Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
107 suhteet: Aiskhylos, Antiikin Kreikka, Apollon, Ateena, Athanasios Athoslainen, Athos (täsmennyssivu), Áthos (vuori), Ólympos, Bogoroditsan skiitta, Bulgarialaiset, Bulgarian kieli, Bysantin keisari, Bysantin valtakunta, Chalkidikí, Chilandárin luostari, Dáfni (Athos), Docheiárioksen luostari, Egeanmeri, Ekumeeninen patriarkka, Ensimmäinen Balkanin sota, Esfigménoksen luostari, Euroopan parlamentti, Euroopan talousyhteisö, Filótheoksen luostari, Göran Schildt, Georgialaiset, Georgian kieli, Helsingin taidemuseo HAM, Helsinki, Hesykasmi, Idiorytminen luostari, Ikoni, Itsehallinto, Ivíronin luostari, Ivironin Jumalanäiti, Jaffa (kaupunki), Jeesuksen ylösnousemus, Johannes (evankelista), Johannes Kastajan skiitta (Ivíron), Johannes Kastajan skiitta (Suuri lavra), Juliaaninen kalenteri, Karákalloksen luostari, Karyés (Athos), Kelja, Kello, Kinobioottinen luostari, Kirkkoslaavi, Koinee, Konstamonítoksen luostari, Koordinoitu yleisaika, ..., Koutloumoúsin luostari, Kreikan alueet, Kreikan alueyksiköt, Kreikan kunnat, Kreikan ortodoksinen kirkko, Kreikan vapaussota, Kreikka, Kserkseen kanava, Kserkses I, Kypros, Lasarus, Lavra, Luostari, Maailmanperintöluettelo, Makedonia (Kreikka), Maria (Jeesuksen äiti), Melína Merkoúri, Munkki, Mykene, Neitsyt Marian ilmestyksen skiitta, Nykykreikka, Oresteia, Ortodoksinen kirkko, Osmanien valtakunta, Ouranoúpoli, Pantokrátorin luostari, Persialaissodat, Priimas, Profeetta Elian skiitta, Pyhäinjäännös, Pyhän Andreaan skiitta, Pyhän Annan skiitta, Pyhän Demetrioksen skiitta, Pyhän Demetrioksen skiitta (Lákkos), Pyhän Dionysioksen luostari, Pyhän Kolminaisuuden skiitta, Pyhän Paavalin luostari, Pyhän Panteleimonin luostari, Pyhän Panteleimonin skiitta, Pyhittäjä Gregorioksen luostari, Romanian kieli, Serbian kieli, Serbit, Simonópetran luostari, Skiitta, Stavronikítaksen luostari, Suuri lavra, Troija, Uusi skiitta, Vatopédin luostari, Venäjän kieli, Venäläiset, Viisumi, Xenofónin luostari, Xiropótamoksen luostari, Zeus, Zográfoksen luostari. Laajenna indeksi (57 lisää) »
Aiskhylos
Aiskhylos (525/524–456 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.
Uusi!!: Athos ja Aiskhylos · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Athos ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Athos ja Apollon · Katso lisää »
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Athos ja Ateena · Katso lisää »
Athanasios Athoslainen
Athanasios Athoslainen. Pyhittäjä Athanasios Athoslaista (kuoli noin vuonna 1000) pidetään Athosvuorella toimivan munkkiyhteisön perustajana.
Uusi!!: Athos ja Athanasios Athoslainen · Katso lisää »
Athos (täsmennyssivu)
Athos voi viitata seuraaviin.
Uusi!!: Athos ja Athos (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Áthos (vuori)
Áthos on vuori ja niemi Chalkidikín niemimaalla Makedoniassa Pohjois-Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Áthos (vuori) · Katso lisää »
Ólympos
Ólympos on vuori Keski-Makedonian ja Thessalian rajalla Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Ólympos · Katso lisää »
Bogoroditsan skiitta
Bogoroditsan skiitta eli Neitsyt Marian skiitta on ortodoksinen Pyhän Panteleimonin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Bogoroditsan skiitta · Katso lisää »
Bulgarialaiset
Bulgarialaiset tai bulgaarit ovat eteläslaavilainen kansa, joka muodostaa pääosan Bulgarian väestöstä.
