Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
33 suhteet: Anni Levander, Annilan kartano, Arkkitehti, August Strindberg, Axel Fredrik Granfelt, École des Beaux-Arts, Björneborgs Tidning, Bjørnstjerne Bjørnson, Granfelt, Hausjärvi, Helsingin yliopisto, Helsinki, Hjalmar Neiglick, Ironia, Juhani Aho, Lavantauti, Mikkelin maalaiskunta, Minna Canth, Pariisi, Pirkko Alhoniemi, Pori, Rakennushallitus, Realismi (taide), Suomenruotsalaiset, Suuret nälkävuodet, Tawaststjerna, Teknillinen korkeakoulu, Urho Kivimäki, Walter Runeberg, 13. toukokuuta, 1860, 1898, 20. maaliskuuta.
Anni Levander
Anni Levander, o.s. Canth (13. lokakuuta 1866 Jyväskylä – 11. lokakuuta 1911 Ahvenanmeri) oli suomalainen näytelmäkirjallisuuden suomentaja.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Anni Levander · Katso lisää »
Annilan kartano
Annilan kartano on Mikkelin Annilassa sijaitseva kartano, joka perustettiin ratsutilaksi vuonna 1765.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Annilan kartano · Katso lisää »
Arkkitehti
Arkkitehti on rakennusten ja maankäytön suunnitteluun liittyvä tutkinto ja ammattinimike.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Arkkitehti · Katso lisää »
August Strindberg
Johan August Strindberg (22. tammikuuta 1849 – 14. toukokuuta 1912) oli ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija sekä taidemaalari. Hän on yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista ja yksi modernin teatterin suurista vaikuttajista. Strindbergin tuotanto on lähinnä naturalistista ja ekspressionistista.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja August Strindberg · Katso lisää »
Axel Fredrik Granfelt
Axel Fredrik Granfelt (26. huhtikuuta 1815 Hausjärvi – 16. tammikuuta 1892 Hattula) oli suomalainen pappi, valtiopäivämies ja Helsingin yliopiston dogmatiikan ja siveysopin professori.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Axel Fredrik Granfelt · Katso lisää »
École des Beaux-Arts
Koulun sisäänkäynti Rue Bonaparte -kadulla. École Nationale Supérieure des Beaux-arts (ENSB-A) on maineikas ranskalainen taidekoulu Pariisissa.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja École des Beaux-Arts · Katso lisää »
Björneborgs Tidning
Björneborgs Tidning oli vuosina 1860–1865 ja 1873–1965 Porissa ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Björneborgs Tidning · Katso lisää »
Bjørnstjerne Bjørnson
Bjørnstjerne Martinus Bjørnson (8. joulukuuta 1832 Kvikne – 26. huhtikuuta 1910 Pariisi) oli norjalainen runoilija, isänmaanystävä ja kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1903.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Bjørnstjerne Bjørnson · Katso lisää »
Granfelt
Granfelt on suomalainen aatelissuku, jonka jäsenistä osa on suomentanut nimensä muotoon Kuusi.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Granfelt · Katso lisää »
Hausjärvi
Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Hausjärvi · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Helsinki · Katso lisää »
Hjalmar Neiglick
Hjalmar Neiglick. Nylands Nationin tilauksesta Georg Hjalmar Garibaldi Neiglick, nimimerkit Arius ja Hj.N, (28. kesäkuuta 1860 Pietari – 3. marraskuuta 1889 Helsinki) oli suomalainen kokeellisen psykologian ja empiirisen filosofian uranuurtaja sekä teatteri- ja kirjallisuuskriitikko.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Hjalmar Neiglick · Katso lisää »
Ironia
Ironinen tilanne. Ihmisiä leipäjonossa yhdysvaltalaista elämäntapaa ja korkeaa elintasoa ylistävän mainoskyltin edessä. (Margaret Bourke-White, 1937) Ironia (Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Verbal Irony and Sarcasm.” Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi. Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä ihminen mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Sokraattinen ironia tarkoittaa tietämättömyyden teeskentelemistä. Termi on saanut nimensä kreikkalaisesta filosofi Sokrateesta (470–399 eaa.). Eräs hänen argumentointistrategioistaan oli esittää tietämätöntä (vilpittömästi tai hämäykseksi) saadakseen vastaväittäjänsä paljastamaan oletuksensa ja uskomuksensa. Dramaattinen ironia syntyy siitä, että katsojat tietävät enemmän kuin näytelmän tai muun fiktion hahmot. Dramaattisen ironian avulla voidaan kiihottaa yleisön uteliaisuutta ja synnyttää jännitystä ja ahdistusta. Jännitys laukeaa näytelmän lopussa, kun hahmotkin ymmärtävät mistä on kyse. Dramaattisen ironian prototyyppi on Sofokleen näytelmä Kuningas Oidipus (429 eaa.), jossa katsojat ovat koko ajan askeleen edellä päähahmo Oidipusta. Myöhemmin esimerkiksi Shakespeare käytti näytelmissään usein dramaattista ironiaa, kuten Romeossa ja Juliassa, jonka Romeo surmaa itsensä kuvitellessaan rakastettunsa olevan kuollut. Tragedian ohella dramaattista ironiaa on käytetty myös huumorin synnyttämiseksi farssissa ja muussa komediassa, esimerkiksi valeasujen, identiteettisekaannuksien ja aikamatkustuksen yhteydessä. Kohtalon ironia (tai kohtalon iva) viittaa välinpitämättömään tai pahantahtoiseen maailmaan, joka pyrkii tukahduttamaan ihmisten toiveet ja halut. Syyllinen on siis jokin ihmisen ulkopuolinen voima, eikä ihmisen omilla teoilla ole tapahtumiin vaikutusta, kuten esimerkiksi