Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
54 suhteet: Agan Burjatia, Akšan piiri, Alveolaari, Approksimantti, Aspiraatio (fonetiikka), Šilkan piiri, Baikaljärvi, Bilabiaali, Buddhalaisuus, Burjaatit, Burjatia, Dornod, Evenkin kieli, Fonetiikka, Frikatiivi, Glottaali, Hulunbuir, Irkutskin alue, Josif Stalin, Karymskojen piiri, Kiina, Kiinan kieli, Klusiili, Ksylografia, Kyran piiri, Kyrillinen kirjaimisto, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Liudennus, Mongolia, Mongolilaiset kielet, Mongolit, Mongolivaltakunta, Nasaali, Nationalismi, Neuvostoliitto, Nižneudinskin piiri, Palataali, Selenge, Sisä-Mongolia, Soinnillinen äänne, Taka-Baikalian aluepiiri, Tiibetin kieli, Toinen maailmansota, Tremulantti, Turkkilaiset kielet, Uiguurilainen kirjaimisto, Ulan-Ude, Ust-Ordan Burjatia, Uudissana, ..., Velaari, Venäjä, Venäjän kieli, Venäläiset. Laajenna indeksi (4 lisää) »
Agan Burjatia
Agan Burjatia on Taka-Baikalian aluepiiriin kuuluva burjaattienemmistöinen piirikunta kaakkoisessa Siperiassa Venäjällä, lähellä Burjatian ja Mongolian rajoja.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Agan Burjatia · Katso lisää »
Akšan piiri
Akšan piiri Taka-Baikalian aluepiirin kartalla. Akšan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Akšan piiri · Katso lisää »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Alveolaari · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Approksimantti · Katso lisää »
Aspiraatio (fonetiikka)
Aspiraatio fonetiikassa liittyy obstruenttien ääntymiseen.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Aspiraatio (fonetiikka) · Katso lisää »
Šilkan piiri
Šilkan piiri Taka-Baikalian aluepiirin kartalla. Šilkan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Šilkan piiri · Katso lisää »
Baikaljärvi
Baikaljärvi tai Baikal on Venäjällä Itä-Siperian eteläosassa, lähellä Mongolian rajaa sijaitseva maailman syvin järvi.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Baikaljärvi · Katso lisää »
Bilabiaali
Bilabiaali on äänne, jossa ilmavirran kulkua estää kapeikko tai täysi sulkeuma huulissa (latinan etuliite bi- 'kaksi kerrallaan; kahdesti' ja labium 'huuli').
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Bilabiaali · Katso lisää »
Buddhalaisuus
Buddhalaisuus on Intiassa noin 500 eaa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Buddhalaisuus · Katso lisää »
Burjaatit
Burjaatit ovat mongolikansa Pohjois-Aasiassa Baikaljärven ympäristössä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Burjaatit · Katso lisää »
Burjatia
Burjatian tasavalta (ja) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta, joka sijaitsee Aasiassa Itä-Siperian eteläosassa Baikaljärven itä- ja eteläpuolella.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Burjatia · Katso lisää »
Dornod
Dornod on yksi Mongolian 21 provinssista.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Dornod · Katso lisää »
Evenkin kieli
Evenkin kieli (omakielinen nimi: эвэды̄ турэ̄н, evedyy tureen) on Venäjällä Siperiassa, Kiinassa ja Mongoliassa asuvien evenkien puhuma tunguusilainen kieli.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Evenkin kieli · Katso lisää »
Fonetiikka
Fonetiikka eli ääntöoppi on tieteenala, jossa tutkitaan puhetta: ihmisäänen ja kielen äänteiden – vokaalien ja konsonanttien – syntyä, niiden akustista luonnetta ja kuulosignaalin tulkitsemista.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Fonetiikka · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Glottaali · Katso lisää »
Hulunbuir
Hulunbuir on prefektuuritason kaupunki Kiinan Sisä-Mongoliassa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Hulunbuir · Katso lisää »
Irkutskin alue
Irkutskin alue on Venäjän federaation hallinnollinen alue Itä-Siperiassa Baikalin länsipuolella.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Irkutskin alue · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Josif Stalin · Katso lisää »
Karymskojen piiri
Karymskojen piiri Taka-Baikalian aluepiirin kartalla. Karymskojen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Karymskojen piiri · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Kiina · Katso lisää »
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Kiinan kieli · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Klusiili · Katso lisää »
Ksylografia
Ksylografia (kreik. ksylon, puu ja graphein, piirtää) on puupiirros, joka on eräs grafiikan ja painotekniikan laji.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Ksylografia · Katso lisää »
Kyran piiri
Kyran piiri Taka-Baikalian aluepiirin kartalla. Kyran piiri on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Kyran piiri · Katso lisää »
Kyrillinen kirjaimisto
Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Lateraali · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Liudennus · Katso lisää »
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Mongolia · Katso lisää »
Mongolilaiset kielet
Mongolilaiset kielet on kolmentoista pääasiassa Keski-Aasiassa puhuttavan kielen muodostama kielikunta.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Mongolilaiset kielet · Katso lisää »
Mongolit
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Mongolit · Katso lisää »
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Nasaali · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Nationalismi · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Nižneudinskin piiri
Nižneudinskin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Irkutskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Nižneudinskin piiri · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Palataali · Katso lisää »
Selenge
Selenge on yksi Mongolian 21 provinssista.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Selenge · Katso lisää »
Sisä-Mongolia
Sisä-Mongolia on autonominen alue Kiinassa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Sisä-Mongolia · Katso lisää »
Soinnillinen äänne
Soinnillinen äänne syntyy, kun äänihuulet värähtelevät kurkunpäässä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Soinnillinen äänne · Katso lisää »
Taka-Baikalian aluepiiri
Taka-Baikalian aluepiiri on Venäjän federaation subjekti kaakkoisessa Siperiassa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Taka-Baikalian aluepiiri · Katso lisää »
Tiibetin kieli
Om mani padme hum -mantra kirjoitettuna tiibetiksi. Tiibet on sinotiibetiläisten kielten tiibetiläis-burmalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuu arviolta 8 miljoonaa ihmistä pääasiassa Tiibetissä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Tiibetin kieli · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Tremulantti · Katso lisää »
Turkkilaiset kielet
Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kielikunta.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Turkkilaiset kielet · Katso lisää »
Uiguurilainen kirjaimisto
Uiguurilainen kirjaimisto on ensimmäisen vuosituhannen lopulla syntynyt muinaisuiguurin aakkosellinen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Uiguurilainen kirjaimisto · Katso lisää »
Ulan-Ude
Ulan-Ude on Burjatian tasavallan pääkaupunki Itä-Siperiassa Venäjällä, noin 75 km Baikaljärvestä kaakkoon Selengan ja sen lisäjoen Udan yhtymäkohdassa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Ulan-Ude · Katso lisää »
Ust-Ordan Burjatia
Ust-Ordan Burjatia tai Ust-Ordynskin Burjatia on Irkutskin alueeseen kuuluva piirikunta Itä-Siperian eteläosassa, Baikaljärvestä ja Burjatian tasavallasta länteen.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Ust-Ordan Burjatia · Katso lisää »
Uudissana
Uudissana eli neologismi on tietoisesti luotu tai hiljattain kieleen tullut sana.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Uudissana · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Velaari · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Burjaatin kieli ja Venäläiset · Katso lisää »