Uusi!!: Athos ja Bulgarialaiset · Katso lisää »
Bulgarian kieli
Bulgaria (omakielinen nimi: български език) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli.
Uusi!!: Athos ja Bulgarian kieli · Katso lisää »
Bysantin keisari
Konstantinos IX Monomakhoksen ja keisarinna Zoen ympäröimänä. Bysantin keisarit eli Itä-Rooman keisarit hallitsivat myöhäisantiikin ja keskiajan Bysantin valtakuntaa.
Uusi!!: Athos ja Bysantin keisari · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Athos ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Chalkidikí
Chalkidikí eli Khalkidike (myös Halkidikí) on Keski-Makedoniassa Kreikassa sijaitseva niemimaa, joka työntyy pohjoiseen Egeanmereen.
Uusi!!: Athos ja Chalkidikí · Katso lisää »
Chilandárin luostari
Chilandárin luostari (myös Hilandarin luostari, Hilandarioun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Chilandárin luostari · Katso lisää »
Dáfni (Athos)
Dáfni eli Dafne on Kreikan kylä, joka sijaitsee Athoksen itsehallintoalueella Chalkidikín niemimaalla Makedoniassa.
Uusi!!: Athos ja Dáfni (Athos) · Katso lisää »
Docheiárioksen luostari
Docheiárioksen luostari (myös Dohiarioksen luostari, Dokhiarioun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Docheiárioksen luostari · Katso lisää »
Egeanmeri
Egeanmeri eli Aigeianmeri on Balkanin niemimaan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva saarekas Välimeren osa.
Uusi!!: Athos ja Egeanmeri · Katso lisää »
Ekumeeninen patriarkka
Ekumeeninen patriarkka on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin päänä toimivan Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispan arvonimi.
Uusi!!: Athos ja Ekumeeninen patriarkka · Katso lisää »
Ensimmäinen Balkanin sota
Ensimmäinen Balkanin sota käytiin vuosina 1912–1913 osmanien valtakunnan (Turkki) ja Bulgarian, Serbian, Kreikan ja Montenegron muodostaman Balkanin liiton välillä.
Uusi!!: Athos ja Ensimmäinen Balkanin sota · Katso lisää »
Esfigménoksen luostari
Esfigménoksen luostari (myös Esfigmenoun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Esfigménoksen luostari · Katso lisää »
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti (lyhenne EP, epävirallisesti myös europarlamentti tai EU-parlamentti) on Euroopan unionin kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Athos ja Euroopan parlamentti · Katso lisää »
Euroopan talousyhteisö
Euroopan talousyhteisö eli ETY (lyh. EEC) tai Euroopan yhteisö eli EY (lyh. EC) Kotus.
Uusi!!: Athos ja Euroopan talousyhteisö · Katso lisää »
Filótheoksen luostari
Filótheoksen luostari (myös Filotheoun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Filótheoksen luostari · Katso lisää »
Göran Schildt
Göran Gustaf Ernst Schildt (11. maaliskuuta 1917 Helsinki – 24. maaliskuuta 2009 Tammisaari) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taidehistorijoitsija.
Uusi!!: Athos ja Göran Schildt · Katso lisää »
Georgialaiset
Georgialaiset, kartvelilaiset ovat kansakunta ja etninen ryhmä.
Uusi!!: Athos ja Georgialaiset · Katso lisää »
Georgian kieli
Puhuttua georgiaa Georgia on kartvelilainen kieli, jota puhutaan Georgiassa ja sen lähialueilla.
Uusi!!: Athos ja Georgian kieli · Katso lisää »
Helsingin taidemuseo HAM
Ville Vallgrenin ''Havis Amanda'' on tunnetuimpia Helsingin taidemuseon kokoelman teoksia. Tero Aaltosen suunnittelemassa rakennuksessa Meilahden puistossa vuosina 1976–2012. HAM eli Helsingin taidemuseo (Helsinki Art Museum ja Helsingfors konstmuseum) (ennen 15. huhtikuuta 2010 Helsingin kaupungin taidemuseo) toimii Tennispalatsissa kaupungin keskustassa.
