11 suhteet: Akhaian liitto, Antiikin Aleksandria, Aristarkhos Samoslainen, Faroksen majakka, Herakleia (Siris), Konon Samoslainen, Maa, Pontos, Pyrrhos, Rhodoksen kolossi, Seleukos I Nikator.
Akhaian liitto
Akhaian liitto oli kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden liitto (koinon), johon kuului alun perin kaupunkeja Akhaiasta Peloponnesoksen pohjoisosista.
Uusi!!: 280 eaa. ja Akhaian liitto · Katso lisää »
Antiikin Aleksandria
Aleksandreia (yleensä Aleksandria) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä.
Uusi!!: 280 eaa. ja Antiikin Aleksandria · Katso lisää »
Aristarkhos Samoslainen
Aristarkus Samoslainen, veistos Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa, Kreikassa. Aristarkhos Samoslainen (noin 310–230 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: 280 eaa. ja Aristarkhos Samoslainen · Katso lisää »
Faroksen majakka
Faroksen majakka (tai Turris Pharia) oli antiikin aikainen majakka Aleksandriassa Egyptissä.
Uusi!!: 280 eaa. ja Faroksen majakka · Katso lisää »
Herakleia (Siris)
Herakleia (myös Heraklea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.
Uusi!!: 280 eaa. ja Herakleia (Siris) · Katso lisää »
Konon Samoslainen
Konon Samoslainen (noin 280–220 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko.
Uusi!!: 280 eaa. ja Konon Samoslainen · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: 280 eaa. ja Maa · Katso lisää »
Pontos
Pontos sijaitsee Vähän-Aasian itäosassa, Mustanmeren rannalla. Pontos (”Meri”) oli antiikin aikainen alue ja kuningaskunta Mustanmeren rannalla, Turkin ja Georgian pohjoisrannikolla.
Uusi!!: 280 eaa. ja Pontos · Katso lisää »
Pyrrhos
Pyrrhos (319/318–272 eaa.) oli Epeiroksen kuningas vuosina 306–302 eaa.
Uusi!!: 280 eaa. ja Pyrrhos · Katso lisää »
Rhodoksen kolossi
Rhodoksen kolossi (myös Rodoksen kolossi, Antiikin kirjailijan Filon Bysanttilaisen mukaan arkkitehti Khares Lindoslainen valoi vuonna 294 eaa. alkaen kolossin paikalla, mutta osina. Ensin valettiin jalkaterät, ja ne asetettiin paikoilleen valkoiselle marmorijalustalle. Seuraavaksi valettiin alaraajat, jotka asetettiin paikoilleen muottien avulla. Seuraavaksi tehtiin vartalo ja lopulta pää. Kolossi oli sisältä ontto, mutta sitä tuettiin sisältä päin rautakehikolla, jonka painona käytettiin kiviä. Kolossin rakentaminen vei paljon pronssia ja saaren vaaditut metallivarat olisivat ehtyneet, mutta Rhodoksen kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja rhodoslaiset ostivat ulkomaalaisilta pronssia. Pronssia saatiin kuitenkin niin vähän, että kolossia saatiin jatketuksi vuosittain enintään 2,5 metriä. Martin Heemskerckin kolossia esittävä maalaus 1500-luvulta. Kolossi valmistui joko vuonna 290, 282 tai 280 eaa. Se jäi lyhytikäiseksi, sillä se tuhoutui maanjäristyksessä noin 227 eaa. (eri arvioissa 227–220 eaa.). Tuolloin kolossin polvet pettivät ja se romahti hajoten kappaleiksi. Egyptin hallitsija Ptolemaios III lupasi jälleenrakentaa patsaan, mutta Delfoin oraakkeli varoitti rhodoslaisia ja kielsi rakentamasta patsasta uudelleen. Rhodoksen kolossi lepäsi miltei 900 vuotta raunioina ja siitä tuli suosittu matkakohde. Romahtaneenakin se oli vaikuttava näky. Arabit valtasivat Rhodoksen vuonna 654 jaa. ja myivät patsaan jäännökset syyrialaiselle juutalaiskauppiaalle. Kauppiaan kerrotaan kuljettaneen patsaan osina kotiinsa, mikä vaati 900 kamelia, ja myi osat eteenpäin. Tämän vuoksi Rhodoksen kolossin jäännöksiä ei ole löydetty.
Uusi!!: 280 eaa. ja Rhodoksen kolossi · Katso lisää »
Seleukos I Nikator
Seleukos I Nikator (”Voittaja”, noin 358–281 eaa.) oli makedonialainen sotilas, Aleksanteri Suuren upseeri ja yksi diadokeista.
Uusi!!: 280 eaa. ja Seleukos I Nikator · Katso lisää »