka maalasi attikalaista niin kutsutun Kertš-tyylin punakuviokeramiikkaa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Hääkulkuemaalari · Katso lisää »
Hydria
Poseidoniasta, n. 360–350 eaa. Kuvituksessa satyyri ja nainen. Louvre, K 287. Hydria on antiikin aikana käytetty keraaminen tai metallinen vesiastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta. Hydrian varhaismuodot on tunnettu viimeistään 700-luvulla eaa. Hydrioita käytettiin paitsi veden kantamiseen ja kaatamiseen, mistä ne ovat saaneet nimensä (Hydria on muodoltaan pyöreävartaloinen vesiastia, jossa on kolme kädensijaa: kantamista varten kaksi poikittaista kädensijaa molemmin puolin vaasin vartaloa, ja kaatamisen helpottamiseksi yksi pysty kädensija näiden kahden keskellä. Hydrioita valmistettiin sekä savesta että pronssista. Eräs hydrian alatyyppi on kalpis. Tiedosto:Hydria.gif|Hydrian muoto ulkoa ja sisältä. Pittore dell'aquila, hydria ceretana con accecamento di polifemo, cerveteri (con artigiani ionici), 520-530 ac ca., tomba I alla banditaccia 01.jpg|Etruskilainen hydria, n. 530–520 eaa. Tiedosto:Ajax and Achilles gaming, ca. 490 BCE Attributed to the Berlin Painter Met Museum of Art Pub Domain DP260689.jpg|Attikalainen punakuviomaalattu hydria, Berliini-maalari, n. 490 eaa. Tiedosto:Hydria with a siren.jpg|Kreikkalainen pronssihydria, n. 460–450 eaa. Tiedosto:Roman glass hydria from Baelo Claudia (M.A.N. 1926-15-287) 01.jpg|Roomalainen lasinen hydria, n. 351–400 jaa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Hydria · Katso lisää »
Kertš
Kertš on kaupunki Krimin autonomisessa tasavallassa Kertšin niemimaan kärjessä.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Kertš · Katso lisää »
Krateeri
Punakuviotekniikalla koristeltu kellokrateeri, n. 420 eaa. Louvre. Krateeri on antiikin aikana käytetty keraaminen sekoitusmalja, jota käytettiin viiniin ja veden sekoittamiseen.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Krateeri · Katso lisää »
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Krim · Katso lisää »
Lebes gamikos
Lebes gamikos, n. 560–550 eaa. Lebes gamikos on antiikin aikana morsiuskylvyn veden säilyttämiseen käytetty keraaminen astia.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Lebes gamikos · Katso lisää »
Lekanis
punakuviotekniikalla koristeltu lekanis, n. 370–360 eaa. Lekanis on antiikin aikana käytetty keraaminen korurasia.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Lekanis · Katso lisää »
Luettelo antiikin kreikkalaisista savenvalajista ja vaasimaalareista
Tämä luettelo antiikin Kreikan savenvalajista ja vaasimaalareista luettelee antiikin kreikkalaisen keramiikan tärkeimmät savenvalajat sekä vaasimaalarit ja maalarien ryhmät.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Luettelo antiikin kreikkalaisista savenvalajista ja vaasimaalareista · Katso lisää »
Magna Graecia
murrealueita. Magna Graecia (latinaa, myös Graecia Magna, Graecia Major) eli Suur-Kreikka tarkoittaa eteläisen Italian aluetta, johon antiikin kreikkalaiset rakensivat siirtokuntiaan 700-luvulta eaa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Magna Graecia · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Mustameri · Katso lisää »
Pantikapaion
Pantikapaion (tai, myös Pantikapaia) eli Bosporos oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Taurikessa Skyytiassa, nykyisellä Krimin niemimaalla Ukrainassa.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Pantikapaion · Katso lisää »
Pariksen tuomio
''Pariksen tuomio,'' Peter Paul Rubens, n. 1636. ''Pariksen tuomio,'' Enrique Simonet, 1904. Pariksen tuomio viittaa kreikkalaisessa mytologiassa tarinaan, joka kertoo Troijan sotaan johtaneista tapahtumista.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Pariksen tuomio · Katso lisää »
Pelike
punakuviotekniikalla koristeltu pelike, n. 475–450 eaa. Pelike on eräs antiikin aikainen keraaminen amforoiden tyyppi.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Pelike · Katso lisää »
Plutos
Plutoksen patsas, roomalainen kopio ensimmäiseltä vuosisadalta. Plutos oli kreikkalaisessa mytologiassa alun perin agrikulttuurisessa Kreikassa hyvän sadon jumala, mutta muuttui myöhemmin yleisestikin vaurauden jumalaksi.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Plutos · Katso lisää »
Punakuviokeramiikka
attikalainen amfora. Niobidi-maalari, n. 460–450 eaa. Walters Art Museum. Punakuviokeramiikka (punakuviotyyli) viittaa antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan, jossa vaasien koristelu on tehty savenpunaisella maalaamalla ympäröivät alueet mustaksi.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Punakuviokeramiikka · Katso lisää »
Pyksis
punakuviotekniikalla koristeltu pyksis, noin 470–460 eaa. Louvre. Pyksis on antiikin aikainen lieriömäinen rasia.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Pyksis · Katso lisää »
Vaasi
Vaasi (on erityisesti antiikin ajan keramiikan tutkimuksessa erilaisista astioista käytetty yleisnimitys.
Uusi!!: Kertš-tyyli ja Vaasi · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kerts-keramiikka, Kerts-tyyli, Kertš-keramiikka.