karmasta puhuttaessa. Antiikin aikoina epäonnen aiheuttivat jumalten teot, ja kristityille tekijä oli ihmisten asioihin sekaantuva Jumala. Joskus kohtalon ironiasta syytetään vain kohtaloa tai sattumaa. Tilannekohtainen ironia tarkoittaa odotusten ja toteutuneiden tapahtumien ristiriitaa, joka tuntuu julmalta, oudolta tai huvittavalta. Historiallinen ironia tarkoittaa jälkiviisasta viittausta lausuntoihin ja ennustuksiin, jotka osoittautuivat myöhemmin täysin virheellisiksi. Tunnettu esimerkki on Britannian pääministeri Neville Chamberlainin vuonna 1938 tekemä ennustus, että hänen Hitlerille tekemänsä myönnytys tulisi estämään suursodan. Toinen esimerkki on joidenkin kuuluisien ihmisten viimeiset sanat, joissa he toteavat että he eivät ole missään vaarassa. Romanttinen ironia on näkökulma, johon kuuluu ristiriitaisten, vastakohtaisten ajatusten jännitteinen vaihtelu. Esimerkiksi Thomas Mannin novellissa Kuolema Venetsiassa romanttista ironiaa synnyttävät kertojan viileä välinpitämättömyys ja päähahmon epävakaa käytös. Romanttista ironiaa käytetään myös postmodernissa kirjallisuudessa. Elokuvissa niin sanottu ”neljännen seinän rikkominen” on esimerkki romanttisesta ironiasta. Ironinen asenne tarkoittaa teennäisyyttä, jossa ihmisen mielenlaatu on ulkopuolinen mutta kyyninen, kuiva mutta ylenkatseellinen, trendikäs mutta epäkunnioittava. Tällainen asenne yhdistetään usein nykyajan nuoriin, mutta sillä viitattiin jo 1700-luvun taitteessa eläneeseen englantilaiseen aristokraattiin Anthony Ashley-Cooperiin. Itseen kohdistuvaa ivaa kutsutaan itseironiaksi.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Ironia · Katso lisää »
Juhani Aho
Venny Soldanin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1891. Juhani ”Jussi” Aho (alkuaan Johannes Brofeldt, vuodesta 1907 Juhani Aho; 11. syyskuuta 1861 Lapinlahti – 8. elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Juhani Aho · Katso lisää »
Lavantauti
Yhdysvaltalainen lääkäri rokottaa lasta lavantautia vastaan vuonna 1943. Lavantauti eli tyyfus on vakava, septinen yleisinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Lavantauti · Katso lisää »
Mikkelin maalaiskunta
Mikkelin maalaiskunta oli Etelä-Savossa sijainnut Suomen kunta, joka yhdistettiin Mikkelin kaupunkiin vuoden 2001 alusta.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Mikkelin maalaiskunta · Katso lisää »
Minna Canth
Minna Canth (alkujaan Ulrika Wilhelmina o.s. Johnson;Huhtala 1998.) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Minna Canth · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Pariisi · Katso lisää »
Pirkko Alhoniemi
Pirkko Kaarina Alhoniemi (o.s. Salokas; s. 16. maaliskuuta 1935 Turku) on suomalainen kirjallisuuden tutkija, joka toimi Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden apulaisprofessorina ja professorina 1974–1999.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Pirkko Alhoniemi · Katso lisää »
Pori
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Pori · Katso lisää »
Rakennushallitus
Viraston ensimmäinen intendentti Charles Bassi Rakennushallitus oli suomalainen keskusvirasto, joka toimi vuosina 1811–1995.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Rakennushallitus · Katso lisää »
Realismi (taide)
Gustave Courbet, ''Bonjour, Monsieur Courbet'', 1854. Tunnettu realistinen maalaus. Taiteilija tapaa mesenaattinsa maalaisympäristössä. Realismi (todenmukaisuus) on kuvataiteissa ja kirjallisuudessa 1800-luvun puolenvälin suuntaus, joka alkoi Ranskasta.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Realismi (taide) · Katso lisää »
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »
Suuret nälkävuodet
Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Suuret nälkävuodet · Katso lisää »
Tawaststjerna
Tawaststjerna on vanha suomalainen aatelissuku, joka tunnettiin varsinkin 1800-luvulla virkamies- ja sotilassukuna.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Tawaststjerna · Katso lisää »
Teknillinen korkeakoulu
Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus Hietalahdentorilla Helsingissä. Teknillinen korkeakoulu (lyh. TKK) oli yliopisto, jonka alaan kuuluivat tekniset tieteet.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Teknillinen korkeakoulu · Katso lisää »
Urho Kivimäki
Urho Ilmari Kivimäki (15. marraskuuta 1889 Vesilahti – 11. toukokuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen kaunokirjallisuuden suomentaja.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Urho Kivimäki · Katso lisää »
Walter Runeberg
Walter Magnus Runeberg (29. joulukuuta 1838 Porvoo – 23. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, Fredrika ja J. L. Runebergin poika.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja Walter Runeberg · Katso lisää »
13. toukokuuta
13.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja 13. toukokuuta · Katso lisää »
1860
Ei kuvausta.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja 1860 · Katso lisää »
1898
Vuosi 1898 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja 1898 · Katso lisää »
20. maaliskuuta
20.
Uusi!!: K. A. Tavaststjerna ja 20. maaliskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Karl A. Tavaststjerna, Karl August Tavaststjerna.
