16 suhteet: Aleksanteri I (Jugoslavia), Bosnia ja Hertsegovina, Diktaattori, Ensimmäinen maailmansota, Eteläslaavit, Etninen ryhmä, Itävalta-Unkari, Jugoslavia, Jugoslavian kuningaskunta, Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta, Montenegro, Serbia, Serbokroaatin kieli, Slaavit, Vallankaappaus, Vojvodina.
Aleksanteri I (Jugoslavia)
Aleksanteri I (16. joulukuuta 1888 Cetinje, Montenegron ruhtinaskunta – 9. lokakuuta 1934 Marseille, Ranska) oli Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan (vuodesta 1929 Jugoslavian) kuningas vuosina 1921–1934 ja Karađorđevićien dynastian päämies.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Aleksanteri I (Jugoslavia) · Katso lisää »
Bosnia ja Hertsegovina
Bosnia ja Hertsegovina tai Bosnia-Hertsegovina (bosniaksi, kroatiaksi ja serbiaksi Bosna i Hercegovina, BiH, Босна и Херцеговина, БиХ) on valtio Balkanilla.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Bosnia ja Hertsegovina · Katso lisää »
Diktaattori
Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea Diktaattori (’sanelija’) on johtaja, jolla on diktatuurissa rajaton hallintavalta usein vallananastuksen perusteella.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Diktaattori · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Eteläslaavit
Valtiot, joissa slaavit ovat enemmistökansallisuutena. Eteläslaavit tummanvihreällä. Eteläslaavit ovat joukko slaavilaisia kansoja, jotka puhuvat eteläslaavilaisia kieliä.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Eteläslaavit · Katso lisää »
Etninen ryhmä
Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Etninen ryhmä · Katso lisää »
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Itävalta-Unkari · Katso lisää »
Jugoslavia
Jugoslavia (ja myös sloveeniksi, sananmukaisesti Eteläslavia) oli kolmen vuosina 1918–2003 olemassa olleen valtion nimi.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Jugoslavia · Katso lisää »
Jugoslavian kuningaskunta
Jugoslavian kuningaskunta (Kraljevina Jugoslavija, sama myös sloveeniksi) oli Länsi-Balkanilla, Etelä-Euroopassa sijainnut valtio vuosina 1918–1943.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Jugoslavian kuningaskunta · Katso lisää »
Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta
Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta oli vuosien 1943 ja 1991 välillä Etelä-Euroopassa sijainnut sosialistinen valtio.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta · Katso lisää »
Montenegro
Montenegro (molemmat nimet tarkoittavat suomeksi ”musta vuori”) on valtio Balkanilla Etelä-Euroopassa.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Montenegro · Katso lisää »
Serbia
Serbia eli Serbian tasavalta on sisämaavaltio Balkanilla.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Serbia · Katso lisää »
Serbokroaatin kieli
Serbokroaatin kieli on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva eteläslaavilainen kieli, jota puhutaan Serbiassa, Kroatiassa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Montenegrossa.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Serbokroaatin kieli · Katso lisää »
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Slaavit · Katso lisää »
Vallankaappaus
François Bouchot’n maalaus vuodelta 1840. Vallankaappaus tarkoittaa valtion johdon syrjäyttämistä äkillisellä, yleensä sotilaallisella, hankkeella.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Vallankaappaus · Katso lisää »
Vojvodina
Vojvodina (ja) on Serbian itsehallinnollinen provinssi maan pohjoisosassa. Vojvodina on Serbian mukaan toinen sen itsehallinnollisista maakunnista. Vojvodinan pääkaupunki on Novi Sad ja toiseksi suurin kaupunki Subotica. Vuoden 2010 väestönlaskennassa Vojvodinassa oli 1,931 miljoonaa asukasta, vuoden 2015 väkiluvuksi arvioitiin 1 891 701. Alueella asuu yli 25 eri etnistä ryhmää. Vojvodinalla on kuusi virallista kieltä: serbia, unkari, slovakki, romania, kroatia ja ruteeni.
Uusi!!: Jugoslaavit ja Vojvodina · Katso lisää »