Uusi!!: Athos ja Helsingin taidemuseo HAM · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Athos ja Helsinki · Katso lisää »
Hesykasmi
Hesykasmi (sanasta ησυχία ’hiljaisuus’) on erämaan munkkien elämäntavasta 1200–1300-luvuilla syntynyt ortodoksisen kirkon askeettinen liike, jossa korostetaan hiljaisuutta, vaikenemista, sisäisen rauhan etsimistä ja sydämen rukousta eli Jeesuksen rukousta.
Uusi!!: Athos ja Hesykasmi · Katso lisää »
Idiorytminen luostari
Idiorytminen luostari on kinobioottisen luostarin vastakohta.
Uusi!!: Athos ja Idiorytminen luostari · Katso lisää »
Ikoni
Ikoni 900-luvulta. Valamon luostarissa pidetään yhtenä Suomen tärkeimmistä ikoneista. Tunnetuimpiin suomalaisiin ikoneihin kuuluva Valamon Jumalanäiti (Aleksei Konstantinov, 1878) Valamon luostarin pääkirkon puisessa ikoniseinässä (Dimitri Mironenko, 2010). Jerusalemin Jumalanäidin ikoni (1920-luku). Ikoni (eli kuva) on etenkin ortodoksisen kirkon uskonnollisissa yhteyksissä käyttämä kuva.
Uusi!!: Athos ja Ikoni · Katso lisää »
Itsehallinto
Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Athos ja Itsehallinto · Katso lisää »
Ivíronin luostari
Ivíronin luostari (”Iberialaisten luostari”;; myös Iveronin luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Ivíronin luostari · Katso lisää »
Ivironin Jumalanäiti
Tuore ikoniversio Montrealissa Ivironin Jumalanäidin ikoni on muunnelma ns.
Uusi!!: Athos ja Ivironin Jumalanäiti · Katso lisää »
Jaffa (kaupunki)
Jaffa on historiallinen kaupunki ja satama, joka kuuluu nykyisin Israelin Tel Avivin kaupunkiin.
Uusi!!: Athos ja Jaffa (kaupunki) · Katso lisää »
Jeesuksen ylösnousemus
Kristuksen ylösnousemusta kuvaava ikoni. Jeesuksen ylösnousemus on keskeisin kristillinen uskonkappale.
Uusi!!: Athos ja Jeesuksen ylösnousemus · Katso lisää »
Johannes (evankelista)
Diego Velázquez, Apostoli Johannes Patmoksen saarella, 1619-1620 Johannes Sebedeuksen poika (tunnetaan myös erityisesti ortodoksisessa kirkossa nimellä Johannes Teologi, n. 6 jaa. – n. 100;,, Ioánnis) oli Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen kahdestatoista apostolista ja Jaakob vanhemman veli.
Uusi!!: Athos ja Johannes (evankelista) · Katso lisää »
Johannes Kastajan skiitta (Ivíron)
Ivíronin Johannes Kastajan skiitta (eli Ιβηριτική, Iviritikí, myös Johannes Edelläkävijän skiitta, Ivíronin skiitta) on ortodoksinen Ivíronin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Johannes Kastajan skiitta (Ivíron) · Katso lisää »
Johannes Kastajan skiitta (Suuri lavra)
Johannes Kastajan skiitta (myös Johannes Edelläkävijän skiitta, Prodromoksen skiitta) on ortodoksinen Suuren lavran alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Johannes Kastajan skiitta (Suuri lavra) · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Athos ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Karákalloksen luostari
Karákalloksen luostari (myös Karakalloun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Karákalloksen luostari · Katso lisää »
Karyés (Athos)
Karyés on Kreikan kylä, joka sijaitsee Athoksen itsehallintoalueella Chalkidikín niemimaalla Makedoniassa.
Uusi!!: Athos ja Karyés (Athos) · Katso lisää »
Kelja
Kelja Kelja on ortodoksisen munkin asunto.
Uusi!!: Athos ja Kelja · Katso lisää »
Kello
Valmet-seinäkello, jossa on viisarinäyttö. Kello on ajan mittaamiseen ja näyttämiseen tarkoitettu laite.
Uusi!!: Athos ja Kello · Katso lisää »
Kinobioottinen luostari
Pyhä Pakhomios, kristillisen kinobioottisen luostarielämän luoja. Koptilainen ikoni. Kinobioottisen St. Gallenin luostarin pohjapiirros. Kinobioottinen (toisinaan näkee myös muotoa kenobiittinen ja siitä johdettua kenobia vrt. kinobia) tarkoittaa luostariperinteessä yhteisöä, joka painottaa yhteisasumista.
Uusi!!: Athos ja Kinobioottinen luostari · Katso lisää »
Kirkkoslaavi
Kirkkoslaavi (vanh. kirkkoslavonia) on muinaisen bulgarian kielen ilmeisesti makedonialaisesta murteesta kehittynyt kieli.
Uusi!!: Athos ja Kirkkoslaavi · Katso lisää »
Koinee
Koinee-kreikka (”yleismurre”) oli hellenistisellä kaudella kehittynyt kreikan kielen muoto tai sekamurre, joka edustaa muinaiskreikan kehityksen myöhempää vaihetta.
Uusi!!: Athos ja Koinee · Katso lisää »
Konstamonítoksen luostari
Konstamonítoksen luostari (myös Konstamonitoun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Konstamonítoksen luostari · Katso lisää »
Koordinoitu yleisaika
Koordinoitu yleisaika (UTC) on ensisijainen aikajärjestelmä, jolla maailman aika määrätään.
Uusi!!: Athos ja Koordinoitu yleisaika · Katso lisää »
Koutloumoúsin luostari
Koutloumoúsin luostari (myös Koutloumousioun luostari, Kutlumusionin luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Koutloumoúsin luostari · Katso lisää »
Kreikan alueet
Kreikan alueet (yksikössä περιφέρεια, periféreia) muodostavat aluejaon, joka jakaa Kreikan valtion 13 hallinnolliseen alueeseen.
Uusi!!: Athos ja Kreikan alueet · Katso lisää »
Kreikan alueyksiköt
Kreikan alueyksiköt (yksikössä περιφερειακή ενότητα, perifereiakí enótita) muodostavat aluejaon, joka jakaa Kreikan valtion 74 hallinnolliseen alueeseen.
Uusi!!: Athos ja Kreikan alueyksiköt · Katso lisää »
Kreikan kunnat
Kreikan kuntakartta. Kreikan kunnat muodostavat aluejaon, joka jakaa Kreikan valtion 332 paikallishallinnon alueeseen.
Uusi!!: Athos ja Kreikan kunnat · Katso lisää »
Kreikan ortodoksinen kirkko
Kreikan kirkko eli Kreikan ortodoksinen kirkko on Kreikassa toimiva osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.
Uusi!!: Athos ja Kreikan ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Kreikan vapaussota
Kreikan vapaussota oli vuosina 1821–1829 käyty sota, jonka lopputuloksena Kreikka irtautui Osmanien valtakunnasta.
Uusi!!: Athos ja Kreikan vapaussota · Katso lisää »
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Uusi!!: Athos ja Kreikka · Katso lisää »
Kserkseen kanava
Kserkseen kanava oli antiikin aikainen kanava, joka kulki Akten niemen eli nykyisen Chalkidikín niemimaan Áthoksen niemen poikki Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Kserkseen kanava · Katso lisää »
Kserkses I
Kserkses I:n reliefi. Kserkses I eli Ahasveros (persiaksi خشایارشا, Khšāyāršā,, noin 519 eaa. – 465 eaa. Persepolis, Iran) oli Persian kuningas vuosina 486–465 eaa. Hän jatkoi isänsä Dareioksen aloittamia persialaissotia, mutta kreikkalaisten voitettua Salamiin taistelun (480 eaa.) ja Plataiain taistelun (479 eaa.) Kserkses luopui Kreikkaa vastaan käydystä sodasta.
Uusi!!: Athos ja Kserkses I · Katso lisää »
Kypros
Kypros on saari Välimeren itäosassa.
Uusi!!: Athos ja Kypros · Katso lisää »
Lasarus
Jeesus herättämässä Lasarusta kuolleista. Juan de Flandesin teos 1500-luvun alulta. Betanian Lasarus oli Johanneksen evankeliumin 11.
Uusi!!: Athos ja Lasarus · Katso lisää »
Lavra
Aleksanteri Nevskin luostari eli lavra Pietarissa. Lavra (käytävä) on ortodoksisessa kirkossa käytetty nimitys, joka tarkoittaa tietyn alueen merkittävintä pääluostaria.
Uusi!!: Athos ja Lavra · Katso lisää »
Luostari
Uuden Valamon luostarin pääkirkko Heinävedellä Pohjois-Karjalassa Luostari (suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
Uusi!!: Athos ja Luostari · Katso lisää »
Maailmanperintöluettelo
Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Uusi!!: Athos ja Maailmanperintöluettelo · Katso lisää »
Makedonia (Kreikka)
Makedonia on yksi Kreikan historiallis-maantieteellisistä alueista.
Uusi!!: Athos ja Makedonia (Kreikka) · Katso lisää »
Maria (Jeesuksen äiti)
Maria (Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä. Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin,Longman III 2013.Hahn 2009. joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”, ja Maria lausui kiitosvirren (Magnificat). Maria ja Joosef matkustivat Betlehemiin, missä Jeesus syntyi. Heille ei ollut tilaa majatalossa, ja Jeesus kapaloitiin seimeen. Matteuksen evankeliumissa mainitaan itämaan tietäjien tulleen osoittamaan kunnioitusta Jeesus-lapselle, ja Luukkaan evankeliumin mukaan paikalle tuli paimenia, jotka kertoivat Marialle ja Joosefille saaneensa enkeliltä ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Maria ”kätki sydämeensä” tapahtuneen ja ”tutkisteli sitä”. Maria ja Joosef veivät Jeesuksen temppeliin, missä he kohtasivat Simeonin, joka tunnusti Jeesuksen messiaaksi ja ennusti Marialle kärsimystä. He pakenivat Matteuksen evankeliumin mukaan Egyptiin, kun Herodes määräsi Jeesuksen tapettavaksi. Herodeksen kuoltua he asettuivat Nasaretiin. Maria on mukana ainoassa Jeesuksen myöhempään lapsuuteen ajoittuvassa kertomuksessa, jossa pääsiäisjuhlissa kadonnut 12-vuotias Jeesus löydetään temppelistä keskustelemassa tämän tietämystä ihmettelevien uskonnollisten opettajien kanssa. Maria kysyi Jeesukselta, miksi tämä oli huolta aiheuttaen jäänyt temppeliin, mihin Jeesus vastasi kysymällä: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?”. Maria jälleen ”kätki sydämeensä” kaiken tapahtuneen. Marian mainitaan olleen paikalla muun muassa Jeesuksen suorittaessa ensimmäisen julkisen ihmetekonsa Kaanan häissä ja myöhemmin Jeesuksen tullessa ristiinnaulituksi. Jeesus kehotti rakastettua opetuslastaan kohtelemaan Mariaa kuin äitiään.Farmer, David: "Mary, the Blessed Virgin". Teoksessa The Oxford Dictionary of Saints. Oxford University Press, 2011. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022. Jeesuksen kuoleman jälkeen Marian mainitaan olleen mukana rukoilemassa alkukirkon kokoontumispaikassa. Ilmestyskirjan luvussa 12 mainittava nainen on joidenkin tulkinnan mukaan Maria.
Uusi!!: Athos ja Maria (Jeesuksen äiti) · Katso lisää »
Melína Merkoúri
Melína Merkoúri (kansainvälisesti usein Melina Mercouri; 18. lokakuuta 1920 Ateena, Kreikka – 6. maaliskuuta 1994 New York) oli kreikkalainen näyttelijä, laulaja ja poliitikko.
Uusi!!: Athos ja Melína Merkoúri · Katso lisää »
Munkki
Kaksi kristillistä munkkia esittävää vahanukkea Munkki on eri uskontokuntien tapaperinteessä mies, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa.
Uusi!!: Athos ja Munkki · Katso lisää »
Mykene
Mykene (tai) oli pronssikautinen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Argoksen tasangolla Argoliin maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Mykene · Katso lisää »
Neitsyt Marian ilmestyksen skiitta
Neitsyt Marian ilmestyksen skiitta (eli Ξενοφωντινή, Xenofontiní tai Ksenofontiní, myös Jumalansynnyttäjän ilmestyksen skiitta) on ortodoksinen Xenofónin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Neitsyt Marian ilmestyksen skiitta · Katso lisää »
Nykykreikka
Nykykreikan kielellä eli (nyky)kreikalla (tai Νεοελληνική γλώσσα, Neoellinikí glóssa) viitataan kreikan kielen muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa Kreikassa ja Kyproksella.
Uusi!!: Athos ja Nykykreikka · Katso lisää »
Oresteia
Oresteia on Aiskhyloksen kirjoittama trilogia, joka käsittää kolme tragediaa: Agamemnon, Hautauhrintuojat ja Eumenidit.
Uusi!!: Athos ja Oresteia · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Athos ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Athos ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Ouranoúpoli
Ouranoúpoli (joskus myös Ouranópoli, Ουρανόπολη) on Kreikan kylä, joka kuuluu hallinnollisesti Aristotéliin kuntaan, Chalkidikín alueyksikköön ja Keski-Makedonian alueeseen.
Uusi!!: Athos ja Ouranoúpoli · Katso lisää »
Pantokrátorin luostari
Pantokrátorin luostari (”Kaikkivaltiaan luostari”) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pantokrátorin luostari · Katso lisää »
Persialaissodat
Persialaissodat olivat sotia, jotka käytiin Kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian valtakunnan välillä vuosina 499 eaa. – 448 eaa.
Uusi!!: Athos ja Persialaissodat · Katso lisää »
Priimas
Priimas tarkoittaa yleiskielessä ensimmäistä tai etevintä.
Uusi!!: Athos ja Priimas · Katso lisää »
Profeetta Elian skiitta
Profeetta Elian skiitta on ortodoksinen Pantokrátorin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Profeetta Elian skiitta · Katso lisää »
Pyhäinjäännös
Hildegard Bingeniläisen luut. Pyhäinjäännös eli reliikki on pyhän ihmisen, kuten pyhimyksen, aineellinen jäännös.
Uusi!!: Athos ja Pyhäinjäännös · Katso lisää »
Pyhän Andreaan skiitta
Pyhän Andreaan skiitta (eli Σαράι, Sarái) on ortodoksinen Vatopédin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhän Andreaan skiitta · Katso lisää »
Pyhän Annan skiitta
Pyhän Annan skiitta (eli Αγιάννα, Agiánna) on ortodoksinen Suuren lavran alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhän Annan skiitta · Katso lisää »
Pyhän Demetrioksen skiitta
Pyhän Demetrioksen skiitta (eli Βατοπεδινή, Vatopediní; myös Pyhän Demetrios Mirhanvuodattajan skiitta) on ortodoksinen Vatopédin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhän Demetrioksen skiitta · Katso lisää »
Pyhän Demetrioksen skiitta (Lákkos)
Lákkoksen Pyhän Demetrioksen skiitta (eli Λακκοσκήτη, Lakkoskíti;; myös Lakkoksen skiitta, Lakkoun skiitta) on ortodoksinen Pyhän Paavalin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhän Demetrioksen skiitta (Lákkos) · Katso lisää »
Pyhän Dionysioksen luostari
Pyhän Dionysioksen luostari (tai Μονή Διονυσίου, Moní Dionysíou; myös Dionysioksen luostari, Dionysioun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhän Dionysioksen luostari · Katso lisää »
Pyhän Kolminaisuuden skiitta
Pyhän Kolminaisuuden skiitta eli Kafsokalývían skiitta (Καυσοκαλύβια, Kafsokalývia tai Καυσοκαλυβίων, Kafsokalyvíon; myös Kausokalivian skiitta, Kausokalivia) on ortodoksinen Suuren lavran alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhän Kolminaisuuden skiitta · Katso lisää »
Pyhän Paavalin luostari
Pyhän Paavalin luostari (myös Agiou Pavloun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhän Paavalin luostari · Katso lisää »
Pyhän Panteleimonin luostari
Pyhän Panteleimonin luostari eli Rossikon (Ρωσικό, Rosikó) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhän Panteleimonin luostari · Katso lisää »
Pyhän Panteleimonin skiitta
Pyhän Panteleimonin skiitta (eli Κουτλουμουσιανή, Koutloumousianí) on ortodoksinen Koutloumoúsin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhän Panteleimonin skiitta · Katso lisää »
Pyhittäjä Gregorioksen luostari
Pyhittäjä Gregorioksen luostari (tai Μονή Γρηγορίου, Moní Grigoríou, myös Gregorioun luostari, Grigorioun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Pyhittäjä Gregorioksen luostari · Katso lisää »
Romanian kieli
Romanian kieli (romaniaksi română, Moldovassa myös limba moldovenească) on romaanisten kielten ryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli, jota puhuu noin 24,3 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman 58.
Uusi!!: Athos ja Romanian kieli · Katso lisää »
Serbian kieli
Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto.
Uusi!!: Athos ja Serbian kieli · Katso lisää »
Serbit
Serbit (Срби, Srbi) ovat eteläslaavilainen kansa.
Uusi!!: Athos ja Serbit · Katso lisää »
Simonópetran luostari
Simonópetran luostari (”Simonin kallion luostari” tai Σιμωνόπετρα, Simonópetra, ”Simonin kallio”) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Simonópetran luostari · Katso lisää »
Skiitta
Skiitta on luostariyhteisön pääluostarin ulkopuolella sijaitseva pienempi uskonnollinen rakennus, kappeli ja pienen luostariyhteisön asumus tai seremoniallinen palvelupaikka.
Uusi!!: Athos ja Skiitta · Katso lisää »
Stavronikítaksen luostari
Stavronikítaksen luostari (myös Stavronikitan luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Stavronikítaksen luostari · Katso lisää »
Suuri lavra
Suuri lavra (tai Μονή Μεγίστης Λαύρας, Moní Megístis Lávras) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Suuri lavra · Katso lisää »
Troija
Troija (oli Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella sijainnut muinainen kaupunki, jota vastaan kreikkalaiset kävivät Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Troijan uskottiin pitkään olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, mutta 1800-luvulta alkaen sitä pidetään yleensä samana kuin Hisarlikin rauniokumpu. Se sijaitsee Turkin luoteisosissa noin viisi kilometriä kohdasta, jossa Dardanellien salmi yhtyy Egeanmereen. Troija syntyi pronssikauden alussa noin 3000 eaa., ja se tuhoutui tai tuhottiin ja rakennettiin monta kertaa uudelleen. Myöhäispronssikaudella Troija kasvoi kooltaan suureksi. Homeroksen Iliaassa mainitsema Troija lienee ollut vahvasti linnoitettu Troija VII. Antiikin aikana paikalla sijaitsi Ilion-niminen kreikkalainen kaupunki, arkeologiassa Troija VIII ja IX. Paikalla asuttiin ainakin 500-luvulle asti. Troijan arkeologinen alue on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1998.
Uusi!!: Athos ja Troija · Katso lisää »
Uusi skiitta
Uusi skiitta (eli Σκήτη Θεοτόκου, Skíti Theotókou, Neitsyt Marian skiitta) on ortodoksinen Pyhän Paavalin luostarin alaisuuteen kuuluva skiitta eli sivuluostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Uusi skiitta · Katso lisää »
Vatopédin luostari
Vatopédin luostari on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Vatopédin luostari · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Athos ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Athos ja Venäläiset · Katso lisää »
Viisumi
Viisumi (Viisumi oikeuttaa lyhytkestoiseen oleskeluun maassa, pidempiaikaiseen tarvitaan maan viranomaisten myöntämä oleskelulupa. Schengen-alueen jäsenvaltiot eivät vaadi omilta kansalaisiltaan passia ja viisumia, vaan ainostaan vaadittaessa todistamaan henkilöllisyytensä esimerkiksi henkilökortilla rajaviranomaiselle. Viisumityyppejä.
Uusi!!: Athos ja Viisumi · Katso lisää »
Xenofónin luostari
Xenofónin luostari (myös Ksenofonin luostari, Ksenofontoksen luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Xenofónin luostari · Katso lisää »
Xiropótamoksen luostari
Xiropótamoksen luostari (myös Kseropotamoksen luostari, Ksiropotamoun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Xiropótamoksen luostari · Katso lisää »
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Uusi!!: Athos ja Zeus · Katso lisää »
Zográfoksen luostari
Zográfoksen luostari (myös Zografoun luostari) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.
Uusi!!: Athos ja Zográfoksen luostari · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Agio Oros, Agion Oros, Athos-vuori, Athosvuori, Pyhä Vuori, Pyhän Vuoren autonominen luostarivaltio, Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio, Pyhän vuoren autonominen munkkivaltio, Ágio Óros, Ágion Óros, Áthos.
